Miten littunäytön värilämpötila pitää asettaa oikeaoppisesti. Yleensä neuvotaan asettamaan se 6500 K. Toisaalla taas että 5000 K on se oikea. Tässä Viewsonicissa "Natural white point" on alle 5000 K ja kuva vaikuttaa aika keltaiselta. Säädin siis väriksi 5500 K vaikka kontrasti ja valoisuus heikkenikin.
Mikä tässä on se oikea menettely? Entä gamma? Onko sen aina oltava 2,2?
Mikä tässä on se oikea menettely? Entä gamma? Onko sen aina oltava 2,2?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Siis kun kalibroidaan ja profiloidaan colorimetrillä.
– huoneen valaistuksesta
– kuvien käyttötarkoituksesta
– …
Olipa tyhjentävä vastaus :)
Jossain törmäsin ohjeeseen, jossa sanottiin että asetetaan tehdasasetukset ja vähennetään tarvittaessa kirkkautta silmälle sopivaksi. Sitten värilämmöksi ja gammaksi ei määritetä mitään vaan annetaan ohjelman tehdä päätös.
Mitä mieltä ohjeesta.
vähän lisää.
– jos julkaiset kuviasi netissä niin tehdasasetukset on Ihan OK
– jos säädät kuvia painettavaksi käytä/säädä ko. painokoneen profiiliin (ICC)
– jos tulostat kuvia omalla tulostimella tulosta joku ”testikuva” ja säädä monitori sen mukaan
Joka tapauksessa
– poista kaikki värit huoneesta
– pukeudu mustaan paitaan
– vakioi huoneen valaistus ns. päivänvalon väriseksi
– käytä myös värimittaria kuvansäädössä (näytön dynamiikka on kovin suppea valokuvatulostimiin verrattuna)
Mikä on tuo käyttämäsi ”colorimetri”?
Jos kerrot kuviesi käyttötarkoituksen niin yritän tyhjentää lisää.
Kuvat on tarkoitettu nettiin. Mutta myös paperikuviksi omaksi iloksi ja sukulaisten ja tuttujen kiusaksi. Ei painokoneelle. Itse ei kuvia tulosteta koska on vain värilaseri, ei kunnollista valokuvatulostinta. Ainakaan toistaiseksi.
Kamera ulostaa kuvansa sRGB muodossa. Myös RAW olisi mahdollinen, mutta profiili pitäisi tehdä itse. Toisaalta testilätkä ei paljon maksa (30 € postikuluineen). Näyttö ei loistelias ole. Ei toista edes kaikkia sRGB värejä. Varsinkin violetin suunta jää paljon vajaaksi. Tässä on näytön toistoala (kiinteä) ja sRGB (lanka) wrlm tiedostona
http://11xe61.1fichier.com/VP201-sRGB.wrl
Kelpaako tuollainen mihinkään?
Mittarina on Colormunki Photo. Se ei näköjään olekaan kolorimetri vaan spektrometri. Mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. Mittari kuitenkin.
Koneessa on Linux, joten mittarin mukana tulleet ohjelmat eivät toimi. Mittaria käskytetään Argyll nimisellä ohjelmapaketilla, jossa on vajaa viisikymmentä komentoriviltä toimivaa ohjelmaa. Näytön kalibrointiin ja profilointiin on onneksi graafinen kuori nimeltään DispcalGUI. Asetuksia siinä vain on niin tuhottomasti.
Seuraavat asiat ovat nyt selviä kuvankäsittelyn suhteen. Tuloprofiili sRGB. Lähtevä joko sRGB (netti) tai valokuvalaboratorion oma. Sisäinen sRGB (vai pitäisikö olla AdobeRGB).
Ne näytön viritykset ovatkin sitten kateissa. Miten saisi näytöstä kaikki tehot irti? Miten valkoinen piste ja gamma lopulta vaikuttaa tulokseen? Tuleeko paperikuvasta aivan toisenlainen, jos käyttää 5000 K tai 6500 K näytön valkoisena pisteenä?
”Tuleeko paperikuvasta aivan toisenlainen, jos käyttää 5000 K tai 6500 K näytön valkoisena pisteenä?”
—monitori ei vaikuta tulostuneeseen kuvaan, siihen vaikuttaa vain kuvatiedosto ja tulostimen asetukset ja ohjaus.
Jos haluat kuvan vaalean pään monitorilla mahdollisimman samanlaiseksi kuin paperilla niin monitorin valkoinen pitää säätää tulostuspaperin väriseksi (sama koskee painettavaa kuvaa).
Tuota colorimetriä vähän epäilinkin, siksi kysyin. On pikkuisen vaikeaa antaa odottamaasi tyhjentävää vastausta jos annat harhaanjohtavia tietoja kysymyksessäsi. Tuon colorimetrin takia epäilin kysymystäsi …ksi. Yleensäkään ei kannata brassailla kysymyksissä vierasperäisillä sanoilla joiden merkitystä ei tunne.
Mitäpä jos sittenkin tulostaisit jonkun testikuvan
esim tuo on aika hyvä säätöihin:
http://www.picturecode.com/downloads/calibration_chart.jpg
ja sitten kokeilisit säätää monitorisi mahdollisimman tarkasti sen mukaiseksi.
Huom monitoriin ei saa sellaista mustaa kuin paperille.
”Tuloprofiili sRGB. Lähtevä joko sRGB (netti) tai valokuvalaboratorion oma. Sisäinen sRGB (vai pitäisikö olla AdobeRGB).”
Mitä tarkoitat käsitteellä ”tuloprofiili”?
– tuo sRGB on suppein, eikä sitä kannata käyttää kuin vain nettikäyttöön tallennetuissa kuvissa
(kannattaa yleensä säätää tumma pää ”tukkoon” ja vaalea pää ”puhki”, trävöitää reippaasti ja lisätä kontrastia).
– muulloin kannattaa aina käyttää RGB:tä
– säädöissä kannattaa aina käyttää vähintään 16 bittistä väritilaa ja muiden kuin nettikuvien tallennuksessa Adobe RGB 98/8 bit'
Jos tulostat muulla kuin omalla monitorillasi niin kuvan tumma pää kannattaa asettaa n. arvoon 3–5 % ja vaalea pää n. 94–97 (varsinkin kuvan reunoissa). Katso arvot kuvansätöohjelman infosta t. värimittarilla.
olisikohan tuo tarkoittamasi colorimetri (kolorimetri) joka lähettää valoa ja mitaa sen heijastumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Värimittari
ja tuo taas se spektrometri jolla tutkitaan laitteeseen tulevan valon spektriä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spektrometri
Eli siitä värilämpötilasta ja gammasta. Kun ohjelmassa on "Soft proof" käytössä niin pitäisikö tuon kompensoida näytössä näkyvä kuva samaksi tulostusta vastaavaksi vaikka näyttö olisi miten kalibroitu kun on olemassa näytön profiili ja tulostimen profiili? Siis vaikka näytön gamma Lab, sRGB tai käsikäyttöisesti. Sekä "White point" "Native" tai tietty luku.
Kolorimetri oli siinä siksi että oli tarkoitus painottaa sitä että on mittari näytön säätöön eikä säädetä testikuvasta. Menee vain kaikki sekaisin kun yrittää tavata Argyllin ulkomaankielistä käyttöohjetta. Valmistaja näyttää sanovan että "spectrophotometer". Joka tapauksessa kyseisellä härvelillä saa mitattua näytöltä ja paperilta.
Käväisin kaupassa ostamassa valokuvatulostukseen sopivaa laserpaperia. Testiliuskat on nyt tulostettu vaikka ensin sotki koko koneen kun en huomannut laittaa tulostusasetuksiin että paperi on paksua. Enää vain liuskojen luku ja profiilin teko. Ensin pitää tietysti taas tavailla sitä käyttöohjetta.
Kaikki kuvat siis kannattaa säilyttää AdobeRGB muodossa. Kamerastakin otetut sRGB kuvat kannatta muuttaa siihen väritilaan? Vai? Ainakin Digikam kysyy asiaa, jos sisäiseksi väritilaksi on määritelty AdobeRGB. Muuttuuko värit "karheammaksi", jos 8-bittinen kuva muunnetaan suurempaan väriavaruuteen?
Tuloprofiilin ihmettely oli siksi että Digikamin värisäädöissä on pieni kameran kuva ja sana "Syöte". Perässä sitten väriprofiilin valintaruutu. Näkyi olevan niin ettei Digikam välitä sen asetuksista kun kameran kuvassa on jo mainita että sRGB. Ehkäpä se onkin kameran raw kuvia tai skannerilta tulevia varten.
Näyttää nämä värit olevankin huomattavan monimutkainen juttu. Suomeksi selvityksiä ei löydy kuin Photoshopille ja sillekin vain näytetään mihin täppi pitää laittaa että pelaa.
”Kaikki kuvat siis kannattaa säilyttää AdobeRGB muodossa.”
—kuvat yleensä kyllä, mutta vain nettikäyttöön tallennetut sRGB:nä
”Kamerastakin otetut sRGB kuvat kannatta muuttaa siihen väritilaan? Vai?”
—no ei kun kamerasta pitää ”ottaa” kuvat RGB:nä, sRGB:n kadottamia sävyjä ei voi palauttaa muuttamalla RGB:ksi
”Muuttuuko värit "karheammaksi", jos 8-bittinen kuva muunnetaan suurempaan väriavaruuteen? ”
—ei muutu karheammaksi, mutta suuri osa sävyistä puuttuu.
L'a'b -väritila on laajin ja minusta paras (ja aluksi vaikein) kuvien säädössä, kannattanee ainakin kokeilla L-kanavan säätömahdollisuuksia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väriavaruus
—kuvan sävyihin tulee ”portaita” jos säädät (laajennat) sävyalaa 8-bittisenä. Tuolla näet esimerkin ”viasta” histogrammina (8-bittisestä puuttuvat sävyt näkyvät ”rakoina” histogrammissa):
http://picasaweb.google.com/uN.viikinki/BokehYm?authkey=Gv1sRgCPXD5ri1x-CkSg#5481267571758491042
”… mainita että sRGB. Ehkäpä se onkin kameran raw kuvia tai skannerilta tulevia varten.”
—luulen, että RAW ei voi olla sRGB-väritilassa. Jos RAW:lle käy noin niin vika lienee RAW-konvertterin Import -asetuksissa.
”Näyttää nämä värit olevankin huomattavan monimutkainen juttu.”
—onneksi on noin, muuten koko harrastus olisi liian helppo ja koko homman kiinnostavuus ja mielenkiinto loppuisi lyhyeen.
—olisiko tuosta vähän apua:
http://www.adobe.com/products/photoshop/cameraraw.html
Digital camera raw file support
lataa:
Understanding digital raw capture (PDF, 1000k )
Kolorimetri oli siinä siksi että oli tarkoitus painottaa sitä että on mittari näytön säätöön eikä säädetä testikuvasta.
—luulen, että kolorimetri on tarkoitettu väripinnan mittaamiseen (esim paperikuvasta). Laite lahettää valonsäteen ja mittaa pinnasta heijastuvan säteen aaltopituutta. Kolorimetri kai mittaa juuri siitä ”testikuvasta”.
Spektrometri taas mittaa jonkun muun lähteen (esim näytön) lähettämän valon aallonpituutta.
Jos säätäminen käy ja lähtödata on NEF:fiä, CR2:sta, RAW yms. raakamuotoista, dcraw:illa saa värimatriisin kautta korjattua myös valkotasapainon. Helpompiakin keinoja varmasti löytyy, mutta oma workflow on täysin automatisoitu näin.
Kun pistän kortin lukijaan, skripti aktivoituu. Se lukee kuvat talteen, tekee varmuuskopiot, kääntää RAW:it myös jpegeiksi, tekee niistä lanczoz pienennöksellä 1280px leveät webbikopiot, terävöittää hieman, lisää watermarkin oikeaan alareunaan ja tallentaa jpegin 4:4:4 väriavaruudessa. Saan myös kuvat täysin automaattisesti flickriin, mutta en käytä sitä normaalisti. Omalla webbihärpäkkeellä määrittelen whitepointin ja prosessi toistuu taustalla automaattisesti. Valkobalanssia korjatessa aikaa menee yleensä 100 RAW-kuvaan n. minuutti, muutoin vain odotus kun kuvat kopioidaan kortilta ja prosessi etenee, enimmillään muutama minuutti kortin syöttämisestä. Koneelle ei tarvitse edes kirjautua sisään.
Itse tehty lähinnä bash-skripteillä käyttäen mm. dcraw:ia, imagemagick:ia, udev, php.
Joitain kokeiluja on laskea 2d:nä kirkkauksien erojen summia tietyltä alueilta terävyyden määrittämiseksi. Valitettavasti tämä tosin valitsee usein kuvat joissa on eniten kohinaa terävimmiksi...
Saatan joskus julkaista tämän, kun viritelmä on siinä kunnossa että kehtaa.
Tuo väritilajuttu alkaa hiljalleen valjeta. Siis sRGB kuvin tuodut säilytetään ja käsitellään sRGB tilassa ja Raw-kuvista tehdyt suuremmassa väritilassa.
Tulostimelle on nyt tehty profiili. Yhtään tulostuskoetta ei vielä ole tehty. Digikamin "Soft proof" näyttää ainakin toimivan. Kuva muuttuu kun asetuksen laittaa päälle.
Skannerin profilointiin löytyikin hyvä ohje Argyllin manuaaleista ja kameran (raw) profiilin teko pitäisi onnistua näiden ohjeiden mukaan
http://blog.pcode.nl/2008/11/15/color-profiling-your-own-dslr-redux/
Pitää vain odotella että testilätkät tulevat postissa.
Mutta se alkuperäinen asia jäi vielä hämäräksi. Tässä aloitetaan näytön kalibrointia.
http://www.aijaa.com/v.php?i=6386921.png
Kiinnostaa tietää mikä asetus olisi paras valinta. Lähinnä "White point" ja "Tone curve".
Useammassa paikassa mainitaan siitä ettei halpisnäyttöjen kuvaa kannata sen kummemmin laitteen nappuloista säätää. Laittaa vain tehdasasetuksille ja sitten antaa koneen hoitaa korjauskäyrän ja profiilin teon. Totta vai tarua?
Sitten vielä profiili. Mikä näistä on sopivin? Oletus vai?
http://www.aijaa.com/v.php?i=6386957.png
PS
Selitys kolorimetriin ja spektrofotometin eroista löytyi. (hukkasin tosin linkin). Edellisessä on useampia antureita ja niiden edessä suodattimet. Jälkimmäisessä on prisma.
”Siis sRGB kuvin tuodut säilytetään ja käsitellään sRGB tilassa”
—sRGB -kuvatkin kannattaa aina säätää vähintään 16 bittisenä mutta tallentaa 8-bittisenä.
Kamerassa tuo sRGB on huonoin vaihtoehto paitsi jos kuvaat vain nettikäyttöön. Minusta aina kannattaa kuvata vain RAW-tiedostoja.
Nykyisin ammattilaiset säätävät kuvia ja vertailevat vedoksia 5000°K -tilassa. Joskus aiemmin käytettiin "sinisempää" (6200 – 6500°K).
Se ainoa oikea WhitePoint lienee edelleen enempi ns. makuasia.
”… mikä asetus olisi paras valinta”
Gammakorjaus (Tone Curve) lienee paras ja mielenkiintoisin harrastelijalle, mutta profiili (ICC) lienee nykyisin ammattikäytössä yleisempi.
Mitään oikeata profiilityyppiä ei ole olemassa (suosin LAB:ia)
Minusta harrastelijan "oikeita” valintoja ovat aina ne joita haluaa ja osaa käyttää (haluaa oppia).
Mikään ketjun osista ei yksinään tuota toivottua lopputulosta (kamera–objektiivi-tallennusformaatti–konvertteri–näytönohjain–näyttö-kuvansäätö-paperitulostin).
Eikä mikään kalibrointi/laite ei osaa matkia kuvansäätäjän/katsojan yksilöllistä näköaistia.
Lopputuloksen ratkaisee ketjun heikoin (minusta näyttää, että esim. konvertteri on aina valittava kameran/kennon mukaan). Näytön säätäminen on ehkä se jolla on vähiten vaikutusta lopputulokseen, paljon enemmän vaikutusta on mm. kameran säädöillä.
”Sitten vielä profiili. Mikä näistä on sopivin?”
—kun/jos esikatselet kuvia joita painetaan CMYK-väreillä niin sitten ”sopivia” profiileja lienevät ISO Coated v2 (ECI) ja Coated FOGRA39