Kysymys asiantuntijoille

"Eikös tämä ole sähköntuotantoon ja sen määrään liittyvä palsta".

Tämän palstan otsikko on ydinvoima ja siksi Tuulensilmun kysymys on täysin topikin mukainen.

En ole asijantuntija, mutta tuo fissiotehopurkaus taas vaikuttaa sanana kansankieliseltä ilmaisulta kerkeälle kriittisyydelle (google, tai wiki: promt criticality), joka on ydinvoimaloissa tuttu käsite. Ydinvoimalat ladataan siten, että "jarruttomana" reaktion kasvunopeuskerroin on aina yli 1:n, ja tehon karkaaminen käsistä estetään "jarruilla", eli säätösauvoilla. Ilman säätämista ydinvoimalan teho voi kasvaa jopa millisekunneissa huimiin lukemiin.
Jos ydinreaktio karkaa käsistä, niin silloin on yleensä poikkeustilanne, kuten Tsernobylissa tai parissa muussa kriittisyysonnettomuudessa. Seurauksena voi olla polttoaineen vaurioituminen, tai pahimmassa tapauksessa räjähdys, joka tuhoaa koko reaktorin. Näitä onnettomuuksia tiedetään tapahtuneen kolme, jokaisessa syynä oli säätösauvojen virheellinen käyttö ja jokaisessa oli seurauksena räjähdys( Tsernobyl oli yksi näistä).

Ydinvoimaloissa on valvonta tehon kasvun nopeudelle, mutta ainakaan Tsernobylissa se ei toiminut, koska säätösauvojen liikuttelu oli siellä niin hidasta. Länsimaisissakin ydinvoimaloissa pikasulku voi kestää sekunnin, kun taas kriittisyyden kasvu voi olla huomattavasti nopeampi ilmiö.

Lisäksi tehoon liittyvä dopplerin-takaisinkytkentä pitäisi estää ydinvoimalan räjähdyksen, mutta ilmeisesti vain teoriassa, koska Tsernobylissäkin teho pääsi nousemaan 110-kertaiseksi nimellistehosta jonka seurauksena 2 sekunnin päästä reaktori räjähti(tuo kaksi sekuntia on viive, jolla polttoaineen lämpö välittyy jäähdytysveteen). Pahin tilanne on silloin, kun voimalan teho on pieni ja jäähdytysvesi kylmää(kuten Tsernossa), silloin niin sanottu negatiivinen aukkokerroin ei ehdi jarruttamaan kriittisyyden nousua, vaan voimalan tehon rajoitus jää dopplerin takaisinkytkennän varaan. Ei ole varmuutta siitä, olisiko negatiivinen aukkokerroin(void coefficient) Tsernobylissä edes toiminut, koska siellä hidasteena oli grafiitti/vesi ja aukkokerroin saattoi olla joillakin alueilla positiivinen.

Tri K kirjoitti:

"Eikös tämä ole sähköntuotantoon ja sen määrään liittyvä palsta".

Tämän palstan otsikko on ydinvoima ja siksi Tuulensilmun kysymys on täysin topikin mukainen.

En ole asijantuntija, mutta tuo fissiotehopurkaus taas vaikuttaa sanana kansankieliseltä ilmaisulta kerkeälle kriittisyydelle (google, tai wiki: promt criticality), joka on ydinvoimaloissa tuttu käsite. Ydinvoimalat ladataan siten, että "jarruttomana" reaktion kasvunopeuskerroin on aina yli 1:n, ja tehon karkaaminen käsistä estetään "jarruilla", eli säätösauvoilla. Ilman säätämista ydinvoimalan teho voi kasvaa jopa millisekunneissa huimiin lukemiin.
Jos ydinreaktio karkaa käsistä, niin silloin on yleensä poikkeustilanne, kuten Tsernobylissa tai parissa muussa kriittisyysonnettomuudessa. Seurauksena voi olla polttoaineen vaurioituminen, tai pahimmassa tapauksessa räjähdys, joka tuhoaa koko reaktorin. Näitä onnettomuuksia tiedetään tapahtuneen kolme, jokaisessa syynä oli säätösauvojen virheellinen käyttö ja jokaisessa oli seurauksena räjähdys( Tsernobyl oli yksi näistä).

Ydinvoimaloissa on valvonta tehon kasvun nopeudelle, mutta ainakaan Tsernobylissa se ei toiminut, koska säätösauvojen liikuttelu oli siellä niin hidasta. Länsimaisissakin ydinvoimaloissa pikasulku voi kestää sekunnin, kun taas kriittisyyden kasvu voi olla huomattavasti nopeampi ilmiö.

Lisäksi tehoon liittyvä dopplerin-takaisinkytkentä pitäisi estää ydinvoimalan räjähdyksen, mutta ilmeisesti vain teoriassa, koska Tsernobylissäkin teho pääsi nousemaan 110-kertaiseksi nimellistehosta jonka seurauksena 2 sekunnin päästä reaktori räjähti(tuo kaksi sekuntia on viive, jolla polttoaineen lämpö välittyy jäähdytysveteen). Pahin tilanne on silloin, kun voimalan teho on pieni ja jäähdytysvesi kylmää(kuten Tsernossa), silloin niin sanottu negatiivinen aukkokerroin ei ehdi jarruttamaan kriittisyyden nousua, vaan voimalan tehon rajoitus jää dopplerin takaisinkytkennän varaan. Ei ole varmuutta siitä, olisiko negatiivinen aukkokerroin(void coefficient) Tsernobylissä edes toiminut, koska siellä hidasteena oli grafiitti/vesi ja aukkokerroin saattoi olla joillakin alueilla positiivinen.

Lue lisää

STUK käytti tuota termiä eräässä TKK:n luentomonisteessa, Kirsi Alm-Lytz 17.11.2009, Tshernobylin onnettomuudesta kertoessaan

"Kaikki 3 peräkkäistä leviämisestettä (ei ollut suojarakennusta) pettivät suuren fissiotehopurkauksen takia, jota seurasi höyryräjähdys"

Säteilyturvallisuuskirjasarjassaan STUK viittasi räjähdyksen laatua jotenkin epämääräisesti "edellä mainitun tapahtumaketjun seurauksena", ja että sitä seurannutta räjähdystä on arveltu vetypaloksi.

Kertomasi selitys sanalle natsaa täällä aiemmissa asiaa käsitelleissä ketjuissa kerrottua "hetkellisen ydinräjähdyksen" mahdollisuutta Tshernobylissä:

"
However, the ratio of xenon radioisotopes released during the event provides compelling evidence that the second explosion was a nuclear power transient. This nuclear transient released ~0.01 kiloton of TNT equivalent (40 GJ) of energy; the analysis indicates that the nuclear excursion was limited to a small portion of the core.
"
http://en.wikipedia.org/wiki/Chernobyl_disaster
(Täällä on ollut pakko opetella ottamaan kopioita asiaviesteistä, otin jo sinunkin viestistäsi kopion.)

Kevytvesireaktreissakin voi negatiivinen takaisinkytkentä jäädä tapahtumatta mm. siinä erikoisessa tilanteessa, että vain osa reaktorin sydämestä on vaurioitunut ja reaktio toimii pienissä osissa, saarekkeissa. Polttoainegeometriasta sitten riippuu, tapahtuuko ydinräjähdys. Tuo ei tietenkään ole Säteilyturvakeskuksen julkisesti kertomaa juttua, vaan muualta "kuultua". Samoin se, että plutoniumin osuuden noustessa 10%:iin kevytvesireaktoreiden aukkokerroin muuttuu positiiviseksi. Siinä mietityttää kaksi asiaa: reaktori kehittää itse plutoniumia ja MOX-polttoaine.

Tri K kirjoitti:

"Eikös tämä ole sähköntuotantoon ja sen määrään liittyvä palsta".

Tämän palstan otsikko on ydinvoima ja siksi Tuulensilmun kysymys on täysin topikin mukainen.

En ole asijantuntija, mutta tuo fissiotehopurkaus taas vaikuttaa sanana kansankieliseltä ilmaisulta kerkeälle kriittisyydelle (google, tai wiki: promt criticality), joka on ydinvoimaloissa tuttu käsite. Ydinvoimalat ladataan siten, että "jarruttomana" reaktion kasvunopeuskerroin on aina yli 1:n, ja tehon karkaaminen käsistä estetään "jarruilla", eli säätösauvoilla. Ilman säätämista ydinvoimalan teho voi kasvaa jopa millisekunneissa huimiin lukemiin.
Jos ydinreaktio karkaa käsistä, niin silloin on yleensä poikkeustilanne, kuten Tsernobylissa tai parissa muussa kriittisyysonnettomuudessa. Seurauksena voi olla polttoaineen vaurioituminen, tai pahimmassa tapauksessa räjähdys, joka tuhoaa koko reaktorin. Näitä onnettomuuksia tiedetään tapahtuneen kolme, jokaisessa syynä oli säätösauvojen virheellinen käyttö ja jokaisessa oli seurauksena räjähdys( Tsernobyl oli yksi näistä).

Ydinvoimaloissa on valvonta tehon kasvun nopeudelle, mutta ainakaan Tsernobylissa se ei toiminut, koska säätösauvojen liikuttelu oli siellä niin hidasta. Länsimaisissakin ydinvoimaloissa pikasulku voi kestää sekunnin, kun taas kriittisyyden kasvu voi olla huomattavasti nopeampi ilmiö.

Lisäksi tehoon liittyvä dopplerin-takaisinkytkentä pitäisi estää ydinvoimalan räjähdyksen, mutta ilmeisesti vain teoriassa, koska Tsernobylissäkin teho pääsi nousemaan 110-kertaiseksi nimellistehosta jonka seurauksena 2 sekunnin päästä reaktori räjähti(tuo kaksi sekuntia on viive, jolla polttoaineen lämpö välittyy jäähdytysveteen). Pahin tilanne on silloin, kun voimalan teho on pieni ja jäähdytysvesi kylmää(kuten Tsernossa), silloin niin sanottu negatiivinen aukkokerroin ei ehdi jarruttamaan kriittisyyden nousua, vaan voimalan tehon rajoitus jää dopplerin takaisinkytkennän varaan. Ei ole varmuutta siitä, olisiko negatiivinen aukkokerroin(void coefficient) Tsernobylissä edes toiminut, koska siellä hidasteena oli grafiitti/vesi ja aukkokerroin saattoi olla joillakin alueilla positiivinen.

Lue lisää

tyrkätty runojakin ja muuta hömppää.Ei tää oo kaatsi minne lykätään kaikkea tekstiä.

En löytänyt "fissiotehopurkaukselle" määritelmää, enkä oikein "tehopurkauksellekaan", vaikka olin melko varma siitä, että se "tehopurkaus" tarkoittaa nopeaa tehon purkausta, jonka voi tulkita myös pieneksi, nopeaksi räjähdykseksi. Sen mukaan "fissiotehopurkaus" voisi olla jopa pienimuotoinen "fissioräjähdys", samanlainen, mikä fissioydinpommeissa tapahtuu vähän suuremmassa mittakaavassa.

tuulensilmu kirjoitti:

En löytänyt "fissiotehopurkaukselle" määritelmää, enkä oikein "tehopurkauksellekaan", vaikka olin melko varma siitä, että se "tehopurkaus" tarkoittaa nopeaa tehon purkausta, jonka voi tulkita myös pieneksi, nopeaksi räjähdykseksi. Sen mukaan "fissiotehopurkaus" voisi olla jopa pienimuotoinen "fissioräjähdys", samanlainen, mikä fissioydinpommeissa tapahtuu vähän suuremmassa mittakaavassa.

Lue lisää

Kerkeä kriittisyys ei ole vielä ydinräjähdys, vaikka samaan ilmiöön, eli kiihtyvään ketjureaktioon sekin perustuu. Räjähdysteho kuitenkin tulee siitä, että raju lämpötilan kasvu reaktorin sisällä saa sen jäähdytysveden höyrystymään nopeasti ja tästä seuraa räjähdyspaine, eli höyryräjähdys suljetussa astiassa/suojarakennuksessa. Ydinräjähdyksessä lämpötila nousee miljoona kertaa nopeammin ja räjähdyspaine syntyy vielä paljon suuremmista kuumuuksista räjähdyskeskipisteessä, eikä siihen tarvita paineastiaa, eikä vettä.

tuulensilmu kirjoitti:

En löytänyt "fissiotehopurkaukselle" määritelmää, enkä oikein "tehopurkauksellekaan", vaikka olin melko varma siitä, että se "tehopurkaus" tarkoittaa nopeaa tehon purkausta, jonka voi tulkita myös pieneksi, nopeaksi räjähdykseksi. Sen mukaan "fissiotehopurkaus" voisi olla jopa pienimuotoinen "fissioräjähdys", samanlainen, mikä fissioydinpommeissa tapahtuu vähän suuremmassa mittakaavassa.

Lue lisää

Seksi tai terveyspalstan asioita nuo purkaukset.

Tri K kirjoitti:

Kerkeä kriittisyys ei ole vielä ydinräjähdys, vaikka samaan ilmiöön, eli kiihtyvään ketjureaktioon sekin perustuu. Räjähdysteho kuitenkin tulee siitä, että raju lämpötilan kasvu reaktorin sisällä saa sen jäähdytysveden höyrystymään nopeasti ja tästä seuraa räjähdyspaine, eli höyryräjähdys suljetussa astiassa/suojarakennuksessa. Ydinräjähdyksessä lämpötila nousee miljoona kertaa nopeammin ja räjähdyspaine syntyy vielä paljon suuremmista kuumuuksista räjähdyskeskipisteessä, eikä siihen tarvita paineastiaa, eikä vettä.

Lue lisää

Tuosta on vielä pitkä matka ydinräjähdykseen, vaikka mielikuvissa "fissiotehopurkaus" voi olla myös "pieni fissioydinräjähdys". Ei se ole väärä tulkinta, kun tietää, mitä fissioydinräjähdys on. Ylempänä jo kerroinkin eräitä mahdollisuuksia, joissa se voi tapahtua kevytvesireaktoreissa. Veden välttämättömyyden unohdin kertoa, mutta eiköhän se ole jo ihan kaikille selvää täällä.

Samaisessa luentokalvossa negatiivisestä takaisinkytkennästä sanotaan näin:

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Tuon ihan varmasti totta. Totta on myös se, että hyvän suunnitelun lisäksi koko teknisen ympäristön on myös toimittava suunnitelmissa huomioidulla tavalla. Sitä on vaikea kenenkään mennä takaamaan.

tuulensilmu kirjoitti:

Tuosta on vielä pitkä matka ydinräjähdykseen, vaikka mielikuvissa "fissiotehopurkaus" voi olla myös "pieni fissioydinräjähdys". Ei se ole väärä tulkinta, kun tietää, mitä fissioydinräjähdys on. Ylempänä jo kerroinkin eräitä mahdollisuuksia, joissa se voi tapahtua kevytvesireaktoreissa. Veden välttämättömyyden unohdin kertoa, mutta eiköhän se ole jo ihan kaikille selvää täällä.

Samaisessa luentokalvossa negatiivisestä takaisinkytkennästä sanotaan näin:

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Tuon ihan varmasti totta. Totta on myös se, että hyvän suunnitelun lisäksi koko teknisen ympäristön on myös toimittava suunnitelmissa huomioidulla tavalla. Sitä on vaikea kenenkään mennä takaamaan.

Lue lisää

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Noilla reaktiivisuuden takaisinkytkennöillä tarkoitettaan juuri negatiivista aukkokerrointa ja dopplerin takaisinkytkentää. Yleisesti näitä pidetään ydinvoimalan hallitsettoman tehonnousun rajoittajina ja näin varmaan onkin, kun ajetaan normaalikäytössä, eli lähes sadan prosentin tehoilla, jolloin jäähdytteen tilavuus toimii automaattisesti säätätävänä tekijänä ja tilavuuden kasvu rajoittaa takaisinkytkennällä tehon kasvua automaattisesti.

Ongelma tulee silloin, kun kylmä reaktori pääsee nopeasti kasvattamaan reaktiota. Silloin reaktiivisuustakaisinkytkennät eivät ehdi mukaan, koska on tietty viive, jossa polttoaine ensin kuumenee ja toinen viive, jossa polttoaineen lämpötila siirtyy jäähdytysveteen.

Minua ainakin ihmetyttää se, että Tsernobylissä teho pääsi nousemaan noin 11000%:iin. Dopplerin takaisinkytkentä siis vasta silloin alkoi kääntämään tehoa laskuun. Jos hyvin suunniteltulla reaktorilla sitten tarkoitetaan sellaista, joka kestää 110-kertaisen nimellistehon, niin herää kysymys, että ovatko reaktorit oikeasti suunniteltu tälläisille tehoille. Tsernobylissa dopplerin takaisinkytkentä olisi pitänyt toimia erityisen hyvin, koska sen polttoaineen U235-pitoisuus oli vain 1, 7%.

tuulensilmu kirjoitti:

Tuosta on vielä pitkä matka ydinräjähdykseen, vaikka mielikuvissa "fissiotehopurkaus" voi olla myös "pieni fissioydinräjähdys". Ei se ole väärä tulkinta, kun tietää, mitä fissioydinräjähdys on. Ylempänä jo kerroinkin eräitä mahdollisuuksia, joissa se voi tapahtua kevytvesireaktoreissa. Veden välttämättömyyden unohdin kertoa, mutta eiköhän se ole jo ihan kaikille selvää täällä.

Samaisessa luentokalvossa negatiivisestä takaisinkytkennästä sanotaan näin:

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Tuon ihan varmasti totta. Totta on myös se, että hyvän suunnitelun lisäksi koko teknisen ympäristön on myös toimittava suunnitelmissa huomioidulla tavalla. Sitä on vaikea kenenkään mennä takaamaan.

Lue lisää

täällä rakennellaan.Kylmän sodan aikaiset taistolaiset puhuivat aina tohon tyyliin.Eikös se Hassikin ollut taistolainen?

Tri K kirjoitti:

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Noilla reaktiivisuuden takaisinkytkennöillä tarkoitettaan juuri negatiivista aukkokerrointa ja dopplerin takaisinkytkentää. Yleisesti näitä pidetään ydinvoimalan hallitsettoman tehonnousun rajoittajina ja näin varmaan onkin, kun ajetaan normaalikäytössä, eli lähes sadan prosentin tehoilla, jolloin jäähdytteen tilavuus toimii automaattisesti säätätävänä tekijänä ja tilavuuden kasvu rajoittaa takaisinkytkennällä tehon kasvua automaattisesti.

Ongelma tulee silloin, kun kylmä reaktori pääsee nopeasti kasvattamaan reaktiota. Silloin reaktiivisuustakaisinkytkennät eivät ehdi mukaan, koska on tietty viive, jossa polttoaine ensin kuumenee ja toinen viive, jossa polttoaineen lämpötila siirtyy jäähdytysveteen.

Minua ainakin ihmetyttää se, että Tsernobylissä teho pääsi nousemaan noin 11000%:iin. Dopplerin takaisinkytkentä siis vasta silloin alkoi kääntämään tehoa laskuun. Jos hyvin suunniteltulla reaktorilla sitten tarkoitetaan sellaista, joka kestää 110-kertaisen nimellistehon, niin herää kysymys, että ovatko reaktorit oikeasti suunniteltu tälläisille tehoille. Tsernobylissa dopplerin takaisinkytkentä olisi pitänyt toimia erityisen hyvin, koska sen polttoaineen U235-pitoisuus oli vain 1, 7%.

Lue lisää

En ymmärrä miksi puhut Tshernobylistä, kun minä puhun kevytvesireaktorista. Tshernobylin positiivinen takaisinkytkentä ainakin jossain vaiheessa on jo todistettu ilmiö, ja ihmiset yritetään saada uskomaan, että nykyisillä ydinreaktoreilla negatiivinen takaisinkytkentä estää villiintyneen tehonnousun ja tekee ydinräjähdysestä mahdottoman. Varmasti on ajateltu systeemin toimivan riittävällä varmuudella (erittäin suurella todennäköisyydellä), mutta ei 100%:n varmuudella yhdessäkään ydinvoimalassa. Niinpä ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdollinen taphtuma teoriassa, ja silloin se on mahdollinen todellisuudessakin.

Minusta on merkittavää se, että SRUK:n pääjohtaja ei yksiselitteisesti kieltänyt valkobvnäläisen akateemikon ja ydinfyysikon väitettä siitä, että Tshernobylissä olisi voinut tapahtua suuri ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jossa oli sammutusvettä. Siinä vaiheessa kevytvesireaktorikin on suunnilleen samanlainen kuin se Tshernobylin reaktori.

tuulensilmu kirjoitti:

En ymmärrä miksi puhut Tshernobylistä, kun minä puhun kevytvesireaktorista. Tshernobylin positiivinen takaisinkytkentä ainakin jossain vaiheessa on jo todistettu ilmiö, ja ihmiset yritetään saada uskomaan, että nykyisillä ydinreaktoreilla negatiivinen takaisinkytkentä estää villiintyneen tehonnousun ja tekee ydinräjähdysestä mahdottoman. Varmasti on ajateltu systeemin toimivan riittävällä varmuudella (erittäin suurella todennäköisyydellä), mutta ei 100%:n varmuudella yhdessäkään ydinvoimalassa. Niinpä ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdollinen taphtuma teoriassa, ja silloin se on mahdollinen todellisuudessakin.

Minusta on merkittavää se, että SRUK:n pääjohtaja ei yksiselitteisesti kieltänyt valkobvnäläisen akateemikon ja ydinfyysikon väitettä siitä, että Tshernobylissä olisi voinut tapahtua suuri ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jossa oli sammutusvettä. Siinä vaiheessa kevytvesireaktorikin on suunnilleen samanlainen kuin se Tshernobylin reaktori.

Lue lisää

" Niinpä ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdollinen taphtuma teoriassa, ja silloin se on mahdollinen todellisuudessakin"
Ydinräjähdys ei ole mahdollinen. Toimintahäiriö nykyaikaisessa kevytvesireaktorissa voi johtaa pahimmillaan ydinpolttoaineen ja reaktoripaineastian osittaiseen sulamiseen, mutta ei koskaan ydinräjähdykseen.
" Siinä vaiheessa kevytvesireaktorikin on suunnilleen samanlainen kuin se Tshernobylin reaktori."
Tämä väite ei pidä paikkaansa. Tshernobylissä reaktorin hidastinaineena oli grafiitti, jota ei ole lainkaan kevytvesirektorissa. Trernobylissä oli paljon huonommat turvajärjestelmät, jotka ommettomuustilanteessa oli tahallisesti kytketty pois päältä. Tshernobylin reaktorissa ei ollut suojakuorta. Mm. näistä syistä Tsernobylin reaktorin ja nykyainaisen kevytvesireaktrorin onnettomuusriskiä ja ydinonnettomuuden seurauksia eiv oida verrata keskenään.

tuulensilmu kirjoitti:

En ymmärrä miksi puhut Tshernobylistä, kun minä puhun kevytvesireaktorista. Tshernobylin positiivinen takaisinkytkentä ainakin jossain vaiheessa on jo todistettu ilmiö, ja ihmiset yritetään saada uskomaan, että nykyisillä ydinreaktoreilla negatiivinen takaisinkytkentä estää villiintyneen tehonnousun ja tekee ydinräjähdysestä mahdottoman. Varmasti on ajateltu systeemin toimivan riittävällä varmuudella (erittäin suurella todennäköisyydellä), mutta ei 100%:n varmuudella yhdessäkään ydinvoimalassa. Niinpä ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdollinen taphtuma teoriassa, ja silloin se on mahdollinen todellisuudessakin.

Minusta on merkittavää se, että SRUK:n pääjohtaja ei yksiselitteisesti kieltänyt valkobvnäläisen akateemikon ja ydinfyysikon väitettä siitä, että Tshernobylissä olisi voinut tapahtua suuri ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jossa oli sammutusvettä. Siinä vaiheessa kevytvesireaktorikin on suunnilleen samanlainen kuin se Tshernobylin reaktori.

Lue lisää

"Siinä vaiheessa kevytvesireaktorikin on suunnilleen samanlainen kuin se Tshernobylin reaktori."

Yhtä sulaa mössöä ne molemmat todella olisi. Muistathan, että Tshernobylin sarkofagi muodostaa edelleen ydinräjähdyksen uhan - rapistuvan rakennuksen sisään vuotava vesi jos pääsee sokkeloiseen ydinjätemössöön....

tuulensilmu kirjoitti:

En ymmärrä miksi puhut Tshernobylistä, kun minä puhun kevytvesireaktorista. Tshernobylin positiivinen takaisinkytkentä ainakin jossain vaiheessa on jo todistettu ilmiö, ja ihmiset yritetään saada uskomaan, että nykyisillä ydinreaktoreilla negatiivinen takaisinkytkentä estää villiintyneen tehonnousun ja tekee ydinräjähdysestä mahdottoman. Varmasti on ajateltu systeemin toimivan riittävällä varmuudella (erittäin suurella todennäköisyydellä), mutta ei 100%:n varmuudella yhdessäkään ydinvoimalassa. Niinpä ydinräjähdys ydinvoimalassa on mahdollinen taphtuma teoriassa, ja silloin se on mahdollinen todellisuudessakin.

Minusta on merkittavää se, että SRUK:n pääjohtaja ei yksiselitteisesti kieltänyt valkobvnäläisen akateemikon ja ydinfyysikon väitettä siitä, että Tshernobylissä olisi voinut tapahtua suuri ydinräjähdys, jos sula reaktori olisi päässyt valumaan alapuolella olevaan altaaseen, jossa oli sammutusvettä. Siinä vaiheessa kevytvesireaktorikin on suunnilleen samanlainen kuin se Tshernobylin reaktori.

Lue lisää

"En ymmärrä miksi puhut Tshernobylistä, kun minä puhun kevytvesireaktorista. Tshernobylin positiivinen takaisinkytkentä ainakin jossain vaiheessa on jo todistettu ilmiö, ja ihmiset yritetään saada uskomaan, että nykyisillä ydinreaktoreilla negatiivinen takaisinkytkentä estää villiintyneen tehonnousun ja tekee ydinräjähdysestä mahdottoman."

Kyllä minäkin olen kokoajan puhunut kevytvesireaktorista. Tsernobyl vain oli esimerkkinä siitä, että reaktiivisuustakaisinkytkennät eivä välttämättä estä reaktorin tehon karkaamista liian korkealla ja tämä siis koskee kaikkia kevytvesireaktoreita, joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Tsernobylissä saattoi olla positiivinen tehon takaisinkytkentä, mutta se ei selitä tehon nopeaa kasvua ajassa, jossa jäähdytysvesi ei vielä ehtinyt kiehua.

Tri K kirjoitti:

"En ymmärrä miksi puhut Tshernobylistä, kun minä puhun kevytvesireaktorista. Tshernobylin positiivinen takaisinkytkentä ainakin jossain vaiheessa on jo todistettu ilmiö, ja ihmiset yritetään saada uskomaan, että nykyisillä ydinreaktoreilla negatiivinen takaisinkytkentä estää villiintyneen tehonnousun ja tekee ydinräjähdysestä mahdottoman."

Kyllä minäkin olen kokoajan puhunut kevytvesireaktorista. Tsernobyl vain oli esimerkkinä siitä, että reaktiivisuustakaisinkytkennät eivä välttämättä estä reaktorin tehon karkaamista liian korkealla ja tämä siis koskee kaikkia kevytvesireaktoreita, joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

Tsernobylissä saattoi olla positiivinen tehon takaisinkytkentä, mutta se ei selitä tehon nopeaa kasvua ajassa, jossa jäähdytysvesi ei vielä ehtinyt kiehua.

Lue lisää

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Ko. "hyvät suunnitelmat" tehdään teknisen ympäristön mahdolliseksi oletetuissa tiloissa, ts. suunnitelmille on olemassa raja-arvot tekniselle ympäristölle. On helppo ymmärtää, että ääritilanteissa, kuten valkovenäläisen ydinfyysikon kuvaamassa tilanteessa, jossa koko reaktori on pois suunnitellulta käyttöpaikaltaan, ei hyvätkään suunnitelmat voi toimia 100% varmuudella.

Negatiivinen takaisinkytkentä perustuu paljolti lämpötilaan. Entä jos paineastia ja suojarakennus on jo hajonnut ja reaktori on lähes paljaan taivaan alla?

tuulensilmu kirjoitti:

"Hyvin suunnitellussa luontaisesti turvallisessa laitoksessa
tehonnousu hillitsee itse itsensä negatiivisten reaktiivisuus-
takaisinkytkentöjen ansiosta"

Ko. "hyvät suunnitelmat" tehdään teknisen ympäristön mahdolliseksi oletetuissa tiloissa, ts. suunnitelmille on olemassa raja-arvot tekniselle ympäristölle. On helppo ymmärtää, että ääritilanteissa, kuten valkovenäläisen ydinfyysikon kuvaamassa tilanteessa, jossa koko reaktori on pois suunnitellulta käyttöpaikaltaan, ei hyvätkään suunnitelmat voi toimia 100% varmuudella.

Negatiivinen takaisinkytkentä perustuu paljolti lämpötilaan. Entä jos paineastia ja suojarakennus on jo hajonnut ja reaktori on lähes paljaan taivaan alla?

Lue lisää

STUK:n luentomonisteessa kerrotaan Davis Besse-ydinvoimalan viimehetken löydöstä v. 2002 mm. että paineastian kannessa oli boorihapon aiheuttama miltei läpisyöpymä, ja että säätösauvakoneiston ultraäänitarkastuksessa havaittiin koko koneiston heiluvan.

Tämä (suora lainaus) on lähellä kuvaamaani tilannetta teknisen ympäristön muuttumisesta:

"
•

Kolme tärkeintä turvallisuustoimintoa:

1. Ketjureaktion/reaktiivisuuden hallinta
2. Polttoaineen jäähdytys
3. Suojarakennustoiminto

•
Kaikki 3 olisivat olleet kerralla uhattuina!
"