Suunnitteilla siis hirsitalon kosteat tilat. Meinasin, että kosteiden tilojen seinät muurattaisiin kahiharkoista siten, että ulkoseinien ja harkkoseinän väliin jäisi noin 30mm tuuletusrako. Tähän päälle sitten Sauna-Satu, koolaus ja paneeli. Vie vain turkasen paljon tilaa saunasta; tuuletusrako 30mm harkko 85mm Sauna-Satu 30mm koolaus 20mm paneeli 15mm eli yhteensä noin 180mm eli 360mm pois saunan sisämitoista.
Suurimman osanhan tuosta vie tietysti tuo harkko ja olen alkanut miettiä josko harkon vaihtaisi johonkin kiviaineiseen levyyn. Lähinnä olen ajatellut Luja-levyä. Kipsilevyä hiukan vierastan laittaa mihinkään kosteisiin tiloihin. Toimiikohan lujalevy tuossa ja olisiko kellään muita vaihtoehtoja? Miten lattian ja luja-levyn sauma kannattaa tiivistää, jotta levystä on ylipäätään mitään hyötyä hirren ja kostean tilan erottajana? Harkkohan muurattaisiin laastilla kiinni lattiaan ja päälle tietysti "sokkelin" vesieristys ja laatoitus.
Suurimman osanhan tuosta vie tietysti tuo harkko ja olen alkanut miettiä josko harkon vaihtaisi johonkin kiviaineiseen levyyn. Lähinnä olen ajatellut Luja-levyä. Kipsilevyä hiukan vierastan laittaa mihinkään kosteisiin tiloihin. Toimiikohan lujalevy tuossa ja olisiko kellään muita vaihtoehtoja? Miten lattian ja luja-levyn sauma kannattaa tiivistää, jotta levystä on ylipäätään mitään hyötyä hirren ja kostean tilan erottajana? Harkkohan muurattaisiin laastilla kiinni lattiaan ja päälle tietysti "sokkelin" vesieristys ja laatoitus.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sullehan riittää hienosti puurakenteiset seinät jos noin tiukkaa tekee..
Kahista saat kantavan seinän, eli tyhmästi teet jos muuta virität.
Sauna-Sadun käytöstä päätellen kyseessä siis nimenomaan sauna, eikä suihkutila? Eihän tuohon saunan puolelle tarvitse kosteuden takia mitään ulkoseinille tehdä, vaan sen voi jättää hirrelle. Lattialaatoitukset ja vesieristykset nostat vaan riittävästi (10-20 cm) seinälle, jolla lattian ja seinän sauma saadaan tiiviiksi. Levy tietysti hirren ja laatan väliin, jotta saat laatat pysymään seinällä.
Omasta mielestä tuo hirsiseinä saunassa on myös paljon komeamman näköinen kuin kapea paneeli.
Makuja on tietysti monia ja jos ulkonäkösyistä haluaa tehdä, niin meillä on hirsitalon suihkutiloissa tällainen ratkaisu: hirsi - 45 mm tuuletusrako - kaakeliluja - laatoitus. Tuolta näköjään löytyy nykyisin ohje tuon kaakelilujan käyttöön hirsitalossa: http://www.kaakeliluja.fi/pdf/hirsirakennusopas.pdf
Tuossa näemmä suositellaan min. 75 mm koolausrankojen käyttöä, meillä tosiaan tuo 45 mm tiuhaan liuilla kiinnitettynä ja ei se ainakaan muutamassa vuodessa silläkään ole elänyt.
Luovuin koolauksesta saunan osalta ja jätän saunan ulkoseinät hirrelle kuten suosittelit. Miten saunan sokkelin rakenne laatasta hirteen tarkalleen ottaen menee? Tuleeko sokkelin laatoituslevy aivan hirteen kiini ja millä sokkelin yläpuoli tiivistetään roiskevesien valumiselta sokkelin ja hirren väliin? Tuo sokkelin ja hirren välinen rako pelottaa juuri kaikkein eniten. Varsinkin kun saunaa pestään niin vesi lentää ihan varmasti joka paikkaan.
Tuohon lattian ja hirsiseinän rajapintaan ei taida olla yhtä ainoaa oikeaa (eikä väärää) tapaa tehdä. Kahta vaihtoehtoista tapaa olen nähnyt yleisesti käytettävän:
1. Hirsi - 15 mm ilmarako - levy - vesieriste - laatoitus. Näiden päälle roiskesuoja / tippalista siten, että laatan ja tippalistan väliin jää ilmarako tähän tyyliin: http://www.rakennaoikein.fi/fi/artikkelit/hirsitalo-omakotitalona?page=0,4
2. Hirsi - levy ilman ilmarakoa tai levy uritettuna - vesieriste - laatoitus. Päälle sitten joko laattasuikale jonka sauma hirteen silikonilla tiivistetty tai tippalista kuten yllä.
Molemmissa vesieriste lattian ja seinän kulmassa tietysti normaaliin tapaan vahvikekankaan kanssa.
Levynä käytetään vesivaneria tai kaakelilujaa. Kaakelilujan käytössä kannatta huomioida saunaan
tehdessä sen 75 asteen maksimikäyttölämpötila eli ihan kiukaan vieressä ei toimi.
En tiedä mikä oikeasti on paras ja muitakin vaihtoehtoja varmasti on. Tuosta kannattaa jutella vastaavan kanssa.
Itselläni väliseinät kahiharkoista. Päällä tasoite, eriste ja laatat.
Itselläni ns. korotettu sokkeli eli lattianpinnan ja hirren alapinnan välinen ero jotain 100mm. Ei toimi ympärivuotisena ratkaisuna jos kylmäkatkoa ei voi tehdä sokkeliin esim. ohuen hirren tms. takia. Yhtenä esimerkkinä ko. toteutustapa. Tuli toteutettua edellä mainitulla tavalla peruskylmässä ulkosaunassa ja toimii. Sitä ennen tuli nähtyä aivan liian monta saunaa missä alimman hirren alapinta samassa tasossa lattiapinnan kanssa ilman sokkelivirityksiä..?
Samaa sovellusta kannattaa ehdottomasti käyttää kosteiden tilojen väliseinienkin teossa kappalerakentamisessa. Harkko sokkeliksi ja vasta sen päälle alajuoksu, runko jne.
Tuo tippapeltiviritys on ihan oikeaoppinen toteutustapa jälkiasennuksille. Olisi oikein hyvä jos tippapellissä olisi pieni kanttaus yläosassa joka hiukan upotettaisiin hirteen tehtyyn uraan. Muuten voi pellin ja hirren väliin päästä seinältä valuva vesi.
Pelkkä silikoni tai vastaava yläpinnan tiivistyksessä pettää joskus ajan kuluessa. Aina..
Huolimattomasti tehtynä sokkeli voi jopa muodostaa paremmat olosuhteet laho-ongelmille kuin että korotusosaa ei olisi! Eli siis hutiloimalla tehty korotusosa voi toimia vesipesänä ja kääntyy päinvastaiseksi toimintatavaltaan kun mitä oli ajateltu. Esimerkkinä vaikka ei asiaan kuulukkaan hyvin monet vanhat hirsirakennukset lahotettiin aikoinaan valamalla umpisokkeli osittain ulkoverhoilun päälle. Muodostettiin oikein loistavat olosuhteet lahoamiselle terveelle rakennukselle johtamalla alaosan rakenteisiin vesi. Lattioiden kylmyyttä pääasiassa pyrittiin korjaamaan mutta pilattiin koko rakennus?
Pelkkä hirsipinta saunassa on hyvä mutta syö hiukan kiuastehoja jos peruskylmärakenne kysymyksessä. Jos haluaa lyhyemmät lämmitysajat tms, pystykoolaus suoraan hirren pintaan ja vaakapaneli. Ilmankierto ei saa tulla estetyksi yläosan rakenteissa.
itselläni väliseinät liukuvaletusta kipsimassasta, nopea ja halpa keino.