desinfioi maat niin tehokkaasti, ettei myrkkyjä tarvitse käyttää, kuin murto-osa lämpimämpiin maihin verrattuna.
Suomen talvi
ja pakkanen
16191
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
eikö se ollutkaan puhdasta ruokaa!!!!
-
-
-
-
Talviolosuhteista huolimatta torjunta-aineiden myynti on Suomessa
luokkaa 2,46 milj. kiloa vuodessa, kun se Ruotsissa - jossa on
kuitenkin paljon enemmän peltoalaa - on luokkaa 1,84 milj. kiloa.
Merkille pantavaa on - ja p u h t a u d e s t a puhuttaessa huolestuttavaa -
ns. kasvusääteiden käyttö. Nekin jostakin syystä maatilatilastollinen
vuosikirja luokittelee torjunta-aineiksi. No, myrkky mikä myrkky.
Säätelymyrkkyjen osuus Suomen kokonais-torjunta-aineiden käytöstä on noin kaksi viidesosaa ja määrällisesti 1,043 milj. kiloa vuodessa. (Ruosissa vain 29.000 kiloa eli vajaat kolme prosenttia Suomen määristä).
Näin suuren kasvusäädemyrkkyjen käytön hallitessa suomalaista maanviljelyä, on jo suorastaan irvokasta puhua
p u h t a a s t a s u o m a l a i s e s t a r u u a s t a.
Myrkkyjen valmistus, myynti ja käyttö on kielletty EU:ssa.
Suomalaiselle puhtaudelle, eikö olekin hienosti tuo viimeninen lause muokattu? Pitoisuusrajat vedetään siihen, mihin Keski-Euroopassa päästään. Suomessa ei ole mitään ongelmia niiden kanssa!
Parit lainaukset EU:n virallislta sivuilta:
"18) Lyijyn imeytyminen voi aiheuttaa vakavan kansanterveydellisen riskin. Lyijy voi aiheuttaa lasten aistien kehityksen ja älyllisen suorituskyvyn heikentymistä sekä aikuisten kohonneen verenpaineen sekä sydän- ja verisuonitautien lisääntymistä. Viimeisen vuosikymmenen aikana elintarvikkeiden lyijypitoisuudet laskivat merkittävästi; tämä johtui siitä, että tietoisuus lyijyn aiheuttamasta terveysongelmasta lisääntyi, lyijypäästöjä pyrittiin vähentämään päästöjen lähteisiin liittyvillä toimilla ja kemiallisen analyysin laadunvarmistusta parannettiin. Elintarvikealan tiedekomitea totesi 19 päivänä kesäkuuta 1992 antamassaan lausunnossa, että elintarvikkeissa olevan lyijyn keskimääräinen taso ei ole hälyttävä, mutta että seuraavaksi olisi toteutettava pitkän aikavälin toimia tavoitteena elintarvikkeiden keskimääräisen lyijytason laskeminen edelleen. Tämän vuoksi enimmäismäärien olisi oltava niin alhaiset kuin se on kohtuudella mahdollista.
(19) Kadmium voi kerääntyä ihmisen elimistöön ja aiheuttaa munuaisten toimintahäiriöitä, luustovaurioita ja lisääntymiskyvyn heikkenemistä. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kadmium aiheuttaa syöpää ihmiselle. Elintarvikealan tiedekomitea suositteli 2 päivänä kesäkuuta 1995 antamassaan lausunnossa, että kadmiumille altistumista ravinnon kautta tulisi pyrkiä vähentämään entistä voimakkaammin, koska elintarvikkeet ovat kadmiumin merkittävin lähde. Tämän vuoksi enimmäismäärät olisi vahvistettava niin alhaisiksi kuin se on kohtuudella mahdollista."
Ruotsissa gramma-aineita myydään enemmän.
Emmekö enää keskustelekkaan maatalouden työn tuotavuudesta, JoVain. NO, keskustellaan kasvinsuojeluaineista sitten.
"Kasvinsuojeluaineiden käyttö hehtaaria kohden on Suomessa vähäisempää kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa, koska tautipaine on pienempi viileämmässä ilmastossa".
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kemikaalit-ja-ymparisto/Kasvinsuojeluaineet-ja-ymparisto/
"Euroopan Yhteisön 15 jäsenmaan torjunta-aineiden myyntitilastoista havaitaan, että Ranskassa ja Italiassatorjunta-aineita myydään eniten ja seuraavaksi eniten Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Saksassa."
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=83814
Suomen vesivarat on todettu hiljan maailman parhaiksi. Juomavesivarat ovat pääosin pohjavettä, mutta monet kunnat ja kaupungit käyttävät myös pintavesiä talousvetenä.
Vesivarojen kunto on hyvä vesiensuojelun ansiosta. Vesiensuojelu merkitsee muun muassa torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön rajoittamista tai kieltämistä vesivarojen kannalta tärkeillä alueilla. Maaseudulla kaivot ovat usein peltojen keskellä joten maanviljelyn niihin kohdistamia haittoja pyritään estämään suojavyöhykkein ja jakamalla tietoa kaivojen suojaamisesta. Uudella jätevesilainsäädännöllä pyritään suojelemaan vesivaroja valumavesiltä entistä paremmin tiukentamalla käsittelyvaatimuksia. Pohjavedet ovat usein saastuneita alueilla, joilla maaperäkin on saastunut. Suomessa ongelmia aiheuttavat muun muassa lukuisten vanhojen saha-alueiden kloorifenolit, jotka pilaavat pohjaveden käyttökelvottomaksi".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivarat
Kasvun sääde 'Maatilan CCC'.
Ei sentään DDT? Vai onko CCC vaarallisempi kuin DDT?
Varoitukset ovat kuitenkin hurjaa luettavaa:
"Terveydelle haitallista nieltynä. Jos ainetta on nielty, hakeuduttava heti lääkärin
hoitoon ja näytettävä tämä pakkaus tai etiketti. Vältettävä kaasun / huurun / höyryn /
sumun hengittämistä. Huolehdittava hyvästä ilmanvaihdosta. Ei saa tyhjentää
viemäriin. Säilytettävä lasten ulottumattomissa. Ei saa säilyttää yhdessä
elintarvikkeiden eikä eläinravinnon kanssa.".
Tällaisia aineita käytettään Suomen maanviljelyksessä
1,043 milj. kiloa vuodessa. Ruotsissa vain 29.000 kiloa eli vajaat kolme prosenttia
Suomen määristä.
Näitä lukemia kun katsoo, ei voi tulla muuhun lopputulokseen,
kuin todeta väittämän 'suomalainen, puhdas ruoka' oleva törkeääkin
törkeämpää kansalaisten pettämistä.
Moisten kemiallisten konstien jälkeenkin myllykelpoisuus on sitten
kuitenkin mitä sattuu. Lähes aina alle 50 % sadosta, pahimmillaan
19 % sadosta.
Onko suomalainen viljanviljely kemiallista keplottelua terveyden
kustannuksella?
Torjunta-aineita käytetään Suomessa alle 1 kg/peltoha, EU.n keskiarvo on noin 10-12 ja Belgiassa, Hollannissa noin 15-18 kg/ha.
http://www.wwf.fi/ymparisto/vaaralliset_kemikaalit/kemikaalien_haitat/enestamin_veritesti.html
WWF:n 19.10.2004 julkistamien tulosten mukaan EU:n ympäristö- ja terveysministereillä on veressään kymmeniä kemikaaleja – kirjaimellisesti pahaa verta. Neljällätoista WWF:n kesäkuussa testaamalla ministerillä on veressään yhteensä 55 teollista kemikaalia, joilla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Suomessa verinäyte otettiin ministeri Jan-Erik Enestamilta, jonka verestä löytyi 38 eri kemikaalia, ennen kaikkea PCB-yhdisteitä. Eniten kemikaaleja löytyi Espanjan ympäristöministeri Cristina Narbonasta
Olethan sinäkin vielä hengissä.
Ilman ruokaa et olisi.
Ilman "aineita" ei olisi ruokaa.
Nyt taisi jovainilta mennä yli hilseen.
"Terveydelle haitallista nieltynä. Jos ainetta on nielty, hakeuduttava heti lääkärin
hoitoon ja...".
Sama teksti lukee myös:
http://www.google.fi/#hl=fi&source=hp&q=Terveydelle haitallista nieltynä. Jos ainetta on nielty, hakeuduttava heti lääkärin &btnG=Google-haku&rlz=1R2ADFA_fiFI383&oq=Terveydelle haitallista nieltynä. Jos ainetta on nielty, hakeuduttava heti lääkärin &aq=f&aqi=&aql=&gs_sm=s&gs_upl=1826l1826l0l1l1l0l0l0l0l244l244l2-1&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.&fp=ebf41dd7bc1099f9&biw=1440&bih=722
52 googlen hakupalvelun sivulla.
"Viljelytapa ja ympäristöehdot
2.3 Viljele peltoa hyvän
maatalouskäytännön mukaisesti
Ota paikkakunnan olosuhteet huomioon viljelyssä. Muokkaa,
lannoita ja kylvä tai istuta pelto tarkoituksenmukaisella
tavalla siten, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen
ja kasvusto. Huolehdi kasvinsuojelusta mekaanisesti,
biologisesti, kemiallisesti tai kasvinvuorotuksen avulla". mavi
Kasvinsuojeluaineet ovat kalliita tuskimpa kukaan niitä peltoon huvikseen levittää, ehdotuksesi JoVain miten huolehtia kasvinsuojelusta ilman kemikaaleja.
Maatilan CCC
Käyttö:
Syysviljat 1,0–2,0 l/ha
Kevätvehnä 0,3–1,0 l/ha
Kaura 1,0–1,5 l/ha
Vesimäärä 200–400 l/ha.
http://kasvinsuojelu.fi/product_info.php?products_id=113
Express® 50 T
Käyttömäärät:
Kevätviljat: 1,5-2,5 tab/ha Sito Plus tai Mestarikiinnite 1 dl / 200 l vettä.
http://kasvinsuojelu.berner.fi/tuotteet/ammattituotteet/rikkakasvien-torjunta/express-50-t/
Onko sinulla JoVain tietoa millaisia kasvinsuojeluaineita ruotsissa käytetään,
Maatilan CCC noin 1-2kg määrä tai muutaman gramman Express® 50 T tabletin käyttö suoraan painomitoissa hehtaaria kohden eivät mielestäni ole vertailukelpoisia.
25.1.2010 Heksingin sanomat
"Suomessa tuotetuissa kasviperäisissä elintarvikkeissa on selvästi vähemmän kasvinsuojeluainejäämiä kuin EU:sta ja muualta ulkomailta tulevissa tuotteissa.
Karlströmin mukaan tilastot tukevat käsitystä suomalaisen ruuan puhtaudesta. Toisaalta raja-arvot on asetettu niin tiukoiksi, että myös ulkomailta tulevia tuotteita voidaan syödä turvallisin mielin".
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Thaimaalaisista elintarvikkeista löytyi eniten kasvinsuojeluainejäämiä/1135252393871