Koirani on Volpino Italiano ikää noin 6 kuukautta.
Tämä Volppari on ns. agressiivinen kaikelle uudelle. Asumme maalla, ja siellä hän näkee esim. hevosia.
Hän alkaa haukkumaan ja murisemaan kauheasti, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä?
Hän itse varmaan luulee että hän varoittaa minua tästä hevosesta... :/
Tämä sama agressiivisuus on myös koiria kohtaan.. (VARSINKIN KOIRIA!!!)
Ihmisille haukkuu mutta ei murise, ja välillä saattaa murista ja haukkua esimerkiksi herätessään vieraalle autolle, joka on tullut pihaamme sillä välin kun hän on nukkunut.
Jos jollain olisi joku vinkki niin ottaisin ilomielin vastaan.
Toinen juttu (ei mikään niin tärkeä kuin tuo äskeinen) on se että haluaisin opettaa koirani hakemaan esineen (esim.lelunsa) ja tuomaan sen minulle jos heitän sen ja sanon jonkun käskysanan.
Siitäkin voisi antaa koulutusvinkkejä!
Kiitos!
Tämä Volppari on ns. agressiivinen kaikelle uudelle. Asumme maalla, ja siellä hän näkee esim. hevosia.
Hän alkaa haukkumaan ja murisemaan kauheasti, enkä tiedä mitä pitäisi tehdä?
Hän itse varmaan luulee että hän varoittaa minua tästä hevosesta... :/
Tämä sama agressiivisuus on myös koiria kohtaan.. (VARSINKIN KOIRIA!!!)
Ihmisille haukkuu mutta ei murise, ja välillä saattaa murista ja haukkua esimerkiksi herätessään vieraalle autolle, joka on tullut pihaamme sillä välin kun hän on nukkunut.
Jos jollain olisi joku vinkki niin ottaisin ilomielin vastaan.
Toinen juttu (ei mikään niin tärkeä kuin tuo äskeinen) on se että haluaisin opettaa koirani hakemaan esineen (esim.lelunsa) ja tuomaan sen minulle jos heitän sen ja sanon jonkun käskysanan.
Siitäkin voisi antaa koulutusvinkkejä!
Kiitos!
Vastaukset 12
Vanhimmat
sieltä saa hyviä vinkkejä
Kun tapaatte hevosen, kysy ratsastajalta jos hevonen on voimakashermoinen, että voitteko tutustua. Jos tai kun lupa on saatu, menet rauhallisesti koiran kanssa ja taputat hevosta. Koiran olet varmaan jo tässä vaiheessa automaattisesti ottanut lyhyelle nähdessäsi ratsastajan lähestyvän. Lähestyessäsi pidät koiran käsivarren mitan päässä hevosesta. Sinä rapsutat hevosta ensin. Nyt kun koira huomaa että sinä et pelkää hevosta, senkin pelko luultavasti hälvenee. Oma rauhallisuus on tärkeintä tilanteessa. Pidä kuitenkin huoli siitä että koira ei vahingossakaan pääse näykkäämään hevosta. Ettei hepo pillastu.
Tämän voit ehkä hoitaa myös siten että sidot koiran johonkin puuhun kiinni, kävelet hevosen luokse ja rapsuttelet ja juttelet ratsastajan kanssa. Jos nimittäin tuntuu että koiraan ei voi luottaa etteikö se voisi purra hevosta. Kun olet tämän tehnyt pari kertaa koiran nähden, voit yrittää myös tuota ensinmainittua.
Toisille koirille rähjätessä pidät pään kylmänä ja olet itse jäätävän rauhallinen. Vedät koiran luoksesi niin että koira ei tajuakaan ennen kuin on jo vieressäsi. Nyt kun toinen on lähestymässä ohittaakseen, ala puhumaan koirallle rauhallisesti. Älä välitä vaikka se älämölö sitten alkaakin. Menet vain itse ohi. Kun ohitus on suoritettu voit sanoa hyi palautteeksi. Jos älämölö ei ala, vaan ohitus sujuukin yllättäen mallikelpoisesti, muista kehua runsaskätisesti.
Yritä myös löytää sellaisia rauhallisia haukkuja, ja tutustuttaa omaasi niihin. Vähän samalla tavalla kuin tuossa hevosesimerkissä. Kuta enemmän koirallasi on hyvänpäivän tuttuja, sitä dramaattisempi on remmissäräyhäämisen väheneminen. Näistä remmiräyhäysjutuista löytyy täältä koulutuspalstalta varsin hyviä keskusteluja, katsele niistä tarkemmin.
Viimeiseen kysymykseesi noutamisen opettamisesta; ota esine käteen, näytä koiralle ja kerro sen nimi. Nyt pudotat sen eteesi, ja pyydät anna tai nouda. Laita käsi anna asentoon kämmenpuoli alaspäin ja osoitat toisen käden etusormella sitä ja esinettä vuorotellen. Kun koira on hoksannut asian ja olet saanut esineen, kiitä ruhtinaallisesti. Sitten heität esineen hiukan pidemmälle ja sama juttu kiitoksin onnistuneesta suorituksesta. Joka päivä hiukan pidemmälle ja pidemmälle. Aloita alkuun harjoite siitä esineen pudottamisesta tai ainakin hyvin lähelle heittämisestä niin koira saa helposti sen onnistumisen elämyksen ja kiitokset ja sitten aina vaan pidemmälle. Kiitoksen lisäksi voit antaa tietysti myös jotain herkkua, nakkia tai namia. Mutta hyvin voit opettaa myös täysin ilman.
Koira on se, ei hän
Turhaa niuhottaa onko koira Hän vai Se. Kumpikin käy. Jos sinulla on Se niin sitten on. Minulla se on Hän, kuten myös aloittajalla ja muutamalla muullakin...
ja osallistu koirakouluun ja lue koirakirjallisuutta.
Tutustu koirasi luonteeseen, lue rodusta ja juttele kasvattajan kanssa. Voi kuulua rodun ominaispiirteisiin, että ilmoittaa haukulla kaikesta. Kun tiedät koirasi luonteen, voit valita sille sopivat koulutusmenetelmät.
Nyt se haukkuu, koska nuo asiat epäilyttävät sitä. Sinun pitää siis sosiaalistaa koirasi ko asioihin. Mutta miten sen teet, riippuu tuosta luonteesta ja sen perusteella valitset menetelmät.
Väärät koulutustavat vievät asioita huonompaan suuntaan. Lisäksi se on täys pentu vielä eli et voi vaatia kovin kummoisia vielä.
Puol vuotiaalta voi jo odottaa aika paljon. Se, miten koiran kanssa eletään, aletaan opettaa koiralle sillon, kun se tulee taloon. Vai minkä ikäsenä koiralle sanotaan, että nyt olet jo niin iso, että nyt et saakaan tehdä enää sitä ja tätä? Mikä eilen oli sallittua onkin tänään kiellettyä...todella johdonmukasta.
Kasvatus on eri asia kun koulutus, kasvatus alkaa kun pentu syntyy ja emo alkaa sitä kasvattaa. Ihmisen kannattas jatkaa sitä. Jos koiraa jokin epäilyttää ja oletat haukkumisen johtuvan pelosta, näytä sille, että ei ole mitään pelättävää. Esim. toi ohitustilanteessa rauhallisesti puhuminen kertoo koiralle, et tilanteessa on todella nyt jotain hämmentävää. Samoin hihnan kiristäminen, se on viesti koiralle että sitä pyydetään suojelemaan/tilanteessa on muuten jotakin epäilyttävää. Ei vissiin oo helpoin rotu, saattaa vaatia paljon töitä koiran saamiseks ruotuun...kannattaa selvitellä tosiaan rodun ominaispiirteet ja ottaa selvää, minkälainen sun koira on oikeesti
vaatia, että olisi koulutettu ja aina muistaisi ja toimisi omistajansa mieleen. Se on pentu. Pennulla on oikeus olla pentu, se voi hyvin unohdella aisoita ja tehdä "väärin". Pentua ei saa ylikouluttaa, ettei kaikesta mene maku ja into, iloisuus koulutuksessa on se juttu, mikä vie eteenpäin. Paljon riippuu omistajan tavasta ja kyvyistä kouluttaa, ensin pitää aina selvittää itselleen perin pohjin mitä haluaa koiransa todella tekevän, miten, milloin ja miksi, ei onnistu jos lähtee vain säheltämään ja kokeilemaan kaikenlaista, mitä joku nettipalstalla tai kadun varressa neuvoo. Ja ennen kaikkea pitää tuntea oma koiransa ja vielä enemmän, seurata sitä, edetä sen mukaan.
tiedätkös voisikohan sillä olla murkkuikä? meidän puolivuotias mitteli on aina olllut kiltti kaikille koirille, leikillään vaan haukkunut niille, nyt puolivuotiaana se on alkanut kovistelemaan, ego kasvanut hurjasti ja murkkuikä saapunut=) koirapuistossakin se koittaa olla se hurjimus ja kovistella kaikille vaikka onkin pieni. tämä on ohimenevää kunnes murkkuikä menee ohi =)
...ellet pansota sen ohi menemiseen.
Vähän laajemmin kun katsotaan tilannetta. Koira on ollut pentu. pentukoiraa on helppo miellyttää, sille koko maailma on se elinpiiri missä se elää. Pentu on tyytyväinen kun sitä rakastetaan, sille annetaan ruokaa ja juomaa ja sen turvallisuudesta huolehditaan. Sen koko elinpiiri on siinä mitä se aistii ympärillään. Tulee murkkuikä, eli koiran aistit kehittyvät aivan uudelle tasolle. Se huomaakin pupun pihan perällä, sille tulee hirveä halu lähteä jahtaamaan tuota pupua, koska sille on herännyt käsittämätön tarve saalistaa. Se kokee outoa kutinaa haaruksissaan, mikä saa sen katsomaan ja haistamaan ihan eriasioita mitä se on kokenut tärkeäksi aiemmin, sen sukupuoli siis herää. Koira kokee maailman siis aivan eri tavoin. Ihminen kokee ettei kykene enää kiinnittämään koiran huomiota, koska ei kykenekään, ne vietit muuhun ovat paljon suuremmat. Enää ei riitä se kun antoi pentukoiralle pienen vihjeen siitä, että nyt leikitään, kun polte nivusissa vetää muuhun suuntaan. Koira kasvaa aikusieksi ja tämä vaihe vaikuttaa suuresti siihen millaiseksi aikuiseksi se kasvaa.
Koulutus tässä vaiheessa on todella tärkeää, ei pidä vain antaa mennä ohi, kunnes jatkaa taas. Mutta ksoka koiralla on niin paljon uutta mielessä, niin koulutus ei voi olla tässä vaiheessa uuden oppimsita.Tässä vaiheessa kerrataan sitä jo opittua ja pyritään saamaan kontakti pysymään. Eli vaikka koira olisi oppinut istumaan jo kaksi kuuakutisena, niin nyt harjoitellaan sitä taas, nyt koira pitää saada istumaan sukukypsänä. Nuoruusikä on myös ihmisille, kuten koirille, tärkeää itsetunnon aikaa. Koira on haavoittuvainen epäonnistumiset tekevät hallaa, siksi opetellaan vain juttuja joita koira jo osaa ja näin saadaan koiraan varmuutta, kun päästään kehumaan ja palkitsemaan onnsitumisista.
Jos aloittaja ei ole jo pentukoiralle opettanut sen omaa paikkaa ja siinä rauhallisena olemista, niin hänen kannattaa odottaa kunnes pahin myllerrys on ohi ja sitten opettaa korialle se kuinka koira makaa omalla sijallaan rauhallisena. Eli palkkaa koiran tilalle, miellyttäviä luita ja kehuja kun koira on rauhassa tilallaan. Sitten siihen yhdistetään sana/käsky/kehoitus joka merkitsee koiralle sitä, että nyt omalla tilalla kannattaa olla, siellä saa herkkuja. Sitten lisätään korialle myös kehoitus siihen, että koira saa poistua tilaltaan, syö makupalan, sitten sanotaan vapaa tai alas (jos tila on korkeammalla tasolla) ja palkitaan pois tulemisesta. Ja kun tätä on treenattu tarpeeksi koiralle annetaan kyseinen kehoitus kun pihaan tulee auto tai ovikello soi. Käydään palkitsemassa koira, avataan ovi, otetaan vieraat vastaan ja sitten vapautetaan koira tilaltaan.
Edelleen, kannattaa mietiskellä mikä on kasvatuksen ja koulutuksen ero. Ne on kaks täysin eri asiaa, isti maahan- hommat on sitä koulutusta, joka tosiaan kuuluu sarjaan "alotetaan myöhemmin" ja ihmetellään nää murkkuilut ensin. Kasvatus on eri juttu, sillä saa aikaan yhteiskuntakelposen, hyvin käyttäytyvän koiran. Kouluttaako koirat toisiaan? Ne kasvattaa, ei kouluta. Pentu osaa miellyttää kunnioituksen arvoista laumansa jäsentä, ihan niinkun isompikin koira. Ylikouluttaminen on eri juttu, kun se mitä tarkotan.
Jos ette koiranomistajina tätä eroa tajua, niiin sillehän mä en mitään voi. Tutustumisen arvonen aihe kuitenkin kaikille, joilla on koira... mun mielestä. En tarkota pahalla ketään kohtaan...
...kannattaa ottaa huomioon, että kaikki eivät pidä neuvoja antaessaan kasvatuksella ja koulutuksella mitään eroa, vaan ne ovat kaksi ihan samaa tarkoittavaa asiaa. Kun koira ei käy koulussa jolloin sillä olisi opettaja joka sitä erikseen kouluttaa, koira oppii kouluttamalla myös kasvattajaltaan elinaikanaan opppimansa asiat.
Harrastaminen koiran kanssa, jota nimerkki T.J tuntuu pitävän koiran kouluttamisena on hyvä aloittaa jo pennun kanssa, että koira kasvaa työskentelemään kanssasi. Harrastaminen motivoi kasvatusta.
Suurin osa koirienkaan kanssa työskentelevistä ei siis erota koulutusta ja kasvatusta, sillä niitä ei ole yhteiskunnassa muuallakaan eroteltu. Eli kouluissa toimii opettajina (kouluttajina) kasvatustieteiden ammattilaisia, jotka tekevät kasvatustyötä opettaessaan lapsille tiettyjä taitoja. Mutta jotkut edelleen tuntuvat jakavan nämä kaksi käsitettä erikseen ja nimerkki T.J voisikin varmasti meille kaikille valaista hiukan mikä hänen jaottelunsa taustalla on. Onko esimerkiksi koiran taito odottaa käskyä ennenkuin saa suorittaa haluamansa toiminnon (kotona ruokakupille meno, kentällä esimerkiksi noutoon ryntääminen) koiralle kasvatettu vai koulutettu taito?
Entäs hihnassa vetämättä kulkeminen? Kumpaa se on?? Tarkotan kasvattamisella sellasia asioita, jotka vaan on saatava toimimaan voidakseen elää koiran kanssa. En osaa paremmin selittää, mutta kasvattaminnen on elämää, arkea jota yhdessä jaetaan, kouluttaminen on temppuja joista saa palkinnon. Nämä ei poissulje toisiaan, jos hyvin menee niin tukevat toinen toisiaan, enkä oikeestaan oletakkaan kenenkään tätä eroa tajuavan...ite ajattelen kuitenkin niin. Jos kasvatus on menny metikköön, koira voi hyvinkin olla tottelevainen ja hyvä harrastuskoira, siis kentällä. Kasvattamisella osotetaan mm. rajat koiralle, mikä on sallittua ja mikä ei. Sama ei onnistu nakinpala kourassa, enkä tarkota nyt sitäkään, että tämä osotetaan koskemalla koiraan sormenpäälläkään. Ruokakupin edessä istuminen käskystä on temppu, palkintona ruokakuppi. Sapuskan saa nätisti odottamalla siis, ja tätä teen itekkin. Samoin ulko-ovi aukee vain, jos sitä odottaa rauhassa. Mutta esim. sohvalle hyppääminen ja ruuan varastaminen on vaan kielletty, ihmisiä vasten hyppiminen ja sun muut semmoset. Ne on sitä käyttäytymistä, joka on osoitettu koiralle kieltämällä ei toivottu toiminta. Siis asioita, joita tekemättä jättämämisestä ei saa palkintoa...en tiiä saako tästä mitään selkoa, omassa päässä asia on kirkkaana mut en tosiaan osaa tätä näköjään selostaa...jokainen tyylillään vissiin