Otsikko on suoraan Tuulaliina Variksen kolumnista Kotiliesi-ledessä nro 12.2010/15.6.2010. "Kun lähden kotoa Joensuusta Helsinkiin, niin kuin melkein viikoittain lähden, varaan yleensä takintaskuun kolikoita. Ne on tarkoitetu romanikerjäläisille, joiden asemapaikkoja osuu useita vakinaisille reiteilleni. Taskussa olevat kolikot on vaivatonta tipauttaa kadulla kyyhöttävän pyytäjän pahvikuppiin, vaikka raahaakin matkalaukkua ja täyteen pakattua olkalaukkua." "En suinkaan aio noudattaa Matti Vanhasen neuvoa (älkää antako rahaa kerjäläisille). Hänen kylmät puheensa toivottavasti auttavat minua entistä paremmin muistamaan, että on pantava kolikoita takin taskuun, kun lähtee Helsinkiin."
Olen ihaillut Tuulaliiina Varista järkevänä naisena ja hyvänä kirjailijana. On varmaan kivaa olla Joensuussa armelias ja tulla heittelemään kolikoita Helsinkiin sekä patsastella sen jälkeen armeliaassa hengessä, mutta miten suun panisi Tuulaliina, jos lähettäisimme täältä Helsingistä sinne Joensuuhun kaikki kerjäläiset saamaan armeliaisuutta ja näin ollen Tuulaliina voisi harjoittaa armeliaisuutta Joensuussa? Olisivatko puheet yhtä armeliaita, kun kerjäläiset ovat kotiovella?
Suomen Romanijärjestöt vastustavat lakimuutosta, jolla kerjääminen kiellettäisiin täysin. Romanit sitten varmaan myös haluavat itse elättää heimonsa kokonaisuudessaan, kun he tänne rantautuvat suurin joukoin. En ymmärrä romanien enkä Tuulaliinan kannanottoja. Kerjäämisen salliminen ja sen edistäminen kolikoita antamalla on itse asiassa rankkaa armottomuutta, koska siinä kielletään muu toimeentulo ja pysytetään tilanne entisellään. Toivottavasti lakia muutetaan. Silloin myönnetään samalla,että kerjääminen ei ole ammatti ja että tilanteelle on tehtävä jotakin muuta kuin sallia kerjäläisten pysyminen yhteiskunnan ulkopuolisina.
On totta,että kerjäämisen ohella tulee muutakin rikollisuutta. Helsingissä olen ilta illan jälkeen joutunut näkemään,miten päivällä ryysyissä kulkevista nuorista romanitytöistä illan viiletessä sukeutuu hieman toisenlaisia perhosia. Tyttökauppa kukoistaa ja luultavasti moni muukin siihen liityvä asia jo nyt. Sitä ei pidä sallia armeliaisuuden nimissä. Armotonta menoa tosiaan,mutta paljon raaempana kuin Tuulaliina kuvitteleekaan. Tuleeko teistä monikin tänne Helsinkiin jakelemaan kolikoita kerjäläisille?
Olen ihaillut Tuulaliiina Varista järkevänä naisena ja hyvänä kirjailijana. On varmaan kivaa olla Joensuussa armelias ja tulla heittelemään kolikoita Helsinkiin sekä patsastella sen jälkeen armeliaassa hengessä, mutta miten suun panisi Tuulaliina, jos lähettäisimme täältä Helsingistä sinne Joensuuhun kaikki kerjäläiset saamaan armeliaisuutta ja näin ollen Tuulaliina voisi harjoittaa armeliaisuutta Joensuussa? Olisivatko puheet yhtä armeliaita, kun kerjäläiset ovat kotiovella?
Suomen Romanijärjestöt vastustavat lakimuutosta, jolla kerjääminen kiellettäisiin täysin. Romanit sitten varmaan myös haluavat itse elättää heimonsa kokonaisuudessaan, kun he tänne rantautuvat suurin joukoin. En ymmärrä romanien enkä Tuulaliinan kannanottoja. Kerjäämisen salliminen ja sen edistäminen kolikoita antamalla on itse asiassa rankkaa armottomuutta, koska siinä kielletään muu toimeentulo ja pysytetään tilanne entisellään. Toivottavasti lakia muutetaan. Silloin myönnetään samalla,että kerjääminen ei ole ammatti ja että tilanteelle on tehtävä jotakin muuta kuin sallia kerjäläisten pysyminen yhteiskunnan ulkopuolisina.
On totta,että kerjäämisen ohella tulee muutakin rikollisuutta. Helsingissä olen ilta illan jälkeen joutunut näkemään,miten päivällä ryysyissä kulkevista nuorista romanitytöistä illan viiletessä sukeutuu hieman toisenlaisia perhosia. Tyttökauppa kukoistaa ja luultavasti moni muukin siihen liityvä asia jo nyt. Sitä ei pidä sallia armeliaisuuden nimissä. Armotonta menoa tosiaan,mutta paljon raaempana kuin Tuulaliina kuvitteleekaan. Tuleeko teistä monikin tänne Helsinkiin jakelemaan kolikoita kerjäläisille?
Vastaukset 5
Vanhimmat
en yhtenään ravaa keskustassa, mut on niitä levittäytyny ympäri uuttamaata. N,kk sitten, olisin ostanut kielokimpun, kun myi siinä polvillaan ollen. Aattelin pari euroo maksavan, ja olin kylään menos. No nepä olis maksanut 5 euroo. Jäi sit nekin ostamatta. Muuten kierrän kaukaa.
Asun nyt ja jatkossa noin kaksi..kolme kuukautta vuodesta Hollannissa. Ei minua siellä mikään haittaa, ei ihonväri eikä kansalaisuus, uskonto saati kerjäläiset. Enhän asu kokoaikaisesti suurkaupungissa vaan sen kupeessa kauniissa puistoisessa kylässä joten eivät ole onneksi aina silmissä. Eivät kyllä mamutkaan täällä suomalaisessa mökkimiljöössäkään, mutta kirkolla....ja Amsterdamissa.
En tiputa ropoja avustusjärjestöjen patoihin, en ota kummilapsia ulkomailta, en laita senttejä pahvimukeihin.
Kun eivät ole silmissä ei haittaa, mutta kun ovat silmissä käännän pääni toiseen suuntaan.
kaupungissa. Tampereella ovat Hämeenkadulla. Tapahtui tosi nopea parantuminen eräälle kerjäläiselle, hän seisoi jalat monella mutkalla kainalosauvojen varassa pankkiautomaattien lähellä, mutta tulikin poliisiauto niin mies lähti juosta kipittään kohti Tuomiokirkonkatua.
Kyllä se kerjääminen pitäisi täysin kieltää, eikös se ennen ollutkin. Oli kylttejä, joissa luki että kerjääminen ja kaupustelu kielletty. Norjassa kiellettiin, miksei meillä.
En anna mihinkään kerjäyksiin rahaa.
Hieno kirjoitus. Asia edelleen valitettavasti ajankohtainen. Ovat tulleet jäädäkseen. Mitä enemmän heille rahaa antaa, sitä varmemmin niitä tänne tulee.
Kulkiessani helsingissä tai muualla jos kohtaan perinteisen arskan jonkun Alkon lähettyvillä pyytämässä kolikkoa (taksa alkanee olla 2 euroa) puteliin, saatan täpätä vitosenkin. Mutta muille lusmuille, ennen kaikkea ulkomaisille eläville en anna edes 5 centin rahaa.