Tuskastunut ihmisiin

Dunes

Jos kelaa omaa elämää, niin jotenkin tuntuu että se loppui silloin kun loppui varhaislapsuus. Ennen oli ystäviä, millä kenelläkään ei ollut mitään päämäärää, oli vaan ystävyys. Monta vuotta ikävöin pohjoispohjanmaata ja sitä paikkaa joka tuntui oikeasti kodilta. Paikka missä ihmiset eivät teeslkennelleet, eivätkä käyttäneet häikäilemättömästi toisia hyväksi, eivätkä valehdelleet.
Montako kertaa ihminen sitten pystyy juurtumaan jonnekkin. Minusta tuntuu ettei tähän maahan saa juuria enää millään. Onko muut osanneet juurtua, vai kaipaatteko jotakin. Tuntuuko elämä aidolta?

3

724

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lillerilalleri_xx

      Tuskin mikään oikeasti on aitoa.

    • kukija-kalle

      Omilta juurilta repäistyn makua tässä tosiaan on. Toistakymmentä asuinpaikkakuntaa olen asustanut. Tämä viimeinen tuntuu vihoviimeiseltä. Muija täällä pitelee.
      Kalastamisen mahiskin on ½ tunnin ajomatkan päässä. Vene sinne on vietävä mennessään ja kalavarkaat vievät pyydyksetkin. Asiahan on selvä - kalatiskiltä on helpompaa.

      Mut tää juuriltaan tempaisu on ainakin joka kolmannen suomalaisen osa. Se vaikuttaa monilla terveyteen liittyvillä ongelmilla.

      • piipiloo

        Lähdin minäkin maailmalle,alkuvuodet oli pelkkää biletystä,sitten tuli mies ja vaikeudet,tyhmä kun olin,siitä saa kärsiä koko kroppa.Sekin loppui aikanaan,työtä tehtiin kahdessa vuorossa,silti jaksoi ja sai aikaan jotain.

        Sitten elämä seisahtui taas suhteen vuoksi.Siitäkään ei tullut mitään,ollako narsistin vankina ja tehdä kaikki niinkuin hän halusi,muuten olin hankala ihminen.

        Nyt olen yksin,olen kelannut elämääni,vaikeuksia on ollut vaikka muille jakaa,ystävät katoaa pikkuhiljaa omiin oloihinsa,elämiinsä.

        Juurillani käyn usein,takaisin en osais muuttaa,kaupungissa saa olla ns.rauhassa.Ehkä olen luotukin erakoksi,joskus häivähtää mielessä ajatus kanssakulkijasta,mutta näin kuuskymppisenä en enää alistuisi/sopeutuisi ainakaan asumaan toisen kanssa.
        Olemassa olo kylläkin,ajoittain.

        Onko tämä aitoa,mene ja tiedä,tähän olen ajautunut ja olen pääosin tyytyväinen.Vanhetessa vaatimukset ja toiveet vähenee,näin se vaan on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      131
      6053
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      57
      4356
    3. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      58
      2771
    4. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      2648
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1865
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1534
    7. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      34
      1392
    8. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      24
      1361
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      27
      1187
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      1131
    Aihe