minulla on 11kk vanha pikkuinen(2,5kg) narttukissa jolla ei ole ollut minkäänlaisia kiiman oireita.minulle on jostain jäänyt päähän että pienempikokoisilla kissoilla kiimat alkaisivat aikasemmin kuin isommilla, pitääkö tuo paikkansa?
toisaalta on hyvä jos ei tule kiimoja/ovat hiljaisia mutta olen jossain vaiheessa ajatellut pennuttaa nartun,mistähän ihmeestä silloin tietää sitten onko kiimaa vai ei jos on hiljainen kiima?kertokaapas fiksummat:).
toisaalta on hyvä jos ei tule kiimoja/ovat hiljaisia mutta olen jossain vaiheessa ajatellut pennuttaa nartun,mistähän ihmeestä silloin tietää sitten onko kiimaa vai ei jos on hiljainen kiima?kertokaapas fiksummat:).
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voivat tulla vasta, kun kissa on vuoden ikäinen riippuen yksilöstä. Kissat ovat erilaisia kuten ihmisetkin. Yleisesti ottaen kissanaaraiden kiimat tulevat myöhemmin kuin urosten.
Pennutuksesta... Alle vuoden ikäinen kissa on liian nuori saamaan pentuja. Siinä on riskejä, joten ei missään nimessä vielä. Ja oletko aivan varma, että haluat pennuttaa kissasi? Olethan tietoinen kustannuksista, madotuksista, mahdollisista ongelmista, riskeistä ja mahdollisista rokotuksista? Pentujen ruokkiminen ja hoitaminen vie rahaa ja aikaa. Jos emo ei pysty huolehtimaankaan pennuista, niin täytyy tietää, mitä tehdä. Pennuille täytyy myös löytää hyvät kodit..
kiitos huolehtimisesta :), tiedän kyllä mitä pennuttaminen vaatii.enkä ole vielä tänä vuonna ajatellutkaan pentujen hankkimista.kaipaan siis tietoa kiimoista, muista asioista olen kyllä tietoinen.
Pennuttaminen tarkoittaa, että jostain kiven alta kaivetaan kolli ja sitten ihastellaan nättejä pentuja. Eipä ole väliä veriryhmillä tai vanhempien kantamilla sairauksilla, pennut ei tietenkään tarvitse eläinlääkärikäyntiä, kun sehän maksaa, ja mitä noilla rokotuksilla nyt. Heti kun silmät aukeaa, voi ilmoitella ihanista pennuista, eihän tuo 12 viikkoakaan mikään todellinen raja ole luovutukselle, pienempänä ne on söpömpiä ja menee hyvin kaupaksi.
Äläpäs yleistä. Yksi kissoistani pyöräytti kerran vahinkopentueen, oltuaan viikon kateissa kun oli päässyt karkkuun(sisäkissa siis). Pennuista pidettiin hyvää huolta kun syntyivät, kaikki rokotukset niille hankittiin ja madotus pidettiin kunnossa. Saivat laadukasta penturuokaa kun alkoivat maistelemaan muutakin ravintoa kuin emon maitoa. Pennut luovutin 13viikkoisina, ja todella tarkkaan valittuihin koteihin, en ensimmäisille soittajille/katsojille mielessä vaan raha vaan todellakin valitsin ne kodit kyselin perheestä jne. Vieläkin pidän yhteyttä 3 pennun omistajan kanssa(pentuja syntyi 4).
Näköjään puhuitkin just pennuttamisesta etkä yleisesti maatiaspennuista, just herännyt niin aivot vielä narikassa. Mutta siltikin ;) sanoisin että älä yleistä, jotkut ottavat tosi tarkkaan selvää eivätkä vaan sen takia että saisivat ihailla söpöjä pentuja ja sitä rataa.
heh.itse en kuulu tuohon ryhmään.on niin perseestä täällä ees kysellä mitään kun asiallisia vastauksia tuskin saa.joten unohtakaa koko juttu.