Mistä tietää kummalla on parempaa koodia, Windows 7 vai Ubuntulla, eihän sitä
kukaan ole koskaan teistä päässyt tutkimaan?
kukaan ole koskaan teistä päässyt tutkimaan?
Mistä tietää
Niihä
21220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ubuntun koodia pääsee kyllä tutkimaan. Ainakin jos ajattelee että kummalla on tiiviimpää koodia niin kenties Ubuntulla koska mukana on käyttöjärjestelmän ydinosien lisäksi suuri määrä käyttökelpoista softaa ja taitaa se viedä silti paljon vähemmän kovalevytilaa kuin Windows 7.
Ubuntun koodi on kaikkien nähtävillä. Microsoftin väki häpeää räpellystään ja pitää koodin piilossa. Päättele itse loput.
Suorituskykyä voi ainakin mitata helposti kun vertailee samoja ominaisuuksia mitä käyttöjärjestelmästä löytyy.
Esimerkiksi:
-Käynnistys. Ensiksi aika siitä kun työpöytä on näkyvissä ja toinen aika siitä kun levynsahaus loppuu.
-Kopioidaan parisataa tuhatta tiedostoa paikalliselle levylle.
-Varmuuskopioidaan nämä johonkin muualle.
-Kopioidaan samat tiedostot toiseen kansioon.
-Tehdään uusi varmuuskopiointi.
-Tehdään haku näille tiedostoille hakemalla kaikki näistä tiedostoista.
-Seassa jos on musiikkikappaleita niin annetaan musiikkisoittimen lisätä ne musiikkikirjastoon.
-Laitetaan jotain Mpeg-4 AVC videota pyörimään oletusvideosoittimella ja verrataan prossukuormaa.
-Mennään oletusnettiselaimella tänne ja mitataan suorituskyky: http://service.futuremark.com/peacekeeper/index.action
-Mennään oletusnettiselaimella tänne ja mitataan suorituskyky: http://www2.webkit.org/perf/sunspider-0.9/sunspider.html
-Pakataan ne sadat tuhannet tiedostot zip pakettiin ja puretaan ne.
-Tietokoneen sulkemisaika.
Lisäksi voisi käyttöjärjestelmän C/C kirjaston nopeutta mitatata jos kääntäisi vastaavalla kääntäjällä jotain testikoodia mikä käyttää sitä, siinä kun on samat kutsut.
olis kiire ==??
--kummassa on enemmäm töitä
Tässähän oli kyse koodin laadusta. Otin esimerkiksi suorituskyvyn. Muistin käyttö on myös yksi mittari ja Ubuntu syö kyllä selvästi vähemmän muistia. Portattavuus on yksi mittari ja Ubuntu pyörii ARM, PowerPC ja x86 (32 ja 64-bit) arkkitehtuureilla. Windows 7 vain x86:lla joten Ubuntun koodi on siltä osin laadukkaampaa.
Jos nyt yrität puhua jostain käytettävyydestä niin ei sitä koodia tutkimalla selviä. Ubuntu kyllä menee siinä ohitse, mutta se onko enemmän säätämistä riippuu tietysti siitä mitä ollaan tekemässä. Käyttöjärjestelmät kun valitaan käyttötarkoitusten mukaan.
Se monelleko artkkitehtuurille koodi on jaksettu kääntää ei tarkoita laatua. Windowsista on ollut myös PPC, Sparc ja Aplha -versiot NT:n kohdalla, kyse on täysin siitä mitä valmistaja haluaa. Nuo muut versiot tiputettiin pois koska x86 oli yleisin ja priorisoitiin. Vielä myöhemminkin on ollut tietääkseni eli prossuille tehtyjä versioita mutta tämä PC-koneiden kingikäyttis on ollut aian x86 joten siitäpä on lähinnä puhuttu.
Hups, Sparc -versio oli vain suunnitteilla, mutta MIPSille käännettiin.
Kyllä se laadun mittari on selvästi, tämä artikkeli käsittelee hyvin asiaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Software_quality
Elikkä, Windows 7:n koodin laatu on heikompi tuolla osa-alueella, kuten on muistin käytön suhteen myös. Todennäköisesti tulee turpaan suorituskyvyssäkin useimmissa vertailukelpoisissa testeissä mutta tuskin kaikissa. Pitäisi mittailla tarkemmin. Melkoisen paljon koodin laadun arvioinnista tarvitseekin sitten lähdekoodin tarkastelua.
Ei ole laadun mittari, jos valmistaja ei halua kääntää koodia toiselle suorittimelle ja koodi on suljettua niin se on sitten siinä. Koodin laadusta se ei kerro mitään.
Esimerkiksi Mac OS X:ää ei varmasti ole käännetty yhtä monelle suorittimelle kuin Linuxia, mutta silti OS X 10.6 pieksee toimivuudessa kaikki Ubuntu-purkkviritykset.
Et ilmeisesti tiedä ohjelmonnista mitään. Huonosti tehty koodi kun ei yksinkertaisesti välttämättä käänny toiselle arkkitehtuurille. Adoben Flash Player lienee poikkeuksellisen paskaa koodia kun 64-bittistä versiota ovat säätäneet jotain 5v.
Se sitten ei ole minun ongelma jos eivät halua tai kykene kääntämään sitä koodia mutta lopputulos on se, että ei toimi niin ei toimi.
Äläs nyt valehtelemaan ala, kyllähän Mac OS X on jo jäänyt kehityksen kelkasta Ubuntuun nähden. Ei osaa Mac OS X oikein mitään ja päivittäminen hankalampaa.
Olisi varmaan eri asia jos Apple olisi tehnyt Mac OS X 10.6:sta vähän paremman mutta se nyt oli aika pieni päivitys 10.5:n nähden kun on nyt viimeaikoina keskittynyt tekemään lähinnä paskapuhelimia. Sillä aikaa Ubuntu meni ohitse.
Tällä hetkellä Ubuntu on käytettävyydeltään huippua ainakin vuoden verran. Palataan asiaan kun Mac OS X 10.7 tulee ulos, oletettavasti Apple tekee jotain hienoa siihen, että voisi sanoa Applen olevan taas edellä mutta nyt se Applen purkkaviritys on ihan liikaa jäljessä.
Kyllähän OS X on paljon parempi käyttis tässä todellisuudessa. Siellä Ubuntu-matin maassa tilanne lienee toinen.
Millä tavalla se paremmuus näkyy? Huonompi yhteensopivuus, sekavammat päivitykset ja vaikeampi ylläpito, julkaisut ei ole ns. vakaita vaan ensimmäiset 2v tulee helvetisti isoja päivityspaketteja, huonommat ominaisuudet...
Etuja lähinnä olisi DVD-tuki, nopeampi PDF-tuki, WLAN:ien käyttö sujuvampaa, julkaisuilla vuoden pitempi elinkaari ja jotain pientä mutta kyllähän tuo nyt on selvästi heikompi tällä hetkellä useimmissa tilanteissa.
"Windows 7 vain x86:lla"
Höpön löpön, vaikka käytän ubuntua, tiedän että seiska toimii 64 bittisessä ihan hyvin -minulla on kyseinen versio virtuaalikoneellakin. Windowseja on saanut jo pitkään 64 bittisinä versioina.
http://archive.ubuntu.com/
lataa tuolta ubuntun koodia niin paljon napa vetää ja tutki ihan rauhassa. windowsin koodi onkin sitten suljettua, eikä siihen pääse käsiksi enää edes bill gates.
Jos atk-asiaa puhutaan ja siinä pysytään, niin on todettava, että Windowsin täydelliset funktiot ovat olleet lähemmäs useita vuosikymmeniä kauemmin kenen tahansa halukkaan tutkittavissa eikä niissä siten ole mitään salaistakaan. Tämä näkyy siinäkin, että sadat miljoonat vapaaehtoiset Windowsin täydellisten funktioitten tutkijat eripuolilla maailmaa kehittävät jatkuvasti Windowsin funktioista entistä täydellisempiä ilmoittamalla niistä mielestään löytämistä puutteista tehden jopa korjausehdotuksia, joista parhaat Windowsin tehtaan ykkösluokan ohjelmoijat ottavat kehitettäväksi, jolloin Windowsin funktioista tulee entistä täydellisemmät
Windowsin funktioita tutkii haittaohjelmien tekijät.
Kyllä ne ovat hyötyohjelmia: jokaisen Windowsin kaikille avointen funktioitten vapaaehtoistutkijan tekemän haittaohjelman ansiosta Windowsista tulee entistä täydellisempi ja - niin juuri totta se hyvinkin pitkälti on - ilmaiseksi! Hörhöt ei vaan tajuu, et ne sahaa omaa atk-oksaa joka kerta, kun ne WIndowsin avoimista funktioista löytää jotain puutteita. Ei ne tajuu edes pyytää pitsarahaa vaivojensa palkoiksi. Tosi pöllöpäistä!
Ei se täydellisyyttä ole että koko ajan joudutaan korjaamaan, eihän siitä ole tullut vieläkään sen suhteen valmista vaikka parikymmentä vuotta on korjattu, haittaohjelmat vaan lisääntyy jatkuvasti ja jopa nousevalla käyrällä, siis windowsille.
Ei se nyt ilmaiseksi tapahdu kun Windows maksaa.