En oikein ymmärrä tätä kerjäämisasian käsittelyä laillisuuden kannalta. Kukaan ei ole julkisuudessa esittänyt sille tarkkaa määritelmää. Ei Kimmo Sasi eikä kukaan muukaan, vaikka kerjäämisen kieltämisestä puhuvat.
Sanahan pitää pystyä määrittelemään. Kyse on rahan pyytämisestä joka perustuu johonkin syyhyn mutta ei vastikkeeseen. Kerjääjä on vain ulkoisesti kerjäläisen näköinen ja kertoo köyhyydestään. Siihen se sitten jääkin. Kaikki muu rahan pyytäminen ei sitten enää olisikaan kerjäämistä. Näin yksinkerttaistaen. Minkäänlaista rekisteröintiä ei ilemeisesti asiaan liity. Tai saa liittyä laillisuuden kannalta! Sehän olisi silloin kai jotakin muuta?
Mikä on turisti. Jos romanian mustalainen tulee Suomeen turistina, voiko siihen liittyä laillinen kerjääminen. Onko siis hyväksyttyä turismin kannalta liittää sen osaksi kerjäämistä. Onko turistilla velvollisuuksia, onko sitäkään määritelty? Jos ilmoittaa tulevansa maahan kerjäämisen vuoksi, onko kyse elinkeinon harjoittamisesta? Tarvitseeko maahan tulevan ilmoittaa syyksi mitään? Voinko itse mennä eurooppalaisen kaupungin kadulle kerjäämään ja kokeilemaan miten kauan pystyn niin elämään?
Kun Sasi, Kimmo puhuu perusoikeuksista kerjäämisen suhteen, mitä hän tarkoittaa itse kerjäämisellä? Mitä perusoikeudet ovat? Liittyvätkö perusoikeudet palveluiden käyttöön vai onko ne olemassa ilmankin. Onko pitkään työtä hakeneella suomalaisella perusoikeudet oman elämänsä hallintaan, vai voiko olla niin että hänenkin perustoimeentuloa on säädelty perusoikeuksia rikkomalla. Meillähän alennetaan toimeentuloa jos et osallistu työvoimatoimiston kuntoutukseen (kyse ei ole ammatillisesta koulutuksesta).
Jos ihmisellä on todellinen hätä, ei ole ruokaa eikä mitään, ei siinä tilanteessa kukaan mieti rikkooko lakia. Hätä ei lue lakia. Tämä koskee jokaista. Jos on todella nälkä, silloin kerjätään ja tehdään muutakin, sanoo laki mitä hyvänsä. Tämä on fakta. Ja mitä siinä tilanteessa mitkään rangaistukset auttaisikaan. Sakko vain vaikeuttaa ja vankilassa saa ainakin syödäkseen.
Kerjääminen on kulttuuriaikakoneen virhenäyttö. Vuosiluku on väärä. Ei millään ole mahdollista yhtäaikaa samalla lainsäädännöllä säädellä kerjäämistä osana kansalaisen toimeentuloa tai elinkeinon harjoittamista. Kerjääminen on jotakin joka on lain ulkopuolella. Se on pakko määritellä osaksi lakia, jotta se voidaan kieltää, mutta sen rajat sosiaalioturvaan, elinkeinon harjoitamiseen, turismiin, katutaiteeseen, kansalaisuuteen, kunnalliseen viranomaistyöthön, lasten suojeluun, maahanmuuttoon ja rikollisuuteen on myöäs jotenkin pakko selvittää. Näin jos se sallitaan tai ilmiö ei poistu.
Joka tapauksessa oma sosiaaliturva ja omien kansalaisten perusoikeudet on ensin oltava kunnossa ennen kuin tätä marginaali-ilmiötä voidaan kieltää tai sallia. Perusoikeudet lähtevät nekin jostakin. Se jokin on ihmisten kunnioittaminen ja toisten hyväksyminen sellaisena kuin he ovat. Ainakin ns. pitkäaikaistyöttömien kohdalla joku eduskunnan saseista voisi kantaansa tarkistaa. Ei pitkäaikaistyötöntäkään ole oikein osattu määritellä. Kyse on pitkäaikaisesta työnhakijasta, jonka on pakko elää ja oppia asioita itse eikä työvoimatoimiston kuvitelmien mukaan.
Viisaammat on palkattu näitä asioita tekemään. Meikä vain kysyy ja ihmettelee.
Sanahan pitää pystyä määrittelemään. Kyse on rahan pyytämisestä joka perustuu johonkin syyhyn mutta ei vastikkeeseen. Kerjääjä on vain ulkoisesti kerjäläisen näköinen ja kertoo köyhyydestään. Siihen se sitten jääkin. Kaikki muu rahan pyytäminen ei sitten enää olisikaan kerjäämistä. Näin yksinkerttaistaen. Minkäänlaista rekisteröintiä ei ilemeisesti asiaan liity. Tai saa liittyä laillisuuden kannalta! Sehän olisi silloin kai jotakin muuta?
Mikä on turisti. Jos romanian mustalainen tulee Suomeen turistina, voiko siihen liittyä laillinen kerjääminen. Onko siis hyväksyttyä turismin kannalta liittää sen osaksi kerjäämistä. Onko turistilla velvollisuuksia, onko sitäkään määritelty? Jos ilmoittaa tulevansa maahan kerjäämisen vuoksi, onko kyse elinkeinon harjoittamisesta? Tarvitseeko maahan tulevan ilmoittaa syyksi mitään? Voinko itse mennä eurooppalaisen kaupungin kadulle kerjäämään ja kokeilemaan miten kauan pystyn niin elämään?
Kun Sasi, Kimmo puhuu perusoikeuksista kerjäämisen suhteen, mitä hän tarkoittaa itse kerjäämisellä? Mitä perusoikeudet ovat? Liittyvätkö perusoikeudet palveluiden käyttöön vai onko ne olemassa ilmankin. Onko pitkään työtä hakeneella suomalaisella perusoikeudet oman elämänsä hallintaan, vai voiko olla niin että hänenkin perustoimeentuloa on säädelty perusoikeuksia rikkomalla. Meillähän alennetaan toimeentuloa jos et osallistu työvoimatoimiston kuntoutukseen (kyse ei ole ammatillisesta koulutuksesta).
Jos ihmisellä on todellinen hätä, ei ole ruokaa eikä mitään, ei siinä tilanteessa kukaan mieti rikkooko lakia. Hätä ei lue lakia. Tämä koskee jokaista. Jos on todella nälkä, silloin kerjätään ja tehdään muutakin, sanoo laki mitä hyvänsä. Tämä on fakta. Ja mitä siinä tilanteessa mitkään rangaistukset auttaisikaan. Sakko vain vaikeuttaa ja vankilassa saa ainakin syödäkseen.
Kerjääminen on kulttuuriaikakoneen virhenäyttö. Vuosiluku on väärä. Ei millään ole mahdollista yhtäaikaa samalla lainsäädännöllä säädellä kerjäämistä osana kansalaisen toimeentuloa tai elinkeinon harjoittamista. Kerjääminen on jotakin joka on lain ulkopuolella. Se on pakko määritellä osaksi lakia, jotta se voidaan kieltää, mutta sen rajat sosiaalioturvaan, elinkeinon harjoitamiseen, turismiin, katutaiteeseen, kansalaisuuteen, kunnalliseen viranomaistyöthön, lasten suojeluun, maahanmuuttoon ja rikollisuuteen on myöäs jotenkin pakko selvittää. Näin jos se sallitaan tai ilmiö ei poistu.
Joka tapauksessa oma sosiaaliturva ja omien kansalaisten perusoikeudet on ensin oltava kunnossa ennen kuin tätä marginaali-ilmiötä voidaan kieltää tai sallia. Perusoikeudet lähtevät nekin jostakin. Se jokin on ihmisten kunnioittaminen ja toisten hyväksyminen sellaisena kuin he ovat. Ainakin ns. pitkäaikaistyöttömien kohdalla joku eduskunnan saseista voisi kantaansa tarkistaa. Ei pitkäaikaistyötöntäkään ole oikein osattu määritellä. Kyse on pitkäaikaisesta työnhakijasta, jonka on pakko elää ja oppia asioita itse eikä työvoimatoimiston kuvitelmien mukaan.
Viisaammat on palkattu näitä asioita tekemään. Meikä vain kysyy ja ihmettelee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.