Pian nelikymppisenä olen maailmaa jonninverran jo nähnyt, mutta ensimmäisen aaveen kohtasin vasta toissayönä. Yövyin 150v vanhassa rakennuksessa, joka on toiminut hotellina muutamia vuosikymmeniä. Noin kahden aikaan yöllä heräsin siihen, että metrin päässä minusta tuolilla istui nuori nainen. Aluksi tietenkin oletin olevani unenpöppörössä, joten nousin istumaan ja pyyhin silmiäni. Tässä vaiheessa olin jo täysin hereillä.
Olen kokenut elämäni aikana kymmeniä unihalvauksia ja lucid-unia, joten osaan erottaa ne. Tämä ei ollut sellainen. Unihalvauksissa sekä lucidissa näyt haihtuvat heräämisen yhteydessä. Nyt kävi juuri päinvastoin. Kun olin täysin hereillä, näin naisen vasta kunnolla. Hän oli reilun parinkymmenen, pitkät vaaleat hiukset kyynärtapeisiin, otsatukka leikattu suoraksi, pää käännettynä vasemmalle yläviistoon ja vieno hymy kasvoilla. Silmät olivat kiinni ja asusteena mustat aluvaatteet.
Ehdin tarkastella häntä ehkä viitisentoista sekuntia kunnes sain päähäni tarkistaa, onko vieressä nukkuva vaimoni hereillä. Käännettyä pääni takaisin, nainen oli kadonnut.
En spekuloi sen enempää naisen näyttäytymisen syitä, mutta sen sanon, että ateistina tällainen kokemus pistää miettimään todellisuutta. Kommentoida toki saa. Halusin vain jakaa kokemukseni, en nostattaa sen kummempaa keskustelua aiheesta.
Olen kokenut elämäni aikana kymmeniä unihalvauksia ja lucid-unia, joten osaan erottaa ne. Tämä ei ollut sellainen. Unihalvauksissa sekä lucidissa näyt haihtuvat heräämisen yhteydessä. Nyt kävi juuri päinvastoin. Kun olin täysin hereillä, näin naisen vasta kunnolla. Hän oli reilun parinkymmenen, pitkät vaaleat hiukset kyynärtapeisiin, otsatukka leikattu suoraksi, pää käännettynä vasemmalle yläviistoon ja vieno hymy kasvoilla. Silmät olivat kiinni ja asusteena mustat aluvaatteet.
Ehdin tarkastella häntä ehkä viitisentoista sekuntia kunnes sain päähäni tarkistaa, onko vieressä nukkuva vaimoni hereillä. Käännettyä pääni takaisin, nainen oli kadonnut.
En spekuloi sen enempää naisen näyttäytymisen syitä, mutta sen sanon, että ateistina tällainen kokemus pistää miettimään todellisuutta. Kommentoida toki saa. Halusin vain jakaa kokemukseni, en nostattaa sen kummempaa keskustelua aiheesta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eräs mainitsemasi seikka, eli unihalvausten määrä (kymmeniä?) nostaa oletuksen esiin jossa aivosi teki sinulle uudenlaiset "tepposet" (Matti ja Ismo)?
Kaikkihan on tietenkin mahdollista. Unihalvaukset ovat kuitenkin liittyneet selkeästi ikään ja mielikuvituksen vilkkauteen. Varhaisteininä koin niitä muutaman kuukauden välein ja hiljalleen ne ovat harvenneet, nykyään ehkä kerran kahdessa vuodessa. Niillä on sama yhteinen piirre selkounien kanssa, lähde on selkeästi mielikuvitus. Molemmissa kokemuksissa keskittyminen näkyihin saa ne joko katoamaan tai muuttamaan muotoaan - ne eivät ole ulkoa päin tulevista ärsykkeistä syntyisiä.
Nyt kokemani näky oli yhtä aito kuin mikä tahansa reaalimaailman entiteetti. Sekä selkounissa että unihalvauksessa on myös vaihteleva kontrollin tunne - mielentilalla ja odotuksilla voi vaikuttaa näyn muutoksiin. Tällä kertaa en kokenut minkäänlaista yhteyttä näkyyn, vaan se oli yhtä riippumaton minusta kuin vaikkapa tuoli sen alla.
En myöskään onnistunut pohdinnasta huolimatta löytämään kytkyä viimeaikaisiin ajatuksiini tai kokemuksiini, kuten unien kanssa yleensä. Naisen ilmentymä oli minusta riippumaton.
Kirjoitit; "Sekä selkounissa että unihalvauksessa on myös vaihteleva kontrollin tunne - mielentilalla ja odotuksilla voi vaikuttaa näyn muutoksiin.",,, ja olen tästä samaa mieltä, no ainakin sieltä osin, että joissain "näyissä" mielikuvitus saa muodot haluamikseen. Unihalvauksen olen kerran kokenut. Kokemus oli ahdistava, siinä kimppuuni hyökkäsi ulkomuodoltaan joukko "uusnatsimaisia nuoria", he pitivät minut sängyssäni paikoillaan, eli ilmeisesti olin hetken halvaantunut aivojen leikkiessä unen ja valveen rajalla? Kokemus loppui kun sain itseäni hieman liikutettua, jolloin havahduin hereille.
Itsellä on yksi selkeä kummitus-kokemuskin, jossa näkyvää ei ollut, mutta kuulin selvästi ääniä, siis puheen sorinaa toisesta huoneesta. Tämän todisti kanssani koiraseefferini joka lähes kusi pelosta alleen. Kyseessä on 1700-luvun lopun asumus, oikeustalonakin toiminut maalaistalo, uudisrakennuksen läheisyydessä oleva isohko talo, jossa olin naiseni ja koirani kanssa yötä.
Ikää on vähän enemmän kuin sinulla, ensimmäinen vastaava kokemus oli hiljattain, toki ennenkin jotain ollut mutta ei mitään näkyvää..koputuksia ikkunaan, sängyn heilumista, ovien itsessään sulkeutumisia jne 'pikkuista' selittämätöntä.
Heräsin yöllä parin tunnin nukkumisen jälkeen, itse asiassa en tiedä miksi heräsin, mutta kyljelläni maatessa näin oudon vaaleatukkaisen naisen, polviin asti ulottuvassa vaaleassa yöpaidassa(?) seisovan sängyni vieressä, katsovan minua. käännyin selälleni ja tuijotin naista ja huusin SUORAA huutoa, sitten nainen kääntyi kannoillaan (ihan kuin olisi pelästynyt huutoani) ja alkoi hälvetä kuin sumuun. ja olin täysin hereillä, ei mikään unihalvaus mielestäni vaikka nainen haihtuikin, valvoin aamuun saakka tuon jälkeen ja seuraavan päivän oli kurkku kipeä huutamisesta.
Olen miettinyt kuka nainen voisi olla, keltään tutulta se ei näyttänyt, olisiko asunut samassa asunnossa aiemmin?
Joissakin tapauksissa kummittelu jää, vaikka paikalla ollut vanha talo puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi. Kansanperinteen jutuissa kummittelun syy pitää löytää ja poistaa. Vasta sen jälkeen tilanne rauhoittuu. Kummitus ei ole kuollut ihminen, vaan paikalle "kiinni jäänyt" osa hänestä. Ihminen itse on jo siirtynyt "tuonpuoleiseen". Koska kummitus on osa kuolleesta ihmisestä, on mahdollista, että pimeyden henkiolennot ottavat sen osan käyttöönsä ja järjestävät joskus värikästäkin ohjelmaa ( - kuollut ihminen ei voi itse mitenkään vaikuttaa siihen, miten hänen "kummitustaan" käytetään, jos käytetään). Aivan viisasta on pysytellä kummitusilmiöistä loitolla.
Tavallinen kummitus häipyy valossa ja usein voimakkaan äänen vuoksi jne. Jos kummittelu on henkivaltojen toimesta päässyt jo "pahaksi", ilmiön häivyttäminen ai aina onnistu helpoilla konsteilla. Raamatussa Skeuaan pojat saivat kummituksilta selkäänsä kun eivät tienneet rajojaan. Tapauksesta voi lukea Apostolien teoista (19:1 alkaen).
Kummittelu on tosiaan useimmiten paikkasidonnaista. Joissakin kummittelutapauksissa kummittelu voi seurata ihmistä. Kummitustarinoista löytyy varsinkin murrosikäisiä, joiden lähellä esiintyy väliaikaista kummittelua, joskus hyvin voimakastakin. Sitten se loppuu kun murrosikä menee ohi. On pohdittu, voisiko murrosikäinen tahtomattaankin altistua hengille ja "luovuttaa" niille jotakin (en nyt sanonut, että ektoplasmaa!), jonka avulla henki pääsee joksikin ajaksi mellastelemaan.
Kuulosti aika nätiltä kummitukselta, näkisinpä minäkin :)
Monelle kummittelussa on kivaa se alun tutkimisvaihe, ja jos ei ole kritiikkiä, jos lähtee ilmiön mukana, aihepiiriin normaalisti kuuluva kuherteluvaihe. Koko henkiolentojen vokotteleminen jäisi kuitenkin paljon vähemmälle, jos saman verran saisi huomiota ja palstatilaa inhaksi lopuksi tuleva riepotteluvaihe.
Niin erikoiselta kuin kuulostaakin, minulle jäi tunne, että nainen halusi minun tuntevan vetoa häneen. Hän istui poseerausasennossa loivassa kulmassa minuun nähden, ryhti oli hyvä ja rinta koholla, minkä lisäksi asustevalinta ei todellakaan ollut vaatimaton. Hänen päällään olleet aluvaatteet olivat muotoja korostavat eivätkä jättäneet paljon arvailun varaan. Tämä yksityiskohta on jäänyt mietityttämään minua eniten, mikä oli naisen motivaattori, miksi hän esiintyi juuri noin.
kokeile etsiä talon historiasta merkkejä tuosta naisesta.minua ainakin kiinnostaisi kovasti tietää onko tuo nainen asunut joskus talossa tai jtn
Kummitusnainen varmaankin katosi koska ei halunnut että vaimosi osallistuu kimppakivaan. Ilman vaimoa olisit saanut kummitusseksiä. Halut ne on kummituksellakin.
Ok ök tä!?
kanssa joskus vastaavan lainen juttu. Heräsin yöllä ja en saanut enää unen päästä kiinni. No siinä sängyssä pyöriessäni katseeni osui sohvaan jonka edessä seisoi pieni tyttö. Outoa tässä oli se että tämä tyttö oli hyvin selvä, ei mikään varjostuma vaan ihan kuin siinä olisin seissyt oikeasti joku ihminen. Toinen outo juttu oli ettei tyttö hävinny mihinkään vaikka kuinka räpyttelin silmiäni, sitten vasta kun laitoin valot päälle tämän näky hävisi.
Itse olen pähkäillyt mikä tämä voisi olla? Olin tosiaan hereillä ennen näkemääni useita minuutteja ja pystyin liikkumaan, joten tuskin unihalvaus ainakaan.
Itselläni oli kerran sellainen unihalvaus, että näin unta missä olin huoneessa keskellä sängyssä ja seinänvierestä tuli musta hahmo ja tarttui minuun päänpuolelta rautaisesti kiinni. Samalla kuulin kuitenkin päässäni sanat "päänsisäinen projektio", ja tajusin että jos vain rentoudun sen otteeseen, se heltiää. Siten onnistuin heräämään.