Tahdon labradorin

Meillä on elokuussa 4-vuotta täyttävä näyttelylinjainen uros, ja voin kokemuksesta sanoa että itsepäisempää koiraa saa hakea( huom!kokeneet kouluttajat ovat sanoneet siitä samaa)...Kiltti se on ja aivan ihana kotikoira, mutta kun saa päähänsä jotain, tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Koiraa on koulutettu, ja tokokin sujuu siihen asti oikein mallikkaasti kun herrasta se on kivaa. Neljän vuoden aikana on minullekin eräänlaisia kolhuja sattunut, viimeisimpänä pari viikkoa sitten nilkan nivelsiteiden venähdys. Jos päädyt urokseen, ota huomioon että labbikset ovat usein yliseksuaalisia ja se voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, sillä täysikasvuinen uros on vaikea pideltävä. Meidän koira kasroitiin sen takia kolmivuotiaana, ja olisin sen teettänyt aiemmin jos olisin positiiviset vaikutukset tiennyt. Laumakoiria labbikset ovat, ehdottomasti! Meillekin otettiin tänä keväänä nöffityttö pojan kaveriksi ja se nauttii siitä ihan selvästi että on koirakaveri. Labbisten leikki on vaan monesti niin rajua että kannattaa valvoa jos painikaveri on pienempi. Ihana rotu labradori on, mutta jos nyt ottaisin ensikertalaisena labukan, ottaisin ehdottomasti nartun, on tämä neljä vuotta niin kova koulu ollut. Mutta jos pahaa niin hyvääkin; kun uusi pentu tuli taloon, sen kouluttaminen on tuntunut lastenleikiltä, eikä mitään probleemia ole ollut!!

joskus ruhjottu kirjoitti:

Meillä on elokuussa 4-vuotta täyttävä näyttelylinjainen uros, ja voin kokemuksesta sanoa että itsepäisempää koiraa saa hakea( huom!kokeneet kouluttajat ovat sanoneet siitä samaa)...Kiltti se on ja aivan ihana kotikoira, mutta kun saa päähänsä jotain, tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Koiraa on koulutettu, ja tokokin sujuu siihen asti oikein mallikkaasti kun herrasta se on kivaa. Neljän vuoden aikana on minullekin eräänlaisia kolhuja sattunut, viimeisimpänä pari viikkoa sitten nilkan nivelsiteiden venähdys. Jos päädyt urokseen, ota huomioon että labbikset ovat usein yliseksuaalisia ja se voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, sillä täysikasvuinen uros on vaikea pideltävä. Meidän koira kasroitiin sen takia kolmivuotiaana, ja olisin sen teettänyt aiemmin jos olisin positiiviset vaikutukset tiennyt. Laumakoiria labbikset ovat, ehdottomasti! Meillekin otettiin tänä keväänä nöffityttö pojan kaveriksi ja se nauttii siitä ihan selvästi että on koirakaveri. Labbisten leikki on vaan monesti niin rajua että kannattaa valvoa jos painikaveri on pienempi. Ihana rotu labradori on, mutta jos nyt ottaisin ensikertalaisena labukan, ottaisin ehdottomasti nartun, on tämä neljä vuotta niin kova koulu ollut. Mutta jos pahaa niin hyvääkin; kun uusi pentu tuli taloon, sen kouluttaminen on tuntunut lastenleikiltä, eikä mitään probleemia ole ollut!!

Lue lisää

Niin, jatkoa vielä edelliseen kirjoitukseen. Kun löydät mieleisesi pennun, ota selvää vanhemmista yms. Labradoreilla on nykyisin paljon sairautta nimeltä EIC, se on sellainen luhistumissairaus ja se on dominantisti periytyvä(tarkempaa tietoa kennelliiton sivuilta). Minä ainakin ostaisin pennun VAIN testatuista vanhemmista ja tietysti kannattaa lonkka-,kyynärtulokset vanhemmilta tutkia. Allergiat ovat labukoilla myös valitettavan yleisiä ja nekin periytyvät. Toki allegia ei johda koiran menehtymiseen, mutta kokemuksesta kerron, että aiheuttaa kiusaa koiralle sekä omistajalle ja sopivan ruokavalion löytyminen on kellosepän työtä! Labukoilla on joskus myös korkea sukusiitoskerroin(ainakin näyttelylinjaisilla) ja se jos mikä on omiaan aiheuttamaan ongelmia koiran elinvoimaisuudessa. Mutta vaikka edellämainitut asiat ottaisikin kuinka huomioon, ainahan koiran terveys on onnenkauppaa johon vaikuttaa liikunta, ruokinta yms. Onnea pennunetsintään ;)

joskus ruhjottu kirjoitti:

Meillä on elokuussa 4-vuotta täyttävä näyttelylinjainen uros, ja voin kokemuksesta sanoa että itsepäisempää koiraa saa hakea( huom!kokeneet kouluttajat ovat sanoneet siitä samaa)...Kiltti se on ja aivan ihana kotikoira, mutta kun saa päähänsä jotain, tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Koiraa on koulutettu, ja tokokin sujuu siihen asti oikein mallikkaasti kun herrasta se on kivaa. Neljän vuoden aikana on minullekin eräänlaisia kolhuja sattunut, viimeisimpänä pari viikkoa sitten nilkan nivelsiteiden venähdys. Jos päädyt urokseen, ota huomioon että labbikset ovat usein yliseksuaalisia ja se voi johtaa monenlaisiin ongelmiin, sillä täysikasvuinen uros on vaikea pideltävä. Meidän koira kasroitiin sen takia kolmivuotiaana, ja olisin sen teettänyt aiemmin jos olisin positiiviset vaikutukset tiennyt. Laumakoiria labbikset ovat, ehdottomasti! Meillekin otettiin tänä keväänä nöffityttö pojan kaveriksi ja se nauttii siitä ihan selvästi että on koirakaveri. Labbisten leikki on vaan monesti niin rajua että kannattaa valvoa jos painikaveri on pienempi. Ihana rotu labradori on, mutta jos nyt ottaisin ensikertalaisena labukan, ottaisin ehdottomasti nartun, on tämä neljä vuotta niin kova koulu ollut. Mutta jos pahaa niin hyvääkin; kun uusi pentu tuli taloon, sen kouluttaminen on tuntunut lastenleikiltä, eikä mitään probleemia ole ollut!!

Lue lisää

On "pentu" vielä paremmat ajat koittaa jos määrätietoisesti tarjoat harrastamista ja koulutusta.Mitä sitten itsepäisyydelläkin tarkoitat on varmasti vaikeammin kontaktia opetusta vastaanottamattomia koiria kuin labbis on.

1 labbis kirjoitti:

On "pentu" vielä paremmat ajat koittaa jos määrätietoisesti tarjoat harrastamista ja koulutusta.Mitä sitten itsepäisyydelläkin tarkoitat on varmasti vaikeammin kontaktia opetusta vastaanottamattomia koiria kuin labbis on.

Lue lisää

Tottamaar!! Kakarahan nelivuotias vielä on...eikä kirjoituksen tarkoitus ollut valittaa tai haukkua ko. rotua. En kaikesta huolimatta antaisi meidän poikaa pois mistään hinnasta, huumorilla yritetään suhtautua sen kotkotuksiin. Ja sen kanssa liikutaan ja touhutaan sekä koulutetaan aktiivisesti. Ja itsepäisyydellä tarkoitin sitä että esim. kun joku mielenkiintoinen haju löytyy saa siinä tehdä hommia kontaktin takaisin saamiseksi, HK:n sininenkin jää joskus kakkoseksi....

joskus ruhjottu kirjoitti:

Tottamaar!! Kakarahan nelivuotias vielä on...eikä kirjoituksen tarkoitus ollut valittaa tai haukkua ko. rotua. En kaikesta huolimatta antaisi meidän poikaa pois mistään hinnasta, huumorilla yritetään suhtautua sen kotkotuksiin. Ja sen kanssa liikutaan ja touhutaan sekä koulutetaan aktiivisesti. Ja itsepäisyydellä tarkoitin sitä että esim. kun joku mielenkiintoinen haju löytyy saa siinä tehdä hommia kontaktin takaisin saamiseksi, HK:n sininenkin jää joskus kakkoseksi....

Lue lisää

'Joudun' noiden pienten kanssa jo tekemään kaikenlaista, niitä täytyy liikuttaa tasan yhtä paljon kuin isompaakin koiraa, joten labbiksen kanssa noiden asioiden suhteen tuskin tekisi tiukkaakaan.
Aiemmin olen omistanut palveluskoiran joten kovapäisyyskään ei ole mikään haaste.
Narttu soveltunee meidän laumaan paremmin, meillä kun on laumassa yksi kääpiökokoinen uros jolla on kerrostalon ego ja se varmaan saisi toisen uroksen pinnan hienosti kiristymään.
Narttujen kanssa se tulee hyvin toimeen, kas kummaa...