Olen miettinyt miksi normaalisti iloinen, reipas ja kiltti, mutta hieman villi yli vuoden vanha uros koirani hyökkää rajusti itseään pienemmän koiran kimppuun aitauksessa ilman minkäännäköistä varoitusmerkkiä ja aiheuttaa veriset vammat toiselle? Siis mitään normaalista poikkeava ei sinä päivänä ollut tapahtunut. Mentiin heti lenkille kun pääsin kotiin ja sitten lopuksi aitaukseen. Ei kerennyt olemaan siellä kuin hetken ja sitten hyökkäsi. Toiset koirat alkoivat tosin piirittämään sitä välittömästi kun se pääsi aitaukseen. Kun koirani oli nuorempi pentu sitä usein alistettiin ja joskus jopa kolmen uroksen toimesta kerralla. Erikoista on se, että jos koiraani alistetaan niin se ei karista tätä alistajaa pois takamuksestaan vaan saattaa jatkaa kävelemistä niin kuin siellä takana ei olisi ketään tai joskus se hyppää pois alistajan otteesta ja juoksee pois. En ole kuullut koirani haukkuvan kuin pari kertaa ja sillä ei ole ollenkaan vahtimisviettiä. Ei myöskään ole mustasukkainen ja sallii minun silittelevän muita koiria eikä pistä pahakseen jos aitauksessa muut koirat pyörivät luonani. Sen toinen korva on kuuro ja vissiin ei kuulevan korvankaan kuulo ole täysin normaali. Siksi käytän enempi käsimerkkejä. Koira kuitenkin tulee aitauksessa kutsuttaessa hyvin usein jopa silloinkin kun muu kutsuvat sitä. Kerran se karkasi talvella aidan yli kun lumi oli sen verran korkealla, että se pääsi helposti hyppäämään, mutta tuli välittömästi takaisin kun aloin kutsua sitä. Mutta ei kuitenkaan aina ole tullut varsinkaan silloin kun on vauhti päällä.
Epäilisin, että koirani säikähti sitä piirittämistä kun kaikki koirat ryntäsivät haistelemaan sitä yhtäaikaa. Yleensä aitauksessa ei ole ollut ketään kun olemme menneet sinne. Sitä mukaan se on sitten tutustunut muihin kun niitä on saapunut paikalle. Koirani rakastaa muiden kanssa leikkimistä ja se alkaa ulista mahdottomasti jos joku leikkikavereista lähtee aitauksesta pois. Siksi ihmettelen kovasti miksi se hyökkäsi kun se ei ole koskaan ollut aggresiivinen muita kohtaan! Päinvastoin se on aina ollut innostamassa toisia leikkimään ja kotonakin tulee kissan kanssa toimeen. Kahdestaan ne täällä temmeltää kun olen poissa. Joskus koira nuolee kissan korvia ja nukkuvat vierekkäin. Mutta hyvin harvoin pääsen tälläistä todistamaan. Ne eivät tappele, mutta eivät kuitenkaan ole parhaita kavereita. Luotan siihen, että koira ei tee kissalle mitään eikä kissa raatele koiraa kun olen poissa. Mitään ei ole koskaan tapahtunut, mutta pelottaa jos koira muuttuu vihaisemmaksi ja hyökkää kissankin kimppuun.
Mutta kun se on aina ollut sellainen lupsakka joka rakastaa paijaamista ja sitä että sen kanssa leikitään. Sekosiko se vain hetkellisesti siellä aitauksessa (säikähti?) vai onko tämä merkki muuttuvasta käytöksestä kun se on vielä nuori? En ole vienyt sitä aitaukseen enää sillä kasvattaja kehoitti viemään koiran kastroitavaksi ennen kuin vien uudestaan sitä muiden koirien luo.
Pahinta tässä on se, että minua haukutaan nyt täällä kamalasti. Aikuiset ihmiset nokittelemassa ja se oli kuullemma minun vikani että koira hyökkäsi sen pienemmän kimppuun. Heti olin sitä irroittamassa mutta en tiennyt miten lähtisit sitä irrottamaan kun ei ole koskaan aikaisemmin sattunut sellaista. Sain sitten ohjausta siitä miten olisi pitänyt toimia. Olin shokissa itsekin ja järkyttynyt! Pelkäsin jopa sitä, että koira käy minuun kiinni. Ihmisiin se ei ole kuitenkaan koskaan käynyt kiinni. En voi enää käydä lenkillä sen kanssa samoilla poluilla, koska en halua törmätä niihin haukkuviin ihmisiin. Olen herkkä ja en pysty kaikkea laittamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Minusta vaan on kauheaa kun toiselle pitää tarkoituksella aiheutta pahaa oloa ja haukkua. PARHAANI OLEN YRITTÄNYT JA TEHNYT KOIRAN KOULUTUKSEN ETEEN! Sinne aitaukseen en pysty menemään pitkään aikaan enkä voi mennä edes ohi. En halua, että mielenterveyteni kärsii jatkuvasti siitä, että minua syytetään aina kaikesta. Jos olisin voinut jotenkin ennakoida koirani käytöksen en olisi sitä sinne koskaan vienyt. En pystynyt kuitenkaan koiraa pysäyttämään ajoissa. Oli siellä ihmisiä, jotka tunsivat koirani jo entuudestaan ja hekin sanoivat, että eivät ole koskaan nähneet koiraani käyttäytyvän sillä tavoin. Onneksi kaikki eivät sentään alkaneet syyllistämään.
Täällä on niin pienet piirit koiranomistajien keskuudessa ja minut on jo leimattu huonoimmaksi koiranomistajaksi sattuneen välikohtauksen vuoksi. Olen nyt kaksi päivää pysytellyt enempi sisällä kun en uskalla tuossa lähistöllä liikuskella sen vuoksi, että siinä asuu niitä minua haukkuneita ihmisiä. Pelkään sitä että he tulevat solvaamaan lisää. Joudun varmaan kohta uudestaan mielialalääkitykselle, vaikka vasta olen päässyt eroon pillereistä. Koiraa käytän myöhään illalla ja yöllä pidemmillä lenkeillä, koska silloin liikkuu vähemmän ihmisiä. Onneksi nyt on lomaa, sillä muuten jaksamiseni töissä olisi kovilla jos joudun valvomaan myöhään.
Epäilisin, että koirani säikähti sitä piirittämistä kun kaikki koirat ryntäsivät haistelemaan sitä yhtäaikaa. Yleensä aitauksessa ei ole ollut ketään kun olemme menneet sinne. Sitä mukaan se on sitten tutustunut muihin kun niitä on saapunut paikalle. Koirani rakastaa muiden kanssa leikkimistä ja se alkaa ulista mahdottomasti jos joku leikkikavereista lähtee aitauksesta pois. Siksi ihmettelen kovasti miksi se hyökkäsi kun se ei ole koskaan ollut aggresiivinen muita kohtaan! Päinvastoin se on aina ollut innostamassa toisia leikkimään ja kotonakin tulee kissan kanssa toimeen. Kahdestaan ne täällä temmeltää kun olen poissa. Joskus koira nuolee kissan korvia ja nukkuvat vierekkäin. Mutta hyvin harvoin pääsen tälläistä todistamaan. Ne eivät tappele, mutta eivät kuitenkaan ole parhaita kavereita. Luotan siihen, että koira ei tee kissalle mitään eikä kissa raatele koiraa kun olen poissa. Mitään ei ole koskaan tapahtunut, mutta pelottaa jos koira muuttuu vihaisemmaksi ja hyökkää kissankin kimppuun.
Mutta kun se on aina ollut sellainen lupsakka joka rakastaa paijaamista ja sitä että sen kanssa leikitään. Sekosiko se vain hetkellisesti siellä aitauksessa (säikähti?) vai onko tämä merkki muuttuvasta käytöksestä kun se on vielä nuori? En ole vienyt sitä aitaukseen enää sillä kasvattaja kehoitti viemään koiran kastroitavaksi ennen kuin vien uudestaan sitä muiden koirien luo.
Pahinta tässä on se, että minua haukutaan nyt täällä kamalasti. Aikuiset ihmiset nokittelemassa ja se oli kuullemma minun vikani että koira hyökkäsi sen pienemmän kimppuun. Heti olin sitä irroittamassa mutta en tiennyt miten lähtisit sitä irrottamaan kun ei ole koskaan aikaisemmin sattunut sellaista. Sain sitten ohjausta siitä miten olisi pitänyt toimia. Olin shokissa itsekin ja järkyttynyt! Pelkäsin jopa sitä, että koira käy minuun kiinni. Ihmisiin se ei ole kuitenkaan koskaan käynyt kiinni. En voi enää käydä lenkillä sen kanssa samoilla poluilla, koska en halua törmätä niihin haukkuviin ihmisiin. Olen herkkä ja en pysty kaikkea laittamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Minusta vaan on kauheaa kun toiselle pitää tarkoituksella aiheutta pahaa oloa ja haukkua. PARHAANI OLEN YRITTÄNYT JA TEHNYT KOIRAN KOULUTUKSEN ETEEN! Sinne aitaukseen en pysty menemään pitkään aikaan enkä voi mennä edes ohi. En halua, että mielenterveyteni kärsii jatkuvasti siitä, että minua syytetään aina kaikesta. Jos olisin voinut jotenkin ennakoida koirani käytöksen en olisi sitä sinne koskaan vienyt. En pystynyt kuitenkaan koiraa pysäyttämään ajoissa. Oli siellä ihmisiä, jotka tunsivat koirani jo entuudestaan ja hekin sanoivat, että eivät ole koskaan nähneet koiraani käyttäytyvän sillä tavoin. Onneksi kaikki eivät sentään alkaneet syyllistämään.
Täällä on niin pienet piirit koiranomistajien keskuudessa ja minut on jo leimattu huonoimmaksi koiranomistajaksi sattuneen välikohtauksen vuoksi. Olen nyt kaksi päivää pysytellyt enempi sisällä kun en uskalla tuossa lähistöllä liikuskella sen vuoksi, että siinä asuu niitä minua haukkuneita ihmisiä. Pelkään sitä että he tulevat solvaamaan lisää. Joudun varmaan kohta uudestaan mielialalääkitykselle, vaikka vasta olen päässyt eroon pillereistä. Koiraa käytän myöhään illalla ja yöllä pidemmillä lenkeillä, koska silloin liikkuu vähemmän ihmisiä. Onneksi nyt on lomaa, sillä muuten jaksamiseni töissä olisi kovilla jos joudun valvomaan myöhään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja muut koirat olivat kaikki entuudestaan tuttuja? Joukossa ei yhtäkään outoa uutta koiraa?
Koirallasi on murkkuikä, se vaikuttaa.
En oikein ymmärrä miksi olet vienyt koiraasi aitaukseen, jolla tarkoitat ilmeisesti koirapuistoa? Jos koiraasi jatkuvasti alistetaan, niin silloin sinun tehtäväsi on suojella sitä ja osoittaa koirallesi, että sinä pystyt siihen. Eli käsket alistajat pois sen kimpusta vaikka käsin, jos eivät tottele. Kun alistaminen vain jatkuu ja jatkuu, niin ymmärrät kai ettei se ole koirallesi mitenkään mieltä ylentävää. Oli ihan odotettavissa, että siltä joku kerta palaa pinna, kun lauma muita käy taas päälle.
Oletko varma, että koirasi leikki on ollut iloista, vapautunutta siellä puistossa. Moni omistaja väitää niin, mutta jos katsoo koiria tarkemmin, huomaa miten epävarmasti ja jatkuvasti toisiaan vahtien ja selustojaan varmistaen ne siellä liikkuvat. Monen omistajan silmiin se on leikkiä, mutta jokainen joka aidosti tuntee koiransa, huomaa ettei niin ole. Puistot, suljetut pienet tilat, ovat luonnottomia paikkoja koirille. Luonnossa ne väistävät toisiaan, siellä ne ovat omistajien tahdosta pakotettu pieneen tilaan.
Jatkuva alistaminen on ollut koirallesi kova stressi. Mieti itseäsi vastaavassa tilanteessa. Äläkä vain vie koiraasi sinne enää, se ansaitsee parempaa. Yksikään koira ei tarvitse koirapuistoja, ne ovat vain omistajille helppoja. Voit hyvin sosiaalistaa ja leikittää koiraasi muualla, vapaana ja varmojen koirien kanssa.
Murkkuikä ja mitta tullut täyteen. komppaan edellisen kirjoitusta.
Ei ole mitään syytä poiketa arkirutiinista muuten kuin siitä koirapuistosta.
Älä ota asiaa liian henkilökohtaisesti, jos tuossa kirjoituksessasi oli se kaikki oleellinen.
Luota koiraasi jatkossakin, sillä huono käytös olisi näkynyt poljon muussakin jos se sitä olisi ollut.
Eikä kaikki koirat edes kaipaa "koirakavereita" näin vaikuttaisi koirallasikin olevan.
Satsaa laadukkaaseen tekemiseen/ulkoiluun ja unohda muut.
noita edellisiä:
Ole rauhallinen kuin toteemi sen koirasi kanssa, tilanteessa kuin tilanteessa.
Koiralle mennyt on mennyttä ja se ei sitä muistele, älä sinäkään.
Lisää liikuntaa, ellet sitten jo nyt lenkkeile viittä-kuutta tuntia sen kanssa. (Kokemuksena 3h on minimi.)
Jokaisella lenkillä toko-harjoitteita, mieluiten useamman kerran. Samoin irrottelua.
Laita nollatoleranssi nartunpissien nuolemiselle.
Ei tuossa nyt aivan maailmaa mullistavaa ole tapahtunut, nyt vain pääset siitä yli ja luotat koiraasi niin hyvää siitä vielä tulee. Kuten edelliset sanoi, vältä puistoilua nyt ainakin vuosi.
se on syytön siinä mielessä, että sillä on kovat paineet puistoilusta ja jatkuvasta alistamisesta. Osoita sille nyt, että et vie sitä enää "pedon suuhun", se ei selvästi viihdy siellä.
Ei ole mitään syytä viedä koiraasi puistoihin enää muutenkaan, se ei viihdy eikä se tarvitse niitä.