Okkultismi vs parapsykologia

Okkultismin luonne on herättänyt paljon keskustelua varsinkin teosofian/antroposofian yhteydessä. Tyypillinen neutraalina pidettävä määrittely okkultismille on esimerkiksi:

'Okkultismi= (lat. occultus = salattu) "salatiede", jota harjoittava ihminen hankkii tietoa todellisuuden salatusta luonteesta ja kehittää itsessään yliluonnollisia kykyjä, joiden avulla hän voi kohota arkisten luonnonlakien yläpuolelle, esimerkiksi ennustaa tulevaisuutta ja lukea ajatuksia.'
(Lähde: http://www.uskontojenuhrientuki.fi/teosofia.html )

Materialistiset tiedemiehet ja valtauskontojen edustajat ovat varsin jyrkästi torjuneet okkultismin tieteenä ja määritelleet sen paremminkin uskonnoksi tai osaksi uskontoa, vieläpä huonoksi tai pahaksi sellaiseksi. Tätä kuvaa esimerkiksi:

'Okkultismi tulee latinan adjektiivista occultus, joka merkitsee kätkettyä tai salaista. Okkultismi viittaa "oppiin salaisesta", jonka mukaan ihminen voi päästä yhteyteen tuonpuoleiseen ja käyttää hyväkseen yliluonnollisia voimia muilta salassa olevan tiedon ja taidon avulla. Tämä salainen yhteys tuottaa mahdollisesti lisää "salaista" tietoa, asemaa ja taitoa. Okkultismia on esiintynyt kaikkina aikoina, melkeinpä voisi sanoa, että kaikkien uskontojen piirissä. Okkultismi-sanalla on kielteinen kaiku, ja harvemmat liittävät sitä itseensä. Mieluummin puhutaan esoteriasta, jos ollaan tekemisissä valitun erityisryhmän muilta salatun meiningin, rajatiedon, yliluonnollisten ilmiöiden jne. kanssa. Okkultistisiksi liikkeiksi voitaisiin laskea vaikkapa teosofia ja antroposofia, koska niissä vedotaan joidenkuiden ihmisten erikoiseen kykyyn saada selville salattua tietoa. Okkultismiin voitaisiin lukea myös vaikkapa juutalainen kabbala ja numerologia, astrologia jne. Okkultismiin liittyy käsitys, että uskonnolla on ulkoinen, pinnallinen puoli sekä sisäinen puoli, jonka tuntevat vain harvat, pitkälle kehittyneet yksilöt. Useisiin uskontoihin liittyvät salaiset initiaatiot ovat jo ilmaistun luonteensa puolesta "okkultisia", salaisia.'
(Lähde: http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/mitaokk.htm)

Valtauskonnoilla saattaa toisinaan olla jopa äärikriittisiä näkemyksiä asiasta. Tällöin ei nähdä, että okkultismi voisi olla osana jotain muuta uskontoa, vaan nimenomaan se on oma, irrallinen ilmiönsä, jonka perusluonne on paha. Okkultismi voidaan nähdä hyvän vastakkaisvoimaa palvovana uskontona, esimerkiksi:

'Okkultismi, satanismi ja saatananpalvonta ovat eri asioita, mutta okkultismi on näiden kahden muun pohjana. Okkultismissa, satanismissa ja saatananpalvonnassa ei kuitenkaan ole kysymys vain eikä ensisijaisesti sielun- ja maailmansisäisistä asioista eikä satunnaisesta yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöstä. Siinä saadut kokemukset eivät ole harhaa vaan todellisuutta. Olennaista on, että siinä tullaan oma-aloitteisesti todella kosketukseen sellaisen pahuuden kanssa, joka ei ole järjellä selitettävissä eikä inhimillisin keinoin hallittavissa. Paholainen, Saatana, on todella olemassa omana itsenään niin kuin Jumalakin. Okkultismi ja kristillinen usko sulkevat toisensa pois. Ne, jotka hyväksyvät okkultismin ja harrastavat sitä, torjuvat kristillisen uskon.'
(Lähde: http://www.sro.fi/raamattuopisto/julkilausumat/raamatustavaloa.htm )

Eräissä keskusteluissa kritisoidaan vahvasti tämäntyyppistä vahvaa distinktiota tieteen ja uskonnon välillä tai okkultismin leimaamista uskonnoksi. Näkemys kritisoi valtauskontojen negatiivista suhtautumista okkultismiin ja esittää syyksi suhtautumiselle kotipesän turvaamisen ja huolen siitä, että okkultismi voi väärin toteutettuna aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia. Lisäksi näkemys toteaa, että kuten mikä tahansa tieteessä tarvittava tiedon kerääminen, on okkultismi asteittain tapahtuvaa kokonaiskuvan rakentamista todellisuudesta. Edelleen kritiikin mukaan materialistinen tiede tarjoaa huonot eväät monimutkaisen todellisuuden rakentamiseen ja ehdottaa okkultismia apuvälineeksi. Niinpä voidaan myös sanoa, että:

'Kysymykseen, onko okkultismi tiedettä vai uskonto, pitäisi olla helppo vastata: okkultismi on erilaisista lähteistä koostuva maailmankuva, jonka jokainen sen harjoittaja itse kokoaa itselleen. Tätä maailmankuvaa salatieteilijä sitten tutkii yliaistisin keinoin, sitten kun on kehittynyt luomansa maailmankuvan tavoitteiden mukaiseksi. Okkultismin voidaan sanoa alkavan eräänlaisena vapaamielisenä uskontona, jos itse muodostettua ja vapaasti muuttuvaa maailmankuvaa halutaan sanoa uskonnoksi, mutta sen tarkoitus on johtaa tieteeseen sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämän tieteen tulokset ovat sitten jokaisen vapaasti spekuloitavissa. Ei ole mitään syytä väittää, että okkultismi ei olisi tiedettä.'
(Lähde: http://www.teosofia.net/artikkelit/mam.htm )


Tälläistä okkultismin sitomista tieteeseen tukevaa näkemystä kuvailee esimerkiksi seuraavanlainen toteamus:

"Selailen mielelläni kirjoja okkulttisissa kirjakaupoissa vain ylläpitääkseni sitoutumistani tieteeseen" - Heinz Pagels