Kuten otsikko jo kertoo, mielestäni tilanne, jossa pallo iskeytyy ylärimasta kentän pintaan ja takaisin yläriman kautta ulos, olisi aina tuomittava maaliksi, jollei joku tuomari muuta näe. Ensimmäinen ylärimakosketus näet tuottaa palloon aina alakierteen. Jos alakierteinen pallo tippuu maaliviivalle tai sen eteen, ei se enää voi osua ylärimaan. Jos osuu, on päivänselvää, että pallo kävi maalissa, vaikka sitä ei tuomari varsinaisesti näkisikään. Omalla logiikallani kierteen määrään vaikuttaa pallon nopeuden ja alkuperäisen kierteen lisäksi sen tulosuunta ylärimaan nähden. Esim. suoraan riman alta tulleet potkut eivät saa rimasta juurikaan kierrettä, eikä pallo välttämättä ylitä kokonaan maaliviivaa. Nyt pallo tuli kuitenkin kaukaa ja vielä riman yläpuolelta, ja ainakin itse olin vakuuttunut selvästä maaliviivan ylityksestä ennen mitään hidastuskuvia.
MM-kilpailussa tuomitsevilla tuomareilla luulisi olevan sen verran käsitystä lajista ja näistäkin erikoistilanteista, että pystyisivät vetää selviä johtopäätöksiä käyttämällä puhdasta maalaisjärkeä. Poikkeustapaus voisi olla, että kentän pinta juuri siltä kohdalta olisi järjettömän epätasainen, mutta todennäköisyys sille on häviävän pieni.
Tietenkin voidaan kysyä, onko tiedossa yhtään vastaavaa tilannetta, jossa pallo ei olisi käynyt maalissa? Jos on, perun puheeni.
MM-kilpailussa tuomitsevilla tuomareilla luulisi olevan sen verran käsitystä lajista ja näistäkin erikoistilanteista, että pystyisivät vetää selviä johtopäätöksiä käyttämällä puhdasta maalaisjärkeä. Poikkeustapaus voisi olla, että kentän pinta juuri siltä kohdalta olisi järjettömän epätasainen, mutta todennäköisyys sille on häviävän pieni.
Tietenkin voidaan kysyä, onko tiedossa yhtään vastaavaa tilannetta, jossa pallo ei olisi käynyt maalissa? Jos on, perun puheeni.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.