Kerätäänkö tähän lista seikoista, joihin pitäisi kiinnittää huomiota omakotitaloa tai kesämökkiä rakennettaessa. Eli kosteusvaurion läpikäyneet ovat takuulla keränneet kokemuksistaan sellaista tietotaitoa, minkä vain kantapään kautta on oppinut.
Miten itse rakennuttaisit terveen talon?
Itse vasta keräilen tietoa, mutta ilmeisesti pitäisi olla sopiva rakennuspaikka, ettei keräänny sadevettä, sekä tietynlainen puhdas sora perustuksissa ja lattia tarpeeksi ilmaan maantasosta? Millainen sokkeli? Mikä se sokkeli/pystylaudoistussääntö olikaan, mikä on jossain valmistaloissa väärin asennettuna?
Kunnon rännit ja viistokatto tietenkin, ja sadevedet johdettava pois talolta.
Entä millainen rakennusmateriaali, hirsi? Lauta? Kivi? Betoni tms? Onko lattioissa eroja? Ja millainen eristys seiniin? Onko sahanpuru parasta vai teollisesti valmisteut eristeet?
Millainen ilmavaihto olisi paras? Jostain luin, että talvella kylmillään olevassa mökissä pitäisi tulla seinän alaosan luukusta korvausilmaa, joka menisi ulos yläosan luukusta? Onkohan isea, että sisällä lämpimämpi ilma nousee ylös ja samalla poistaa kosteutta? PItäisikö olla talvella peruslämpö päällä vai ei?
Mitä kaikkea olette itse ajatelleet aiheesta?
Miten itse rakennuttaisit terveen talon?
Itse vasta keräilen tietoa, mutta ilmeisesti pitäisi olla sopiva rakennuspaikka, ettei keräänny sadevettä, sekä tietynlainen puhdas sora perustuksissa ja lattia tarpeeksi ilmaan maantasosta? Millainen sokkeli? Mikä se sokkeli/pystylaudoistussääntö olikaan, mikä on jossain valmistaloissa väärin asennettuna?
Kunnon rännit ja viistokatto tietenkin, ja sadevedet johdettava pois talolta.
Entä millainen rakennusmateriaali, hirsi? Lauta? Kivi? Betoni tms? Onko lattioissa eroja? Ja millainen eristys seiniin? Onko sahanpuru parasta vai teollisesti valmisteut eristeet?
Millainen ilmavaihto olisi paras? Jostain luin, että talvella kylmillään olevassa mökissä pitäisi tulla seinän alaosan luukusta korvausilmaa, joka menisi ulos yläosan luukusta? Onkohan isea, että sisällä lämpimämpi ilma nousee ylös ja samalla poistaa kosteutta? PItäisikö olla talvella peruslämpö päällä vai ei?
Mitä kaikkea olette itse ajatelleet aiheesta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tärkeimipiä jo luettelit.Rakennuspaikan valinta, maaperän kapillaari katko. Sade ja pintavesien poisjohtaminen talosta. Purulla ei kannata eristää ekopipertäjien väitteistä huolimatta koska puru on huonohko eriste ja vaatii yli tupla eristevahvuuden. Lisäksi se homehtuu ja elättää kaikenlaista mikrobia kerätessään väärin suunitellun ilmanvaihdon aiheuttamaa kosteutta.
Peruslämpö/täyslämpö ja jatkuva käyttäminen on paras tae mökin hyvänä pysymiselle. Jos käyt mökillä kerran vuodessa ja kesällä hommaa vuokramökki. Kylmilleen ja heitteille jätetty mökki menee nopeasti pilalle oli kuinka hyvät ilman vaihdot ja luonnonmukaiset rakenteet tahansa.
Kylmilleen jätetyssä mökissä ei auta mitkään tuuletusilmanvaihtokikkailut koska ulkoilmasta tulee kosteutta. Pitää olla se peruslämpö tai kuivuri.
Kaiken a ja o on rakentamisaikainen kosteudenhallinta, sekä tietysti muu laadunhallinta ja varmistus. ON enemmän kuin todennäköistä että kun rakenteiden energiatehokkuusvaatimukset kiristyivät, homepommitaloja alkaa tulla yhä enemmän, kun rakentamisen laatu on ollut ennenkin ala-arvoista.Omatoimirakentajat tekevät kauheeta paskaa koko ajan, meiningillä kyllähän nyt yhden talon rakentaa kuka vaan tosta vaan ja usein niillä esson baarin ohjeistuksilla.Rakentamisen laatuun pitää panostaa yhä enemmän ja omatoimirakentajalla se jää usein tekemättä. Onkin outoa että kuka tahansa poropeukalo saa alkaa leikkimään rakentajaa......
Hengittävistä rakenteista tulisi päästä eroon, höyrynsulut tehtävä kunnolla ja rakenteet tiiviiksi. Tuulettuvat rakenneosat tehtävä kunnolla tuulettuviksi ja rakenneliittymät huolella tiiviiksi. Koneellinen tulopoisto iv lämmön talteenotolla takaa hyvän sisäilman ja energiatalouden. Panu Kailan opit kannattaa unohtaa.
Tämä siis kommenttina asuintalon rakentamiseen. Mökki voi olla eri juttu jos pidetään kylmilläänkin talvella.
Eikö toisaalta liika tiivistäminen ole paha juttu? Olen kuullut, että hirsi olisi parasta juuri siksi, että se hengittää?
Mikä olisi paras eriste?
Tämän päivän talon haukkuminen muovipussitaloksi on oikeastaan aika osuva nimitys. Eihän se oikeastaan suuresta muovipussista eroa mitenkään muuten kuin, että ilmaa vaihtaa kone, jotta asukkaat eivät kuolisi hapenpuutteeseen eivätkä altistuisi muovipussin sisällä vallitsevan huonon sisäilman aiheuttamiin oireisiin. Seinien höyrysulut on saumattu lattian ja katon höyrysulkujen kanssa ja kaikki mahdolliset läpiviennit on tiivistetty juurta jaksaen. Tiiviys ja energiatehokkuus on päivän sana mutta minä vannon terveyden nimiin. En jaksa uskoa, että asuntojen lämmitysenergiasta koituvat päästöt ovat kovinkaan iso lovi tällä pallukalla. Ehkä päinvastoin jäähdytys haukkaa paljon suuremman viipaleen kun tarkastellaan koko pallukkaa. Jos taas ei ajatella hiilijalanjälkeä vaan puhtaasti omaa etua niin faktahan se on, että muovipussi on helpompi ja edullisempi pitää lämpimänä. Hyvälle ja raikkaalle sisäilmallekin voi toisaalta laskea oman rahallisen arvonsa ja olkoon se sitten se lämmityskuluissa haaskattu määrä.
Kyllähän tiivis rakenne on terveellinen ja turvallinen, vielä kun ilmanvaihtokone tuottaa riittävästi esilämmitettyä ja suodatettua (=puhdasta) tuloilmaa ja likainen ilma poistetaan tilasta. Silloin sisäilma tulee huuhdelluksi kunnolla. Hengittävissä taloissa ei yleensä käytetä mitään puhaltimia ilmanvaihdossa, tämä johtaa siihen että ilma ei juurikaan vaihdu ja voi siksi olla tunkkainen. No, ikkunatuuletuksellakin joku pärjää. Korvausilmaa ei muutoin yleensä tuoda milläänlailla hallitusti hengittävään taloon. Korvausilma tulee rakenteiden epätiiveyskohtien läpi, jos sitä nyt ylipäänsä edes tulee. Painovoimaisen ilmanvaihdon kyseessä ollessa ei ilma juurikaan sisällä vaihdu.
Lisäksi tulee huomioida, että "hengittävällä" ulkoseinärakenteella tarkoitetaan sitä että sisäilman kosteuden annetaan tunkeutua seinärakenteeseen sinne kastepistekohtaan asti. Tällöin sinne syntyy tietynlainen mikrobikasvu, joku voi puhua seinän homevauriosta. Hengittävä rakenne on siis sellainen että siinä ei ole minkäänlaista diffuusiokatkoa. Näin siis hengittävässä talossa oleskelija altistuu tietylle määrälle homekasvustoja. Tietysti tässäkin on huomioitava se, että homeen on annetty syntyä rakenteeseen ns. hallitusti ja todennäköisesti homekasvustot ovat erilaisia silloin kun ne kasvavat luonnonmateriaaleissa verraten vaikkapa kipsilevyssä tai betonissa kasvavaan mikrobistoon.
Itse en kyllä rakentaisi asuinkäyttöön hengittävää taloa, olen herkkä aistimaan huonon sisäilman ja saan heti oireita kun esim. ilmanvaihto toimii huonosti tai väärin. Meidän asunnossa on tulo-poisto-iv lämmön talteenotolla ja ilma on todella raikas. Huonepölyäkin kertyy pinnoille uskomattoman vähän. Kun taas menen mökille, joka on hengittävä rintamamiestalo, on nenä yhden yön jälkeen tukossa.
"Hengittävissä taloissa ei yleensä käytetä mitään puhaltimia ilmanvaihdossa"
Kuka helvetti rakentaa 2010 talon ilman koneellista ilmanvaihtoa ja lämmöntalteenottoa oli se talo sitten hengittävästä materiaalista tai ei? Ei se ilmanvaihdosta pois ole jos materiaalit tasaavat huoneilman kosteutta ja lämpöä. Totta helvetissä se kosteus menee sinne seinärakenteeseen (siitähän koko hengittävyydessä on kyse) mutta kaiken a ja o on, että se lähtee sieltä pois takaisin huoneilmaan kun ilma on liian kuivaa.
Kautta aikain on tiedetty, että hengittävästä materiaalista rakennetussa asumuksessa on paras mahdollinen sisäilman laatu ja jotkut vaikeaa astmaa sairastavat eivät välttämättä muussa edes pysty asumaan. Nyt täällä yks kaks kumotaan jo itsestään selvyyksiä. Tiivis, lämmin ja halvempihan tämän päivän puurunkotalo on mutta siinä ne edut sitten olivatkin.
Hengittävässä rakennuksessa paras sisäilman laatu? Olisi tietysti hyvä määritellä mitä tarkoitetaan parhaalla sisäilman laadulla.
Ns. hengittävässä talossa sisäilman mikrobipitoisuudet ovat korkeammat, kuin uudenaikaisessa tiiviissä rakennuksessa. Samoin on VOC pitoisuuksien kanssa. Hiukkaspitoisuudet ovat myös selvästi suuremmat. Ainakaan jos mittapuuna käytetään puhdastilavaatimuksia, ei hengittävä rakenne pärjää alkuunkaan.
Toisaalta liian puhdas ympäristö on haitallinen ainakin kehittyvälle lapselle. Altisteita omaava ympäristö lisää vastustuskykyä ja tässä mielessä hengittävä talo on hyvä kasvuympäristö ja siinä mielessä terveellinen. Se kun tarjoaa altisteita.
Saumapeltikatto ja reilut räystäät: Hyvin tehty peltikatto on näyttävä ja kestää pikkuhuollolla maailman tappiin. Reilut räystäät ja kuistia talon ympärille niin paljon kuin sielu sietää, ainakin etelä- ja länsisivuille. Tiiltä mahdollisimman paljon ainakin pintaan ja puuosiin/ikkunapuitteisiin jokin muu väri kuin valkoinen/vaalea. Ikuunanpokat voisivat olla ainakin pinnasta alumiinia. Kunnollinen salaojitus ja sadevesiviemäröinti ja talo vielä reilusti irti maasta, kivipaasien tai terästolppien varaan ja hyvä tuuletus alapohjaan.
Juuri tässä rempataan vajaa 20 v vanhaa puutaloa (laudoitus pinnassa), jossa palahuopakatto ja kauttaaltaan pinnat vaaleita/valkoiseksi maalattuja (surkean näköisessä kunnossa ollut jo pitkään ja vaaleassa pinnassa näkyy kaikki "p...at"). Em. tavalla tehtynä ei moisia remontteja tarvittaisi vielä aikoihin.
Miksi sitä kosteutta pitäisi päästää rakenteisiin no ei minkään takia ts, hengittävä rakenne joka tosiaankin tarkoittaa että rakenteella on kyky reagoida kosteusvaihteluihin.Itsessään "hengittava" rakenne ei paranna sisäilman laatua, koska ilmaahan ei rakenteen läpi kulje suuntaan tai toiseen, eikä saakkaan kulkea. Onkin enemmän ekoeristemateriaalien myyjien mainospuheita nuo terveellisyysväittämät. Oli talo sitten tehty "hengittävistä" tai tavallisista materiaaleista tulee järjestää aina asianmukainen tulopoisto ilmanvaihto, vain näin saadaan sisäilma terveelliseksi ja puhtaaksi.