Ostin tuttavaltani kissanpennun, luovutusikäisen sellaisen, oli vähän päälle 12viikkoinen. Kuulin että emo on alkanut oireilemaan pentujensa luovutuksen jälkeen, on pissinyt pentujen entiseen nukkuma paikkaan ym. Lääkäri oli sanonut että kissa stressaa pentujen lähtöä. Minusta tuntuu ihan hirveän pahalta kun ostin sen viimeisen pennun, tuntuu kun olisin tehnyt emo kissalle jonkin kamalan teon. Vaikka emo ei minun olekkaan, niin pyytäisin tietoa (niiltä jotka oikeasti jotain tietävät) että onko tuo normaalia ym ? Tekisi mieleni palauttaa pentu emolleen mutta omistaja ei taida huolia takaisin ja tuntuisi kyllä pahalta luopua pennusta. Pitäkää vain sekopäänä mutta en tule koskaan teettämään kissallani pentuja, niin pahalta tämä tuntuu :(
Tunnen syyllisyyttä..
:( :(
4260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä tilanteen takia, ei se sinun vikasi ole. On luonnollinen asia, että pennut lähtevät maailmalle luonnossakin. Jos emo on tästä masentunut, se menee kyllä ohi. Ei ole mitään järkeä palauttaa pentua.
jälkeen kissaemo ristii kätensä, huokaa helpotuksesta ja on onnellinen kun vaativa kakaralauma on maailmalla ja se itse saa olla rauhassa. Ja taas oman emännän/isännän elämän keskipiste :))))
Mieti asiaa tältäki kannalta. Jos kissat olisivat jääneet kotiinsa emonsa luo, emo alkaa pentujen kasvaessa yleensä jopa vihaamaan (ei ainakaan siedä yleensä) pentujaan. Syytä tähän en tiedä mutta näin se menee.
Ja tuo oireilu menee aika nopeasti kuitenkin ohi:)
olen kasvattanut ja luovuttanut useampia pesueellisia kissoja ( 40 vuotta kissojen kanssa eloa) joten emo yleensä kurraa päivän tai pari viimeisen pennun lähdän jälkeen, eikä aina sitäkään. Ja jos nyt, muutaman päivän jälkeen veisitkin pennun takaisin, niin emo luultavasti sylkisi ja sähisisi pennulle käskien sitä häipymään reviitiltä! Yleensä emokissa ryhtyy suorastaan ajamaan pentuja pois noin 14-15 viikon jälkeen. Se on luonnon laki, jotta pennut lähtisivät maailmalle ja etsisivät omat reviirinsä. ( eihän luonnon oloissa, joissa vaistot on syntyneet, samalla alueella riitä ravintoa kuin yhdelle tai kahdelle kissalle)