sirkuskokemukset ovatko vielä muistissa hauskoina tapahumina ja joskus kommelluksienkin kanssa?
Edelleenkö vielä huvipuistoreissu kiinnostaa mukavana jälkipolvien kanssa tehtynä reissuna?
Itse olin Särkänniemessä lastenlasten mukana ja kivaa oli. Oli tullut uusia vempeleitä entisen muutaman vempeleen lisäksi.
Ei isomummi niihin uskaltanut mennä kankistuneena, mutta mukavaa oli lasten riemua seurata ja kierrellä siellä innokkaiden lasten ja aikuisten vanavedessä
Edelleenkö vielä huvipuistoreissu kiinnostaa mukavana jälkipolvien kanssa tehtynä reissuna?
Itse olin Särkänniemessä lastenlasten mukana ja kivaa oli. Oli tullut uusia vempeleitä entisen muutaman vempeleen lisäksi.
Ei isomummi niihin uskaltanut mennä kankistuneena, mutta mukavaa oli lasten riemua seurata ja kierrellä siellä innokkaiden lasten ja aikuisten vanavedessä
Vastaukset 8
Vanhimmat
oli käydä nelivuotiaan kanssa sirkusteltassa, jossa oli niitä isoja norsuja, sitten yksi norsuista tuli tosi lähelle ja minä tietysti pelästyin valtavasti, mutta poikani hihkui innosta suuren eläimen isosta hauskasta naamasta, niistä valtavista korvista ja niin, niin pienistä silmistä, kokemus oli pojalleni ja minullekkiin ensinmmäinen käynti kiertävässä sirkusteltassa ja mahtava, outo oli tunnelma siellä sisällä
kiertelimme mekin lasten huvipuistoja, sirkustelttojakin katastimme muutaman kerran ja tietysti Linnanmäki katsottiin monenkin kesän käymisillä.
Muista Puuhamaan silloin aikoinaan mukavana liikkumispaikkana. Varmaan siellä nykyisin on paljon lisäasioita, mutta silloin oli liuku, iso trampoliini, jossa lapset kovasti viihtyivä, kun silloin ei näitä omia trampoliineja ollut.
Niitä ei myynnistä siihenaikaan saanut.
Vähän muistan niitä ruokapaikkoja siellä olleen aika huonosti ja ikäviä sopukoita jotenkin olivat.
Joutsenilla soutelu oli lapsista mukavaa.
Alue yleensä oli laaja ja lapsille turvallinen muuten, mutta rantaa oli varottava.
Vanhemmatkin pystyivät rahassa kuljekelemaan ja istuskelemaan.
Ei tarvinnut lasten perässä koko aikaa kävellä, vaan istua rauhassa ja seurata kauempaakin touhuajia.
kävimme joka kesä Linnanmäellä. Lempipuuhamme oli pesispallojen heitto, josta sai pisteitä. Mies sai minut houkuteltua johonkin härveliin, joka pyöri jokaiseen mahdolliseen suuntaan. Pelkäsin ja kiljuin koko ajan. Vastaavasti hän ja esikoinen pelkäsivät maailmanpyörässä, pitivät keskitolpasta kiinni, kun me kuopuksen kanssa nautimme. Lasten ollessa pieniä kävimme joka kesä jossain esim. Särkänniemessä, Lystilandetissa, Puuhamaassa ja Linnanmäellä.
olimme kovia käymään Lintsillä. Molemat ihan kilpailimme kumpi uskaltaa eniten härveleissä pyöriä.
Olimme seitsemän kierrosta peräkkäin vuoristoradassa. Loppuvaiheessa pyrimme ihan junan ekaan vaunuun, kun meno ei enää tuntunut miltään.
Mukavin kokemus oli Särkänniemessä koskenlasku. Se oli menohuimaa touhua.
Lasten kanssa näissäkin kävimme sitten myöhemmin, lisäksi kaikki eläinpuistot tuli käytyä heidän kanssaan.
Kävin minäkin kerran 60-luvun alussa Vänmanninsaarella olleessa hupiteltassa ampumassa ilmakiväärillä narussa roikkuvia keksipaketteja. Jos naru katkesi, paketin sai palkaksi. Joku keksi, että panemalla luodin takaperin katkesi paremmin ja sehän toimi...
Sitten myöhemmin kävin Lisebergissä kiertämässä sikäläisen uutuuden, superkahdeksikon, kaverin mukaan kinuamana.
Ei ole turha hölynpöly jaksanut juuri kiinnostaa eikä nuorena olisi ollut enempää rahoja kuin tilaisuuksiakaan. Käykööt ne joita noista jotain luulevat saavansa. Minä teen muuta ja käyn muualla.
ihan mukavaa päästä pois neljän seinän sisältä. Usein lähteminen vaatii viitteliäisyyttä ja vähäistä suunnitteluakin. Ei moniinkaan paikkoihin silloin ollut sisäänpääsymaksua ja oli joissakin vekottimia ilman hintaa.
Itse pidin kesäteatterissa käymisestä. Siinä sai myös nauttia olemisesta ja esityksen kulusta.
Ihmisten näkeminen ja joukossa liikkuminenkin tuo vaihtelua.
Puuhamaassakin on laajalla alueella ilmaisia liukumäkiä, iso tramppoliini ja joutsensouteluja. Usein mukavan nauttiminen on itsestä kiinni ja mielialan löytämisestä.
Lasten kanssa oli melkein pakko lähteä johonkin, ja lopulta itsekin nautti heidän mukanaan olosta.
Miesten reaktiot ja yksinkertaisuudesta nauttimiset taitavat olla vähän niin ja näin.
Varmaan vanhempanakin olisi mukavaa olla mukana näissä ulkohuvitteluissa.
joskus kaauuan sitten Särkänniemessä, en uskaltanut pikkupoikaani siihen yksinään päästää, yhdessä mentiin. Housut märkinä tulimme alas, mutteipä se tahtia haitannut. Olisi kannattanut se kokemus jättää viimeiseksi. Hauskaa oli koko rannekkeen hinnan edestä ja enemmänkin.
laskettiin meidänkin porukalla. Kauniina kesäpäivänä ei haitannut kastuminen ja pojat laskivat "kosken" useampaan kertaan ja mukavaa oli silläkin reissulla.
Ensivaikutelma oli hieman arvelluttava laskukoskea katsellessa, mutta laskemaan lähdettiin.
On näissä käymisissä aina joku kiinnostavan hauska paikka ja päivä kuluu todella kivasti. Uni maittaa kotiintullessa autosaa nukkuville mukuloille.
On silloin niin rauhallista ajella.