Peili kuvastaa
kalpeita kasvojani väsyneitä
jotka ei enää mistään kiinni saa
ei sinustakaan
jota ei sitten kuulunutkaan
kanssani satuun liittymään
yhteistä tarinaa kirjoittamaan ...
Katselen maisemaan
jonka halki kahlasin ja taistelin
palava tuli sydämessäni
lopulta soihtua sinulle tarjoten
mutta sitä viesti kapulaa
et maaliin kuljettanutkaan
kaikki jäi kuin ilmaan riippumaan
hidastettuihin hetkiin roikkumaan
ja voittajien malja
katkeran kalkin pikariksi vaihtui
minun kumoamaksi ...
kalpeita kasvojani väsyneitä
jotka ei enää mistään kiinni saa
ei sinustakaan
jota ei sitten kuulunutkaan
kanssani satuun liittymään
yhteistä tarinaa kirjoittamaan ...
Katselen maisemaan
jonka halki kahlasin ja taistelin
palava tuli sydämessäni
lopulta soihtua sinulle tarjoten
mutta sitä viesti kapulaa
et maaliin kuljettanutkaan
kaikki jäi kuin ilmaan riippumaan
hidastettuihin hetkiin roikkumaan
ja voittajien malja
katkeran kalkin pikariksi vaihtui
minun kumoamaksi ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Onni- epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi.
Elämä oli hopeaisten kalojen pyydydystämistä paljain käsin
pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon
tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen
kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois"
http://www.youtube.com/watch?v=-8EMEqL87JU
Niin joskus viestikapula ei saavu maaliin, vaikka olisi voittajatyyppiä. Näin jalkapallon MM-kisahuuman yltäkylläisyydessä maisemasi toi kaivattu vaihtelua ilman hidastuksia ;)
... se on niin lähellä
että pelkää käsiään kuljettaa
vielä todemmaksi kaikkea tehdä
kun se jo liukuu pois
katoaa
jättäen ihmetyksen
ikävän ...
ehkäpä tämä oli kuvailua siitä
kun aina silloin tällöin tuntuu
että kaikki tökkii ...
kiitokset vierailusta
hyvän viikonlopun toivotukset myös.
meissä paljon
salaisuuksia,joita ymmärrä milloin?
Onni mistä löytyy tuo
niin mystinen tunne
ulkopuoleltani
vai itsestäni
sinussa ja minussa se
asuu
kun vain huomaamme sen
... aina jossain lähellä on
mutta liittyvätkö ne mukaan kertomukseen
jota sydän sydämelle mielellään kirjottaisi
- tuskin koskaan ...
tiet vievät halki myrskyjen
jättävät tuntemuksen siitä
että selvittiin
vaan jouttuakseen seuraavaan
joka lopulta nujertaa ...
kiitoksia sanoistasi tarinoiden tarina
ja olkoon päiväsi hyvä ja kaunis
myös sydämellesi.
Ihmiset loukkaavat toisaan eniten,välinpitämättömyydellään..Ei osata paneutua, toisen ihmisen tunteisiin ,mukaan.. Erokaan ei olisi niin vaikeaa,jos asiasta puhuttaisiin, kerrottaisiin omista tuntemuksista ja syistä..
Pahinta on,kun toinen liukenee pois.. Jättää tyhjyyden jälkeensä ja huonommuuden tunteen..
On ymmärrettävää,kun on erilaisia ihmisiä,niin ei aina henkilö-kemiat kuitenkaan sovi yhteen ja tulee eroja..Hyvä niin,koska loppupeleissä,ei olisi varmaankaan kestänyt suhde.. Kun yhdessä pohditaan asioita,ei tunnu erokaan pahalta.. .. Tällaisia mietteitä ,sain runostasi..Oikein hyvä runo..siinä oli ajatusta.. eron tuskaa,surua.. Seuraavaksi kirjoita iloisempi runo..Nyt on ollut monta niin surullista ja alakuloista runoa..
No,ulkona sataa ja kesä antaa odottaa itseään,joten ei pysy iloinen mieliala..Kyllä se tästä lähtee rullaamaan..
Kiitos, kaikesta kauniista,mitä lähettelet minulle.. Lämmittää sydäntäni,todella! Mukavaa ,tätä pyhäpäivää..
Huomenna on Kesäpäivänseisaus.. Ei kuitenkaan menetetä toivoa kesän suhteen.. Vielä se lämpeneekin!
Iloista mieltä ja voi hyvin! t.Irkku
... sana sinulla palautteessasi - liukenee
kuin toinen menee myrskyyn
ja sen jälkeen veden pinnalla ei näy jälkeäkään
vain ikävä sisimmässään
loputon kaipuu ...
no sinulla on myös totuuden sanoja
sillä niinhän se menee
tai pitäisi mennä
ainakin sinne päin.
kiitos vierailustasi rakas ystävä
niinpä pääsen toivottamaan symppiksille
hyvää alkavaa uutta viikkoa
ja olkoon se sellainen josta syntyy muistoja
niitä kultaisia ja rakkaita.