ROKPA-budhalaisuus??

http://www.nic.fi/~lapin/saaristo.htm

Rokpa on humanitääristä yhdistystoimintaa, se ei ole buddhalaisuuden suuntaus. Sen perustaja(t)toimivat tiibetiläisen Kagyu -koulukunnan alla.

Toisessa vastauksessa ollut nettiosoite kertoo tosiaan tarkemmin.

Rokpa Finlandin sivuilta
löysin seuraavan kiinnostavan tekstin:

"Mikä on Buddha?
Buddha on kuka tahansa, joka oivaltaa (tekee todellisiksi) mielen rajattomat mahdollisuudet. Sen tähden eräänä päivänä, tässä tai jossain muussa elämässä, meistä kaikista voi tulla Buddha. Rajattomat mahdollisuudet tarkoittaa mielen täydellistä selkeyttä, kaikkitietoisuutta. Se on erottamaton universaalista rakkaudesta ja myötätunnosta ja siihen liittyy valtava voima auttaa niitä, jotka ottavat avun vastaan. Tie buddhuuteen kulkee sitä kautta, että vapauttaa mielensä karkeista rajoituksista kuten vihasta, itsekkäistä haluista ja ylpeydestä ja myöskin hienommista esteistä, jotka liittyvät dualismiin (kokija ja koettu, minä ja sinä, aine ja henki jne.) Kuka sitten käykin sen tien loppuun on Buddha, niin kuin Buddha Sakyamuni, joka saavutti valaistumisen 2500 vuotta sitten Intiassa.
Kirkkaan ja selkeän mielensä ansiosta hän opetti olemassaoloa koskevat totuudet kokonaisuudessaan.

Buddhalaisuus
Buddhalaisuudeksi kutsutaan kaikkia niitä opetuksia joiden juuret ovat Buddhan opetuksissa. Prinssi Gautama, josta tuli Buddha, eli Pohjois-Intiassa 623 - 544 eKr. Valaistumisensa jälkeen hän opetti 45 vuoden ajan, ja sen jälkeen on syntynyt useita koulukuntia, joista jokainen korostaa jotakin puolta hänen opetuksistaan.

Buddha ei ole pelastaja vaan opettaja. Hänen opetuksensa, Dharma, opettaa meille kuinka saavuttaa sama tila minkä hän saavutti. He jotka ovat saavuttaneet erehtymättömän näkemyksen pitävät Dharmaa yllä läpi aikojen sekä valaistuneen kokemuksen elävänä perinteenä että filosofiana. Heitä kutsutaan oivaltaneeksi sanghaksi.

Buddha ei ollut kiinnostunut abstraktista filosofiasta itsetarkoituksena vaan hän opetti ihmisiä seuraamaan polkua joka johtaa vapautukseen, polkua joka vie yhä lähemmäksi totuutta ja loittonee harhasta ja sen tuskallisista seurauksista. Koska sen avulla voi oivaltaa asioiden todellisen luonnon suoraan havainnoimalla, polkua kutsutaan dharmaksi, joka merkitsee ilmiötä. Se näyttää kaikki ilmiöt sellaisina kuin ne ovat ehdollisen mielen luomien mielikuvien tuolla puolen. Ilmiöiden todellista luontoa ei voi kuvitella, siinä on odottamatonta pyhyyttä joka liittyy rauhaan, viisauteen ja rakastavan myötätunnon kokemukseen. Dharma ei ole kylmä tieteellinen analyysi asioista vaan sen oppimista miten ottaa vastaan elämän ilot ja surut ja miten käyttää niitä polulla täydelliseen vapautukseen.

Vapautumisen tie rakentuu mietiskelyn perustalle. Buddhalaisuudessa on tuhansia eri menetelmiä, joilla avata silmät näkemään se, mitä älyllä ei voida ymmärtää.

Opetukset

Buddhan opetus levisi Intiasta läpi Aasian ja ulottui jopa Kreikkaan asti. Idässä se levisi Kiinan ja Burman kautta Japaniin, Indonesiaan, Mongoliaan ja Venäjälle. Nykyisin Buddhan opetukset löytyvät joka puolelta maailmaa.

Opetukset on suunnattu kolmenlaiselle yleisölle:

Niille jotka tahtovat parantaa maallista olotilaansa tässä ja tulevissa elämissä ymmärtämällä paremmin olemassaolon syy- ja seuraussuhteita.

Heille jotka tunnistavat maallisen olemassaolon rajallisen ja tukahtuneen luonteen ja toivovat voivansa vapauttaa itsensä siitä lopullisesti löytämällä pysyvän rauhan ja onnen.

Niille jotka eivät toivo pelkästään vapautusta kärsimyksestä ja henkilökohtaista onnea vaan tavoittelevat täysin valaistuneen tilan lukemattomia hyviä ominaisuuksia. Niiden avulla on mahdollista olla suureksi hyödyksi kaikille elämänmuodoille, niinkuin Sakyamuni Buddhan esimerkki osoittaa.

Jokainen on ainutlaatuinen. Meillä kaikilla on erilaisia tarpeita ja pyrkimyksiä ja sen mukaan voimme astua eri kulkuneuvoon. Erotetaan kolme pääluokkaa tai kulkuneuvoa (yana):

Hinayana – kaksi ensimmäistä yleisötyyppiä. Heidän henkisen tiensä avainkohtina voidaan mainita väkivallattomuus, puhdas moraali ja keskittymisharjoituksiin pohjautuva mietiskely.

Mahayana – kolmas yleisötyyppi. Eettisesti laveampi ja meditatiivisesti syvällisempi polku, jota sävyttää sen kaikissa vaiheissa myötätuntoinen kaipaus toteuttaa oman olemassaolon rajattomat mahdollisuudet, jotta sen kautta voisi olla hyödyksi muille.

Vajrayana – mahayanabuddhalaisuuden erityishaara. Sen erityisyys liittyy voimakkaisiin ja ritualistisiin mietiskelymenetelmiin. Tätä kolmatta yanaa tai kulkuneuvoa voi soveltaa vain pätevän opettajan eli gurun alaisuudessa ja sen jälkeen kun mieli on kypsä ja vakaa.

Buddhalaisuus Tiibetissä

Maailma on havahtumassa siihen, mikä merkitys Tiibetillä on buddhalaisuudelle. Viime vuosisadalla mielikuva buddhalaisuudesta muotoutui enimmäkseen Theravada ja Zen buddhalaisuuden pohjalla. Harvat tiesivät, etteivät nämä kaksi koulukuntaa edustaneet kuin murto-osaa Intiassa 1800 vuotta vaikuttaneen opin rikkaudesta. Intia oli sen syntymäsija, kehto ja koti aina 12.vuosisadalla tapahtuneisiin muslimivalloituksiin asti. Theravada buddhalaisuus, joka levittäytyy läpi Lounais-Aasian, kasvoi yhdestä ainoasta alkubuddhalaisuuden koulukunnasta kahdeksantoista muun joukossa. Kiinan ja myöhemmin Japanin buddhalaisuus kehittyi siemenistä, jotka siellä syntyneiden koulujen perustajat kylvivät tuotuaan Intian matkoiltaan ne opetukset, jotka he siellä olivat onnistuneet kohtaamaan tai joita he itse arvostivat.

Tiibet, Intian lähin naapuri, nukkui tuolloin Himalajan kainalossa. 700-luvulta 1100-luvulle ulottui kuitenkin tärkeä 400 vuoden jakso, jolloin koko buddhalaisuuden kirjo levisi sinne ja Intian suurten buddhalaisten keskusten mestarit vaikuttivat suoraan Tiibetissä. Länsi-Tiibet oli lähellä Kashmiria ja Punjabia, Itä-Tiibet oli yhteydessä Kiinaan ja Keski-Tiibet oli yhteydessä Nepalin suuriin luostariyliopistoihin, Nalandaan ja Vikramashilan sekä Bengaliin. Pohjoisessa alueen halki kulki silkkitie, jota pitkin harvinaisten tavaroiden lisäksi virtasi henkisiä ideoita.

Tiibetinbuddhalaisuus tuli näin sisältämään laajemman kokoelman buddhalaisia opetuksia kuin missään muussa maassa. Sen sisältä löytyvät myös ne yksittäiset harjoitusmenetelmät ja filosofiat, jotka muodostivat tunnetuiksi tulleet buddhalaisuuden muodot: theravadan, c’hanin, zenin jne. Noista ajoista lähtien buddhalaisuutta on huolellisesti säilytetty Tiibetissä. Viimeisen puolen vuosisadan aikana se on levinnyt maailmanlaajuisesti ja hyödyttää nyt miljoonia ihmisiä.

Intiasta Tiibetiin tuotiin buddhalaisuuden kaikki opetukset:

-Hinayanan universaali opetus
-Mahayanan bodhisattvaopetukset
-Tantristen transmissioiden laaja valikoima

Tähän myötävaikutti yhtä lailla intialaisten kuin tiibetiläistenkin mestarien näkemys siitä, että koettelemukset ovat vaivan arvoisia. Matkustaessaan näiden kahden maan välillä he kestivät puolin ja toisin äärimmäisiä lämpötilan muutoksia, jotta dharma saatiin tuotua kunnolla ja täydellisesti maailman katolle. Syntyi neljä pääkoulukuntaa: nyingma, kagyu, sakya ja gelukpa, jotka säilyttivät buddhalaisuutta sen eri aspekteissa.

Dalai-laman, Karmapan ja muiden johtavien tiibetiläisten maastapako vuonna 1959 teki tuntemattomasta Tiibetistä kuuluisan. Tiibet oli jatkanut Intian buddhalaisuuden perinteitä läpi niiden vuosisatojen, kun suuret luostariyliopistot tuhottiin Intiasta. Sen ylängöillä oli kymmenentuhatta luostaria ja joka neljäs mies oli munkki. Kansan keskuudessa buddhalaiset rukoukset mietiskely kuuluivat erottamattomasti arkielämään ja luostarit huolehtivat yhteiskunnallisista tehtävistä. Ajan myötä tiibetiläisten maine henkisen ja lääketieteellisen tiedon haltijoina levisi Keski- ja Pohjois-Aasiassa ja he toimivat Kiinan ja Mongolian keisareiden neuvonantajina. Ladakissa, Nepalissa, Bhutanissa ja Sikkimissä käytettiin tiibetiläisiä pyhiä tekstejä buddhalaisessa harjoituksessa.

Syvään juurtunut animistinen bön-uskonto väistyi Tiibetistä vasta tuhat vuotta Buddhan kuoleman jälkeen ja sitä voidaan pitää merkkinä buddhalaisuuden elinvoimasta. Loppujen lopuksi Tiibetistä tuli ainoa paikka maailmassa missä Vajrayana-buddhalaisuuden rikkaus täysin säilytettiin. Vajrayanan menetelmät, jotka oli erityisesti tarkoitettu voimakkaiden tunteiden ja ennakkoluulojen voittamiseen, toivat Tiibetiin – joka tunnettiin kesyttömänä seutuna – rauhan tien. Ehkäpä on niin, että niistä syntyy hyödyllinen lahja, jonka Tiibet voi tarjota kaupallisuuden ja viihteen kiihkeässä rytmissä eläville nykyihmisille.

-Tekstit on käännetty Ken Holmesin ylläpitämiltä Kagyu Samye Lingin luostarin sivuilta."