On hieman huono tuo ruotsinkielen taito. Eikä sanakirjastakaan löydy täydellistä apua. Erään esi-isäni (syntynyt 1840) rippikirjassa on 2 huomautusta. Ensimmäinen : "Barnen å följande pag i B.B." Toinen "Barn i Sydänmaa p. 350". Jotain tietysti ymmärrän, että lapsesta on kyse. Sanakirjasta en löydä sanaa pag. Tämä mies oli naimisissa ja näiden lapset olen kyllä löytänyt. Minulla ei ole aavistustakaan, onko miehellä sitten avioton lapsi, vai mitä ihmettä nuo huomautkset mahtavat tarkoittaa? Missään ei ole viitattu mihinkään lapseen.
Voitteko auttaa?
ei ymmärrä!
9360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
följande pag
katso seuraava sivu tai seuraava lastenkirjan vast sivu BB lastenkirja, voi olla muutakin)
pag 350 etsi sivulta 350 joko siitä kirjasta tai edellisestä tai seuraavasta kirjasta.
Etsipä joku sanasto jossa on näitä termejä, sanastoja löytyy useita, esim Vaskivakasta.
Vielä lisäys, että jos katsot kirjoja esim SSHY:n sivuilta niin kuvanumero ja sivunumero eivät useinkaan vastaa toisiaan. Sinun tulee tarkastaa kirjan alkuperäisiä sivunumeroita.
Pagina (tai pag. tai p.) on latinaa ja tarkoittaa yksinkertaisesti "sivu". Siis "lapset seuraavalla sivulla" (saattaa tosiaan olla lastenkirjassa) ja "lapset Sydänmaan sivulla 350".
kysyy, että tarkoittaako tuo merkintä kuitenkin sitä, että isä olisi tunnustanut lapsen? Ja millä sukunimellä lapsi olisi tuossa lastenkirjassa. Olen katsonut Sydänmaan lapset ja lapset sivulta 350, mutta ei esi-isäni nimellä ainakaan ole ketään. Ja koska mistään ei selviä, kuka olisi äiti, on vähän vaikea etsiä. Tunnustettiinko siihen aikaan avioton lapsi? Saiko isän nimen? Taitaa olla yksi suvun jäsen hukassa?
Sinä nyt kysyt niin epämääräisesti etti sinua ennempää voi auttaa. Kerro nyt kenestä on kyse. koko nimi, syntymäaika, seurakunta ja missä sivulla tuo merkintä on jos kerran apua tarvitset...
Laita linkki siihen sivulle jos se kerran netissä on.
saattoi silloin ja jo paljon aikaisemminkin saada isännimen eli isänpuoleisen patronyymin, jos isä saatiin selvitettyä. On tapauksia, joista ei selviä kuka on isä ollut, mutta lapsella on patronyymi eikä matronyymi kuten selvittämättömissä tapauksissa, ts. vain pappi tiesi isän muttei ilmaissut sitä. Olen nähnyt myös tapauksen, jossa isännimi muuttui aikuisella äidinnimeksi. Jos juttu meni käräjille, koko kylä voi olla innokkaasti mukana setvimässä juttua.
Jos kyse on esi-isästä, niin miten muuten olet voinut häneen päätyä kuin hänen lapsensa kautta? Palaa takaisin myöhempiin rippikirjoihin ja tutki ne uudestaan. Selvitä, onko jossain mahdollisesti kirjattu henkilölle väärä etunimi tai patronyymi, joka johtaa väärille urille. Onko muuttomerkintää? Jne.
Jos aviottoman lapsen isännimenä on Matti tai Aatami, niin se on luultavimmin papin panema, kun pappi on ollut hellämielinen ja ajatellut ettei pilata lapsen elämää.
Näin olisi pitänyt aina menetellä, sillä eihän lapsi ollut aviottomuuteensa millään lailla syyllinen.
Patronyymi = isän nimestä johdettu joko etunimen mukaan kuten nyt esim. Maija Kallentytär, tai Matti Joonaanpoika (useimmin siis ruotsiksi) myös 'sukunimi', joka vasta yleistyi länsi-ja eteläisessä Suomessa 1800-luvun lopulla. Savolaisilla ja karjalaisilla suvun nimi usien kulkeutui pitkään sukuketjussa.
Sukunimilakihan n. 1920-luvulla vasta - jolloin sukunimi piti olla tai se annettiin, eikä saanut muuttaa asuinpaikan muuton tai muun asian takia luvatta. Länsi-Suomessa jne. kuljettiin talon nimen mukaan, ja muutettaessa oltiin sen paikan ja talon/torpan nimillä.
Mutta jos lapsi syntyi 'äpäränä' eli (OÄ -ruots.) aviottomana, saattoivat niin tytöt kuin pojatkin olla äidin nimen eli 'matronyymin' mukaan kirjattuna esim. Liisa Maijantytär (Lisa Majasdotter) tai Juho Maijanpoika (Johan Majasson) jne. Ristimänimiet muuttivat usein myös muotoaan, myöhemissä rippikirjoissa - talokohtaisissa ym. asuinpaikan mukaisessa, kuten; jos kastettu Johannes - oli myös Johan, tai jopa Hans (Juho), Elisabet lyheni Lisaksi (Liisa) Margareta - Gretaksi, Susanna - Sannaksi jne., että nimien alkuperäisyyttä on myös seurattava, jos meinaa 'eksyä'! Eikä ihan helposti pidä 'nykyaikaistaa niitä, kuten jotut kokeneetkin tutkijat näyttää tekevän eli Brita muuttuu Riitaksi tai jopa Pirkoksi!
Tsemppiä.
Mutta tärkein on aina SYNTYMÄAIKA jonka tulee täsmätä, joskus niissäkin virheitä kirjauksissa, mutta oikean löytää aina tai tavallisemmin syntyneet/kastetut tiedoissa!
Etsin sieltä Sydänmaalta kaikki aviottomat lapset. Siltä aikajaksolta jolloin tuo mainitsemani "isä" eli. Löysinkin sopivan, en silti tiedä varmaksi, olisiko tämän lapsen isä ollut. Mutta hämmästykseni oli suuri kun huomasin, että tällä äidillä oli 5 aviotonta lasta, yksi oli syntynyt tämän lapsen jälkeenkin. Sitä ennen siis kolme. Sitten tämä nainen oli mennyt naimisiin. Sitä en enää katsonut, oliko hän saanut aviomiehen kanssa lapsia. Eikä tietojakaan olisi ollut, meni naimisiin joskus 1900 luvun jälkeen. Isiä ei mainittu missään, vain äiti.