Kysyn sellaista asiaa, joka koskee tulevaisuutta. Poikani isä ei ole missään tekemisissä hänen kanssaan, ei ole koskaan nähnyt ja kieltäytyy näkemästä. Isyys on vahvistettu dna-testein ja isä on allekirjoittanut tunnustuksen.
Aikanaan, kun isä kuolee, miten poikani perinnön käy? Periikö hän mitään isältään? Isällä on 3 muutakin lasta jotka asuvat hänen kanssaan.
Aikanaan, kun isä kuolee, miten poikani perinnön käy? Periikö hän mitään isältään? Isällä on 3 muutakin lasta jotka asuvat hänen kanssaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tarkista vielä, että lapsesi isyys on hänen isänsä sukuselvityksessä. Isän rekisteritiedot löytyvät paikkakunnan kirkkoherranvirastosta.
Tuomarin luona tunnustettu isyys merkitsee, että lapsesi perii isänsä kuten hänen toisetkin lapset.
Hyvä on seurata isän tästä ajasta poistumista, sillä pojallesi ei ehkä anneta tietoa, vaikka perunkirjoittajan pitäisi kutsua hänet isänsä perunkirjoitukseen - sitten kun sen aika on.
Kiitos neuvoistasi. Enpä olisi osannut ajatella moista, vaan olen luottanut, että kunhan isästä aika jättää, tulee tyttärelle automaattisesti kutsu perunkirjoituksiin.
Olen itse menettänyt isäni, jolla oli avioton lapsi. Me lapset tietenkin kutsuimme hänet perunkirjoituksiin ja siitä kirposi jatkuva yhteydenpito sisarpuoleemme. Eipä tullut mieleenkään jättää häntä tiedotta, että isä on kuollut ja että olisi jotain perittävääkin.
Saako kenestä tahansa sen otteen rekisteritoimistosta josta mainitsit eli tässä tapauksessa minä lapsen isästä? Tiedän hänen sotun koska se näkyy sosiaaliviraston ja dna-papereissa. Meillä on elatusasia kesken ja menossa käräjille, koska isä kieltäytyy maksamasta elatusmaksua.
"Meillä on elatusasia kesken ja menossa käräjille, koska isä kieltäytyy maksamasta elatusmaksua."
Vain oikea (biologinen tai adoptio-)isä voidaan nykyään velvoittaa maksamaan lapselle elatusapua. Jos siis näin tapahtuu, mies on isä (ja lapsi hänen rintaperillisensä).
Historiassa elatusvelvolliseksi voitiin vahvistaa mies, jonka näytettiin maanneen äidin lapsen siittämisen aikoihin. Todellinen isä saattoi jäädä pimentoon. Pelkkä elatusvelvollisuus ei tehnyt miehestä isää eikä lapsesta miehen perillistä. Perillisasema vaati tuolloin, että mies oli säädetyin tavoin tunnustanut lapsen omakseen.
Lapsesi on isänsä perillinen. Ei vaadi enää mitään selvittelyjä, eikä seurantaa.
Tietenkin jo tässä vaiheessa lienee hyvä ottaa huomioon, että lapsen isä voi elinaikanaan käyttää ja järjestellä omaisuutensa (eli tulevan perinnön) melko vapaasti.
Testamentilla voi kuitenkin tehokkaasti määrätä vain 1/2:sta jäämistöstään, eli rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan, joka on 1/2 hänen lakimääräisestä perintöosuudestaan.
Lapsesi on isänsä perillinen. Hän on tasavertainen perillinen muiden lasten kanssa.
perii normaalisti ...
tai sitten ei peri jos on testamentilla erikseen määritelty perilliset henkilöt.
Perii siitä huolimatta lakiosansa, vaikka isä olisikin tehnyt testamentin jollekin/joillekin toisille.
Jos isä on tehnyt testamentin ja sivuuttanut au-lapsen, niin pojan on vaadittava lakiosaa tai tehtävä ilmoitus lakiosan vaatimiseksi isänsä perinnönjaossa.
Lakiosa ei lankea noin vaan, jos poika on suljettu testamentilla pois perillisten joukosta.
Sitähän ei koskaan tiedä missä järjestyksessä täältä lähdetään. Vaikkapa isä olisi lopulta sinun ja poikasi jälkeen perivänä osapuolena....
Tässä tapauksessa isä ei voi periä nimim. "äitiä", elleivät he myöhemmin avioidu.
Isä ja äiti voivat kyllä periä poikansa, mikäli pojalla ei ole lapsia tai sisaruksia.
Tässäkin tapauksessa isä voi periä nimimerkki "äidin", ei tosin suoraan, mutta poikansa välityksin. Jos nimittäin äiti kuolee ensin ja poika vaikka seuraavana päivänä (esim. liikenneonnettomuuden seurauksena), poika perii äitinsä ja isä perii poikansa (myös tämän äidiltä saaman perinnön).
Isän ja "äidin" avioituminen ei vaikuta perinnön saamiseen, kun "äidillä" on lapsi; "äidin" perintö menee joka tapauksessa lapselle, ei isälle.
Juuri tuota tarkoitin...