Kun mitä enemmän lukee ja perehtyy, sen enemmän tuntuu että ainoa VARMA tapa setviä homeongelma on purkaa talo ja rakentaa uus.. Eikä sekään sitte poista ongelmaa kuin hetkellisesti.
Oma talo ei oikeastaan haise, mutta epämäärästä ihottumaa on 2/5 asukkaalla, pitkittynyttä yskää myös 2/5 asukkaasta. Toisaalta vastaavia oireita on ollu joka toisella alueen kakaralla talven aikana.
Tein 'paahtistestin', pidin kosteaa paahtoleipää jokaisen huoneen lattialla ja sitten suljin pussiin. Neljäntenä päivänä yhteen oli tullut muutama musta piste ja yhteen vfalkoharmjaata hometta. Mietä lie ovat. Verrokkileipä ei homehtunu neljän vrk:n aikana. Tekisi mieli tutkituttaa taloa oikeesti, mutta tuntuu että kaikki tutkimistavat on enempivähempi hakuammuntaa.
Oma talo ei oikeastaan haise, mutta epämäärästä ihottumaa on 2/5 asukkaalla, pitkittynyttä yskää myös 2/5 asukkaasta. Toisaalta vastaavia oireita on ollu joka toisella alueen kakaralla talven aikana.
Tein 'paahtistestin', pidin kosteaa paahtoleipää jokaisen huoneen lattialla ja sitten suljin pussiin. Neljäntenä päivänä yhteen oli tullut muutama musta piste ja yhteen vfalkoharmjaata hometta. Mietä lie ovat. Verrokkileipä ei homehtunu neljän vrk:n aikana. Tekisi mieli tutkituttaa taloa oikeesti, mutta tuntuu että kaikki tutkimistavat on enempivähempi hakuammuntaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä ne homeet saa parhaiten todettua aistinvaraisesti ja päättelemällä. Kerroppa hieman enemmän tietoa talosta jossa asut. Minkälaiset perustukset, seinät ja katto. Mitä vesivahinkoja ollut ja milloin.
Onko kellarikerrosta ja miten tontin veden ohjaus on toteutettu, salaojat ja sadevedenohjaus.
Ulkopuoleta talon korkeus muuhun tonttiin nähden, vesikourut ja rännit.
Miten kosteat tilat on rakennettu ? Onko talossa tehty muutoksia, laajennuksia ? Peruskorjaukset ?
"Kyllä ne homeet saa parhaiten todettua aistinvaraisesti ja päättelemällä"
Juuri näin päätellään vaan että onko vaiko eokö ole hometta.....Ei hlvt mitä neroja liikenteessä :)
itse asiassa kahdenkin alan ammattilaisen toimesta. On tiedossa riskikohdat, mutta lopputulos on ollu että 'tuskin mitään huolestuttavaa kasvustoa on missään'. Ei siis haise, ei notku mistään jne. Puoli taloa on tehty '48, toinen puoli joskus 70-luvulla. Oireita ei sinänsä ole, normaaleja lastentauteja pitkittyneinä, niinku viime talvena kaikilla muillaki seudun penskoilla.
Tarkotus on alkaa remppaamaan ens kesänä ja oisin ihan mielenkiinnosta tutkinu et onko joku paikka akuutimpi, mutta koska tutkimukset tuntuu olevan enempi vähempi summittaisia niin säästänen nekin rahat remonttiin.. Ku auki on koko pska kiskottava kun meillä on esim. ne 70-luvun muovimatot vielä parissa huoneessa lattian peittona.
Joo tämähän se on ongelmana, kaikenmaailman huijarit esiintyvät asiantuntijoina.paras on kun ottaa yhteyttä koulutettuun kosteus ja homevauriotutkijaan tai rakennusterveysasiantuntijaan.Aina kannattaa kysyä pätevyys ja se pitää myös pystyä todistamaan.Nuo homevauriotutkimukset ym sisäilmatutkimuksetb on sangen monipiippuisia asioita että vaatii alalle perehtyneen todellisen ammatilaisen ja huom rakmesu tai innsin peruskoulutus ei vielä riitä mihinkään kun mikrobi/kosteusvaurioita aletaan oikeasti selvittää.Mutta nythän kosteus ja homevauriotalkoiden myötä alalla toimivien pätevyys ja koulutusvaatimukset kiristyvät topivottavasti riittävästi, jotta kuka tahansa ei saa esiintyä asiantuntijana.
Itse kun alkaa tutkimaan ja tekemään havaintoja niin silloin etuna on se että ei tarvitse maksaa tunneista joita tutkimiseen menee asiantuntijalta. Silloin kun on selvillä missä epäilee jotain olevan ja mitä on selkeästi löytynyt niin silloin asiantuntijan on helpompi päästä kiinniitse ongelmiin ja niiden aiheuttajiin. Lisäksi ammattitaitoinen tutkija osaa otta huomioon paljhon muuta mitä itse ei ole osannut ajatella ja havaita.
Ihan paras on lähteä etsimään loogisesti ajattelemalla. Tutki mahdollinen vinttitila, onko valumajälkiä ruodelaudoituksessa tai kattotuoleissa. Jos valumajälkiä näkyy niin tutki siitä kohtaa yläpohjan eristeiden alle, onko valunut vesi päässyt eristekerroksen läpi ja jos on niin siitä sitten alaspäin niin pitkälle kunnes veden jälkiä ei enää tule vastaan. Jos kosteutta on mennyt paljon rakenteeseen niin silloin saattaa löytyä jopa hometta tai lahoa. Pieni kosteus haihtuu nopeasti eikä silloin mikrobeja ja etenkään lahoa pääse aiheutumaan. Tutki sitten ulkopuolelta vuorilaudoituksen alta seinien alaosat. Jos aikoinaan ei ole ollut kouruja ja roiskevesi on päässyt kastelemaan ulkoseiniä pitkiä aikoja, saattaa sieltä löytyä mikrobivaurioituneita rakenteita. Jos talossa on joskus ollut pitkään kestänyt vesivahinko niin silloin ikkunat ovat olleet huurussa ja ikkunoiden alapuolella olevasta seinärakenteesta voi löytyä
merkkejä kostuden pääsystä rakenteeseen ja jos sitä on päässyt paljon voi myös sieltä löytyä mikrobeja. Jos vauriot on vanhoja ja kuivia niin hajua ei juurikaan kaikista materiaaleista tule vaikka hometta ja lahoa olisikin. Silti terveydelle haitallista juuri pitkittyneitä yskää, tulehdus-sairauksia, ihottumaa ym saattaa osalla tai kaikilla asukkaista olla.
Jos talossa on joskus ollut selviä vesivahinkoja niin niiden korjaamispaikat kannattaa myös tarkastaa huolellisesti. Ainakin meidän talossa aikoinaan tapahtuneet vesivahinkojen korjaukset ja pesuhuoneen remontit on tehty niin että kaikki kosteus on jätetty rakenteisiin ja vain pinnat korjattu. Ilmeisesti ajatellen että kyllä se sinne kuivaa.
Oireina meillä jatkuva nuha, yskä ja pitkittyneet oireet minkä tahansa jälkeen. Kuumeilua, väsymystä, tietty tilanteenkin aiheuttamaa ärtymystä ja omituista ihottumaa, punaisia kuivia länttejä kyljissä ja kämmenien selkäpuolilla.
Ulkoverhouksen alapuoli on aika helppo tutkia kun ottaa muutaman alimman laudan irti varovasti.
Sieltä sitten eristeitä hieman pois ja pääsee näkemään. Jos talossa on vielä alkuperäisellä osalla purueristeet niin siellä rakenteet on varmaankin kunnossa, purueriste kun luovuttaa kosteutta pois toisin kuin eristevilla. Yläpohjan eristeiden allekkin on helppo kurkistaa ja tutkia kohdat joissa vuotojälkiä näkyy. Siitä saa sitten hieman kuvaa siitä kuinka laajoja korjauksia on edessä.
Yksi hyvä keino ainakin meillä havainnollistaa homeen olemassa olo, on laittaa jonkin huoneen ovi kiinni vaikka vuorokaudeksi ja pitää ikkuna kiinni. Silloin huoneeseen mennessä aistii kyllä aivan selvästi että kaikki ei ole kunnossa (vaikka hajuaisti ei täysin toimikkaan).
Mikrobinäytteillä selviää myös se onko mahdollisesti löytyvät mikrobit ym sellaisia joita on kosteusvaurioituneessa rakennuksessa. Meillä silmämääräisesti puhtaista näytteistä löytyi juuri tuollaisia ja pääsääntöisisesti noin metrin päässä näistä näytteistä olikin sitten jo silminhavaittavia rihmastoja ym.
Totta se että homavaurioituneen talon paras ja varmin korjauskeino on purkaminen ja uuden rakentaminen eri kohdalle tonttia. Se vain tuntuu niin vaikealta ajatukselta, kuten varmaan aika moni hometalon omistaja tietää. Ensin on tontti ja talo ja lainaa, sitten pitäisi ottaa vielä enemmän lainaa ja rakentaa uusi talo. Loppujen lopuksi se kuitenkin olisi se paras ja halvin ratkaisu
ajatusta.
Jos kaikki kosteus/mikrobivaurioituneet talot purettaisiin ja rakennettaisiin uudelleen merkitsisi se noin 100 - 200 miljardin kuluja ja noin 0,5 miljoonaa - miljoona henkilötyövuotta. Jos urakka tehtäsiin siis viiden vuoden aikana tulisi alalle kouluttaa noin 100 000 - 200 000 enemmän rakennusalan työntekijöitä.
Eli kosteusvaurioita ei voida taloudellisista syistä korjata purkamalla taloja...muuta kuin poikkeustapauksissa.
Mihin perustuu tuo väite, että uusi talo pitää rakentaa eri kohtaan?
Siihen että silloin vanhaa raatoa voi pitää varastona yms uuden rakentamisen ajan ;) ja eipä sitten jää mitään muistoa homeisesta talosta vaan saa "uuden alun".
Eihän sillä muutoin mitään väliä ole,vanha kun puretaan niin pohja kaivetaan kuitenkin uusiksi
ja tehdään uudet perustukset yms....