Yksivuotias lapseni on todella kiinnostunut ja innostunut koirista. Koirien katselu rattaista on ihan ykkösjuttu, samoin koirien kuvat ja esiintyminen tv:ssä herättävät suurta mielenkiintoa.
Läheisellä ystävälläni on kaksi koiraa, toinen jo hieman vanhempi ja toinen vuoden ikäinen. Olisi hienoa, jos lapseni saisi näistä koirista itselleen kaverit ja myönteisiä kokemuksia koirista. Mutta...
Ystäväni on mielestäni liian innokas tuomaan koirat lapsen lähelle. Kun annan lapseni sylistä katsella koiria, hän katselee ja juttelee niille mielellään. Ystäväni kuitenkin antaa koirien heti vapaana hyppiä jalkojani vasten, kun lapsi on sylissä, jolloin lapsi säikähtäneenä täristen yrittää kiivetä sylissäni ylemmäs. Ystäväni vain kehottaa antamaan koirien haistella (vaikka lapsi huutaa ja tärisee pelosta).
Ystäväni myös pyytää lastani syliinsä, jotta hän voisi viedä lapsen koirien haisteltavaksi. Äitinä en pysty koirien lähellä pelkäävää lastani antamaan toisen vietäväksi ja tästä ystäväni loukkaantuu.
Olen myös yrittänyt pyytää, että tulisi ensin kyläilemään vaikka ainoastaan vanhemman koiran kanssa. Hän on kuitenkin ehdottomasti ilmoittanut, että heillä on kaksi koiraa ja ottaa molemmat tai ei ollenkaan. Eipä sitten voida näinkään tutustuttaa lasta ensin koiriin helpomman kautta.
Jokin aika sitten oli tarkoitus viettää viikonloppua yhdessä, meidän perhe ja ystäväni koirien kanssa. Ajattelin, että näin lapsellemme tarjoutuu hauska mahdollisuus tutustua koiriin, ehditään katselemaan ja ihmettelemään kunnolla. Viikonloppu kuitenkin alkoi niin, että saavuttuaan pihaan, ystäväni päästi molemmat koirat vapaaksi ja tervehtimään meitä (hyppien, toisiaan ja meitä haukkuen). Innostuneena koirat nähnyt lapsemme säikähti taas ja vapisten huusi sylissäni. Ystäväni ei kehotuksesta huolimatta suostunut kytkemään koiriaan.
Hän ei lainkaan halua ymmärtää meitä ja ajatustamme siitä, että rauhallisesti koiriin tutustuen lapsemme oppii, ettei niitä tarvitse pelätä. Eihän koiriakaan tutustuteta uusiin asioihin suinpäin. En ymmärrä, mitä tuolla kiireellä kuvitellaan saavutettavan, tällä hetkellä näköpiirissä on vain koirapelko. Ystävällämme ei ilmeisesti ole mitään kunnioitusta meitä ja meidän ajatuksiamme kohtaan, hän vain yli-innokkaana haluaisi viedä lapsemme heti koiran naaman eteen, koska koirat pitäisivät siitä ja koirat haluaisivat näin tutustua lapseen. Tämän vuoksi en ole halunnut käydä lapsen kanssa vierailuilla heidän luonaan, koska joka kerta tulee valtava hässäkkä, jossa meitä vanhempia ei kuunnella ja huomioida meidän toiveitamme lainkaan.
Asia tuntuu jumittuvan siihen, että heidän perheensä koirineen asettuu marttyyrin asemaan - heidän kun pitää aina väistellä ja varoa. He ovat mielestäni virittyneet kuulemaan kaiken asiaan liittyvän niin, että koirat ja he eivät ole toivottuja, vaikka toiveena on ainoastaan saada tutustua koiriin edes osin lapsemme ehdoilla, me vanhemmat kun tunnemme lapsemme parhaiten.
Kommentoikaahan, miten teidän mielestänne asia, vieraaseen koiraan tutustuminen tulisi hoitaa?
Läheisellä ystävälläni on kaksi koiraa, toinen jo hieman vanhempi ja toinen vuoden ikäinen. Olisi hienoa, jos lapseni saisi näistä koirista itselleen kaverit ja myönteisiä kokemuksia koirista. Mutta...
Ystäväni on mielestäni liian innokas tuomaan koirat lapsen lähelle. Kun annan lapseni sylistä katsella koiria, hän katselee ja juttelee niille mielellään. Ystäväni kuitenkin antaa koirien heti vapaana hyppiä jalkojani vasten, kun lapsi on sylissä, jolloin lapsi säikähtäneenä täristen yrittää kiivetä sylissäni ylemmäs. Ystäväni vain kehottaa antamaan koirien haistella (vaikka lapsi huutaa ja tärisee pelosta).
Ystäväni myös pyytää lastani syliinsä, jotta hän voisi viedä lapsen koirien haisteltavaksi. Äitinä en pysty koirien lähellä pelkäävää lastani antamaan toisen vietäväksi ja tästä ystäväni loukkaantuu.
Olen myös yrittänyt pyytää, että tulisi ensin kyläilemään vaikka ainoastaan vanhemman koiran kanssa. Hän on kuitenkin ehdottomasti ilmoittanut, että heillä on kaksi koiraa ja ottaa molemmat tai ei ollenkaan. Eipä sitten voida näinkään tutustuttaa lasta ensin koiriin helpomman kautta.
Jokin aika sitten oli tarkoitus viettää viikonloppua yhdessä, meidän perhe ja ystäväni koirien kanssa. Ajattelin, että näin lapsellemme tarjoutuu hauska mahdollisuus tutustua koiriin, ehditään katselemaan ja ihmettelemään kunnolla. Viikonloppu kuitenkin alkoi niin, että saavuttuaan pihaan, ystäväni päästi molemmat koirat vapaaksi ja tervehtimään meitä (hyppien, toisiaan ja meitä haukkuen). Innostuneena koirat nähnyt lapsemme säikähti taas ja vapisten huusi sylissäni. Ystäväni ei kehotuksesta huolimatta suostunut kytkemään koiriaan.
Hän ei lainkaan halua ymmärtää meitä ja ajatustamme siitä, että rauhallisesti koiriin tutustuen lapsemme oppii, ettei niitä tarvitse pelätä. Eihän koiriakaan tutustuteta uusiin asioihin suinpäin. En ymmärrä, mitä tuolla kiireellä kuvitellaan saavutettavan, tällä hetkellä näköpiirissä on vain koirapelko. Ystävällämme ei ilmeisesti ole mitään kunnioitusta meitä ja meidän ajatuksiamme kohtaan, hän vain yli-innokkaana haluaisi viedä lapsemme heti koiran naaman eteen, koska koirat pitäisivät siitä ja koirat haluaisivat näin tutustua lapseen. Tämän vuoksi en ole halunnut käydä lapsen kanssa vierailuilla heidän luonaan, koska joka kerta tulee valtava hässäkkä, jossa meitä vanhempia ei kuunnella ja huomioida meidän toiveitamme lainkaan.
Asia tuntuu jumittuvan siihen, että heidän perheensä koirineen asettuu marttyyrin asemaan - heidän kun pitää aina väistellä ja varoa. He ovat mielestäni virittyneet kuulemaan kaiken asiaan liittyvän niin, että koirat ja he eivät ole toivottuja, vaikka toiveena on ainoastaan saada tutustua koiriin edes osin lapsemme ehdoilla, me vanhemmat kun tunnemme lapsemme parhaiten.
Kommentoikaahan, miten teidän mielestänne asia, vieraaseen koiraan tutustuminen tulisi hoitaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
No, jopas!
Tietenkin koiriin tutustutaan varovasti, jos innokkaat koirat pientä pelottavat, onpas ymmärtämätön tuo ystäväisesi.
Omakin vauvani on innoissaan kun näkee koiria ja monesti koiratkin ovat erittäin kiinnostuneita hänestä. Kyllä emännät ja isännät silti vahtivat koiriaan, etteivät aivan liikaa riehaannu. Varovaisuus on molemminpuolinen etu. Voihan vauva vaikka tarrata kovakouraisesti koiraan kiinni ja silloin koira säikähtää ja voi puolustautua puremalla. Itse pidän vauvan kädestä kiinni ja näytän miten koiraa silitetään, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan.
se nyt vaan on niin että lapsesi on kovin pieni ihan jo kooltaan ja silloin pienikin koira saati sitten iso on tosi iso otus, vaikka kuinka kiinnostaisi ko. elukat ja lasi säikähtää aika helposti, kun ei kerkeä kaikkea huomata. ja vielä kaksi koiraa.. Itsellä on isohko reipas koira, aiemmin oli kaksikin, ja olen pitänyt kiinni kun lapsia tulee. Ne kuitenkin innostuvat ja meno on aluksi vieraiden tullessa hieman villiä hönttimistä.
Itse ottaisin yhden koiran (sen rauhallisemman?) ja esim aikuisten kanssa (lapsi muualla sen aikaa) tervehtisi esim ulkona jolloin koira voisi olla reipas ja iloinen, ja saisi isoimman innostuksensa purettua. sitten ottaisin koiran kiinni kun hakisin lapsen samaan tilaan ja jotain herkkua mahdollisesti koiralle, mutta pitäisi sen ilmankin mennä. RAUHALLISESTI lapsi sylissä ja ennenkaikkea lapsen ehdoilla ja tahdilla kokeileisi silitystä tms. Ja sen koiran tulisi pysyä aloillaan eli olla pomppimatta ja hötkyämättä sen aikaa ihan puheen voimalla. ja sitäkin pitäisi siis puheella ohjata.
Itse ihan selittäisin kaverille tuon ja sanoisin että olisi kiva kun lapsi tutustuisi koiriin kun kiinnostaakin, mutta voisiko sen tehdä tällä tavoin? Jotta ei tulisi koirapelkoa tms vahinkoa loppuiäksi. Sano vaikka että lapsella on vierastusvaihe tms välillä. Tuskin tarvisi kuin pari kertaa tehdä tuo molempien koirien kanssa erikseen ja kerran pari yhdessä niin homma voisi jo toimia. Jos kaverisi n niin "koiraihminen" että kokee koirien loukkaantuvan tms moisesta järjestelystä niin se on sit voi voi.. Jotkut ei aina ymmärrä että koura on kuitenkin ihmistä alempi otus.. Mutta yksi koira kerrallaan homma olisi hallitumpaa.
eläimet ovat lapsia ylempiarvoisia "otuksia"
Siis eihän todellakaan ole.
Voipi kattoo vaikka koirakuiskaajaa ja opetella sieltä muutaman asian, siinä vasta fiksu mies :)
ihmiset olettavat olevansa eläimiä ylempiarvoisia? Millä oikeudella?
ja miten eläimet ovat ihmisiä ylempiarvoisia? Onko ihmiset eläimien lemmikkeinä??
kyse on siitä, miksi ihmiset katsovat oikeudekseen olla eläimiä ylempiarvoisempia, juuri siksikö, että he pitävät eläimiä lemmikkeinä?
Onko eläimillä kyky pitää ihmisistä huolta, ruokkia ym.??
Jos eläimillä ja tässä tapauksessa koirilla ole laumanjohtajana ihmistä, ei koirien pito perheenjäseninä tule todellakaan olemaan helppoa. Jos koira ei kunnioita omistajaansa tai omistajan valitsemia koiraa ylempiarvoisia ihmisiä, se puree ja taistelee omasta paikastaan. Laumanjohtajan tulee pitää kuri ja osoittaa koiralle mikä sen paikka on laumassaan, eikä tämä tarkoita väkivaltaa. Kuri tuo myös turvaa koiralle, hänellä on oikea laumanjohtaja joka pitää siitä huolta. Aivan kuten sudet laumassa.
Ihminen on "luonut" koiran, joten koirien paikka on ihmisten kodeissa. Olisihan se hienoa jos kaikki eläimet voisivat kirmata vapaina metsissä ja niityillä, mutta eipä taida olla mahdollista.
Ei, en vihaa eläimiä saatika koiria. Itselläni on koira ja lapsia, mutta koira tietää paikkansa ja on näin laumani jäsen. Myös lapset tietävät, ettei koiraa saa kohdella kaltoin siitä seuraa rangaistus.
Meillä on koira joka hyppii kunnes vieras silittää. Eli ihan normaalia tuollainen. Jos koiraa kieltää, se on rauhaton pidempään. Koira haluaa vaan iloissaan tervehtiä.
Meillä on 11 kk lapsi, jota ei päästetä noin vaan koirien luo. Oli vieraita tai omia koiria, niin ottaa nyrkeillä korvasta, hännästä tai karvoista kiinni. Ehtii sitä koiriin myöhemminkin tutustua lähempää. Meidän koira on monta kymmentä kertaa näykkäissyt, mutta lapsi ei silti opi. Yleensä koira on turvassa portin takana. Luulin että koira olisi ongelma, mutta ehei, lapsi se on koska ei ymmärrä mikä sattuu. Ei vaikka koira varoittaa ja puree. Hakkaa sitä lelulla päähän jne. kiljuu ja konttaa perässä. Vaikka kuinka kieltää, sama jatkuu kunnes koira on ihan stressissä.