Suomalaiselle maatalous"yrittäjälle" EU oli lottovoitto!
Vaikka tietysti sitä piti vastustaa (miksiköhän?), niin keskustalaiaset neuvottelivat ko. sopimuksen.
Samalla tuli varmistetutuksi maailman suurimman maataloutta tukevan järjestön jäsenyys.
Mutta, mutta sehän ei riittänyt.
Neuvoteltiin vielä Suomalaiselle veronmaksajalle ihan oma kustannuslisä.
Saatiin ns. kansalliset tuet Suomalaista veronmaksajaa rasittamaan.
Se oli keskustalle suuri voitto!
Nyt saatiin kansainvälinen sopimus, jolla Suomalainen veronmaksaja maksaa eikä valitustietä ole!!
Toivon totisesti keskustapuolueen kannatuksen hiipuvan tasolle 3-9% joka vastaisi suunnilleen maatalousyrittäjien määrää.
Vaikka tietysti sitä piti vastustaa (miksiköhän?), niin keskustalaiaset neuvottelivat ko. sopimuksen.
Samalla tuli varmistetutuksi maailman suurimman maataloutta tukevan järjestön jäsenyys.
Mutta, mutta sehän ei riittänyt.
Neuvoteltiin vielä Suomalaiselle veronmaksajalle ihan oma kustannuslisä.
Saatiin ns. kansalliset tuet Suomalaista veronmaksajaa rasittamaan.
Se oli keskustalle suuri voitto!
Nyt saatiin kansainvälinen sopimus, jolla Suomalainen veronmaksaja maksaa eikä valitustietä ole!!
Toivon totisesti keskustapuolueen kannatuksen hiipuvan tasolle 3-9% joka vastaisi suunnilleen maatalousyrittäjien määrää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Euroopan unionissa on käytössä yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), jonka tavoitteena on "turvata viljelijöille kohtuullinen elintaso, tarjota kuluttajille korkealaatuisia kohtuuhintaisia elintarvikkeita ja säilyttää EU:n maaseutuperintö." Koska tuet pohjautuvat viitesatoihin, hehtaarikohtaiset tuet Etelä-Ranskassa ovat korkeampia kuin esim. Suomessa. Suurin osa maataloustuista EU-maissa maksetaan EU:n talousarvion kautta. Poikkeuksena on erityisesti Suomi, jossa kansalliset maataloustuet muodostavat suuremman osuuden kaikista maatalouden tuista kuin EU:n budjetin kautta maksettavat tuet, juuri kompensoimaan sitä pienien viitesatojen tuomaa tukivääristymää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
tänne valitukset, ymmärtävät myös Suomen kieltä..
Euroopan komissio
Rue de la Loi / Wetstraat 200
B-1049 Brussels - Belgium
P : (32-2) 299 11 11
Puheenjohtaja DeustchEnglishfrançaisportugues
Varapuheenjohtaja, Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja English
Komission edustustot jäsenvaltioissa
Komission pääosastot ja yksiköt
Komission yhteystiedot
Komission yksiköiden sähköpostiosoitteet
Lähetystöt DeustchEnglishEspañolFrench
Euroopan parlamentti
Rue Wiertz / Wiertzstraat
B- 1047 Brussels - Belgium
P: (32-2) 284 21 11
F: (32-2) 284 69 74
(32-2) 230 69 33
Allée du Printemps
B.P. 1024
F-67070 Strasbourg Cedex - France
P: (33) 3 88 17 40 01
F: (33) 3 88 25 65 01 (WIC)
(33) 3 88 17 49 60 (LOW)
Plateau du Kirchberg
L-2929 Luxembourg
P: (352) 43 00-1
F: (352) 43 00 294 94 (KAD)
(352) 43 00 293 93 (SCH)
(352) 43 00 292 92 (ADG)
Äänestin toki EU:n puolesta!
Onhan Eurooppa "kotimaamme"!
Lisäksi yrittäjänä ostan EU:n alueelta tuotteita. En esim. japanilaisia tai koreassa tuotettuja.
Syynä ovat kansalliset ajatukset!
EU.sta ostetut tuotteet hyödyttävät meitä Suomalaisina.
Mm. Japanissa on käytössä niin kovat tuontitullit, että kaupankäynti muistamaista on lähes mahdotonta.
poltin vainovalkeita enkä syyttä, ..keleen riistäjät..
"Unionissa vietettyjen vuosien aikana on käynyt niin, että sen tuomat hyödyt eivät ole jakautuneet tasaisesti kaikille suomalaisille. MTT:n Taloustutkimuksen mukaan koko yhteiskunta on saanut jäsenyyden ansiosta hyvinvointivoittoa viime vuosina 500 - 700 miljoonaa euroa.
Yhteiskunnan hyvinvointia on mitattu ulos talonpojan kukkarosta. Taloustutkimus on arvioinut tuottajien menettäneen hyvinvointitappioina saman verran, sen suuruudeksi on kertynyt nyt 570 - 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Taloustutkimuksen mukaan maatalouden tulot ovat laskeneet ja kiintein hinnoin laskettuna,ne ovat yhä kolmanneksen alhaisemmat kuin 10 vuotta aikaisemmin. Ruoan hinta EU-aikana on noussut, mutta muita kuluttajahintoja hitaammin. Se on nyt reaalisesti alhaisempi kuin ensimmäisenä EU-vuonna -95."
EU ei sinänsä ole maatalousjärjestö MTK.
Siinä on toki sulateltavaa.
Yhteiskunta kuten Suomi on vientivetoinen maa.
Siinä EU oli maallamme siunaus. Ruotsi on EU maa, jonka äänestäjät jättivät maansa € ulkopuolelle.
Ruotsin vienillä on vaikeuksia selittää tilanne.
Ei EU:n tarkoitus ole saada yhteiskunnallista elintasoa joillekin paremmaksi.
Jos näyttää siltä että maatalous ei Suomessa kannata, niin tervetuloa "oikeaksi yrittäjäksi", jonka keinovalikoima Mm. Viron ja Romanien suunnalta on tukematotonta!
Jos tullaaqn tilnateeseen (jossa jo ollaan) jossa rakentaminen päätyy Romanialaistedn ja Virolaisten huoleksi Suomessa, niin mistä Suomalainen maataloutta yrittäjä luulee tukimiljardinsa tulevan?
Romaniastako?
Vai riittäisikö silloin EU tuki?
Ei mikään mahti , mikään muu kuin sinä ja sinun kaltaistesi vastustus ja saamattomuus estä verottamasta tätä sinulle niin katkeraa maataloustukea
takaisin valtiolle. Verotus on ihan kansallisissa käsissä. Maanviljelijöitä on vain 4-5% jos sitäkään,
eikä sillä sinun inhoamalla kepullakaan ole kuin 20% kannatus. Yksinkertainen enemmistö
eduskunnassa riittää pisteverolakiin jolla tuet tulevat jäämään valtiolle. Tämä käy
kätevästi verotilin kautta. Tiliotteesta kävisi selville että olette saaneet maataloustukea x joka
kokonaisuudessaan kuitataan tukipistéveroksi. Tämä ei tietenkään tule kuulonkaan,koska
sinua ja sinukaltaisiasi einareita täytyy kusettaa tukipropakandalla vuodesta ,vuosikymmenestä
toiseen. Että menehän taas kerran sinne sofalle pitkäksesi ja vedä peitto korviin. Näe vaikka
unta kaltaisistasi pulskista punakoista harjasniskaporsaista joista maanviljelijät saavat hirveesti tukea,
saavutettujen etujen polkeminen on Misillä mielessä, tähän emme suostu, menemme tarvittaessa lakkoon tälläisten päällekarkausten estämiseksi.
kun pitää ruotia alan sisäisiä kiistoja
Höpöhöpö ...
Maatalouden kansalliset tuet katkeaa vuonna 2013, mikäli Suomi ei saa samantasoista tukitasoa näissä neuvotteluissa kuin on EU maiden perustajakuusikolla ( kuusi perustajamaata ), niin todennäköisesti kansalliset tuet jatkuvat myös seuraavan ohjelmakauden ainakin jossakin muodossa.
Muuten maatalouden tuet on muuttumassa yhä enempi ympäristönhoidon suuntaan, noin 5 %:tia tukipotista joka vuosi leikataan näihin rakennerahastoihin ja muihin perinnemaisema hommiin, näin on EU päättänyt.