Pyöräilyn vaikutukset kehoon

Sen lisäksi, että kuvapari osuu loistavasti vastaukseksi aloittajan kysymykseen, se pistää miettimään mitä minkäkinlaisella kropalla kannattaa ruveta tekemään. Kuvista näkee kait aika selvästi, että toisella on maratoonarin ja toisella pikajuoksijan fysiikka. Nämä kaverit eivät koskaan kilpaile keskenään, vaikka ovatkin molemmat pyöräilijöitä ja luultavasti maailmanluokan tekijöitä omassa lajissaan (en tunnista ratapyöräilijää).

Minulla on tuo ratapyöräilijän fysiikka, enkä edes kuvittele olevani tai tulevani kestävyysominaisuuksiltani mitenkää kummoiseksi. Siksi ajelen kaikkien kauhuksi hybridillä lenkkini. Ajoittain aika kovaakin vauhtia, mutta en koskaan yli kahta tuntia kerrallaan. Mitä minä huteralla maantiepyörällä tekisin?

Pyöräilyn vaikutuksista olen muuten samaa mieltä, paitsi naisten kohdalla. Naisilla kai pakaroihin ja reisiin jää se viimeinen rasvakerros, josta tiukan paikan tullen puristetaan vielä pari tippaa äidinmaitoa vauvalle.

Hyrbiidiapina kirjoitti:

Sen lisäksi, että kuvapari osuu loistavasti vastaukseksi aloittajan kysymykseen, se pistää miettimään mitä minkäkinlaisella kropalla kannattaa ruveta tekemään. Kuvista näkee kait aika selvästi, että toisella on maratoonarin ja toisella pikajuoksijan fysiikka. Nämä kaverit eivät koskaan kilpaile keskenään, vaikka ovatkin molemmat pyöräilijöitä ja luultavasti maailmanluokan tekijöitä omassa lajissaan (en tunnista ratapyöräilijää).

Minulla on tuo ratapyöräilijän fysiikka, enkä edes kuvittele olevani tai tulevani kestävyysominaisuuksiltani mitenkää kummoiseksi. Siksi ajelen kaikkien kauhuksi hybridillä lenkkini. Ajoittain aika kovaakin vauhtia, mutta en koskaan yli kahta tuntia kerrallaan. Mitä minä huteralla maantiepyörällä tekisin?

Pyöräilyn vaikutuksista olen muuten samaa mieltä, paitsi naisten kohdalla. Naisilla kai pakaroihin ja reisiin jää se viimeinen rasvakerros, josta tiukan paikan tullen puristetaan vielä pari tippaa äidinmaitoa vauvalle.

Lue lisää

Maantiepyörällä sinun on mielyttävämpi ajaa nuo lenkkisi. Mutta eihän liikunta saa olla mielyttävää. Sen pitää olla yhtä tuskaa. Joten jatka sinä vain lenkkeilyä hybridillä.

Jotta lenkki olisi mahdollisimman kurja, niin ethän vain käytä lukkiksia? Liikunnassa pitää kurjuus maksimoida!

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Maantiepyörällä sinun on mielyttävämpi ajaa nuo lenkkisi. Mutta eihän liikunta saa olla mielyttävää. Sen pitää olla yhtä tuskaa. Joten jatka sinä vain lenkkeilyä hybridillä.

Jotta lenkki olisi mahdollisimman kurja, niin ethän vain käytä lukkiksia? Liikunnassa pitää kurjuus maksimoida!

Lue lisää

Et nyt taida ihan tietää mistä puhut. Tai mikä nyt sitten on kenestäkin miellyttävää mutta et oikein voi yleistää omaa kokemustasi miellyttävyydestä kaikille muille ihmisille.

Ajelen 90% lenkeistä 7,5kg hiilikuitumaantiepyörällä matalassa ajoasennossa ja 23mm kumeilla ja vaikka hyvällä asfaltilla onkin kiva mennä kovaa, niin ei se ole ainoa asia joka tekee ajosta miellyttävää. Välistä lainaan kavereiden hybridejä ja kieltämättä tuntuu mukavalta ajaa leveillä kumeilla, jotka pehmentävät kyytiä myös soralla ja pystystä ajoasennosta voi ihailla maisemiakin.

Tarkemmin ajatellen, kurjuuden maksimointi koskee lopulta ehkä enemmän maantiepyöräilyä. Ajetaan mahdollisimman aerodynaamisessa asennossa muiden mielestä huvittavissa trikoissa ja alla on Suomen tiestölle liian kapeat ja kovat kumit. Miksi? Jotta vakkarilenkin voisi tehdä 10% nopeammin. Eihän sillä 10% aikaerolla todellisuudessa edes voita yhtään mitään, ellei siis ole kisassa, jossa ajetaan oikeasti kovaa ja muita vastaan.

Sigur. kirjoitti:

Et nyt taida ihan tietää mistä puhut. Tai mikä nyt sitten on kenestäkin miellyttävää mutta et oikein voi yleistää omaa kokemustasi miellyttävyydestä kaikille muille ihmisille.

Ajelen 90% lenkeistä 7,5kg hiilikuitumaantiepyörällä matalassa ajoasennossa ja 23mm kumeilla ja vaikka hyvällä asfaltilla onkin kiva mennä kovaa, niin ei se ole ainoa asia joka tekee ajosta miellyttävää. Välistä lainaan kavereiden hybridejä ja kieltämättä tuntuu mukavalta ajaa leveillä kumeilla, jotka pehmentävät kyytiä myös soralla ja pystystä ajoasennosta voi ihailla maisemiakin.

Tarkemmin ajatellen, kurjuuden maksimointi koskee lopulta ehkä enemmän maantiepyöräilyä. Ajetaan mahdollisimman aerodynaamisessa asennossa muiden mielestä huvittavissa trikoissa ja alla on Suomen tiestölle liian kapeat ja kovat kumit. Miksi? Jotta vakkarilenkin voisi tehdä 10% nopeammin. Eihän sillä 10% aikaerolla todellisuudessa edes voita yhtään mitään, ellei siis ole kisassa, jossa ajetaan oikeasti kovaa ja muita vastaan.

Lue lisää

Tuo on jo provo. Olen ajanut teräsrunkoisella retkipyörällä, maantiepyörällä ja hybridilläkin. Perushybridit, joiden runko on alumiiniputkea, ovat kyllä toivottoman epämukavia ajaa.

Tietysti jos hybridi rakennetaan johonkin hyvään teräksiseen 80-luvun maastopyörärunkoon niin asia on toinen. Tällä palstalla harvoin edes mielletään hybridin ja trekkingpyörän eroa.

"... pystystä ajoasennosta voi ihailla maisemiakin..."

Tuo on yleinen virheväittämä, jota et viljelisi, jos oikeasti ajaisit myös hybridillä:
- ensinnäkin vastuksesta nyrkkisääntönä 60% on ilmanvastusta, joten pystyn ajoasennon ihanuus häviää ensimmäisellä vastatuuliosuudella,
- toiseksi maantiepyörän tanko juuri mahdollistaa sekä pystymmän että matalamman ajoasennon samalla pyörällä ja
- kolmanneksi ajoasento on kolmion: satula, keskiö ja tanko muosotama kokonaisuus, eikä pyörätyyppi vaikuta siihen.

Jos varastossa on vain yksi pyörä, jolla ajetaan tiellä, ovat järkevät vaihtoehdot: maantiepyörä, retkipyörä ja tämän hetkinen muoti-ilmiö eli crossari. Viimeksimainittuun saa nastat, jos ajaa myös talvella.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Tuo on jo provo. Olen ajanut teräsrunkoisella retkipyörällä, maantiepyörällä ja hybridilläkin. Perushybridit, joiden runko on alumiiniputkea, ovat kyllä toivottoman epämukavia ajaa.

Tietysti jos hybridi rakennetaan johonkin hyvään teräksiseen 80-luvun maastopyörärunkoon niin asia on toinen. Tällä palstalla harvoin edes mielletään hybridin ja trekkingpyörän eroa.

"... pystystä ajoasennosta voi ihailla maisemiakin..."

Tuo on yleinen virheväittämä, jota et viljelisi, jos oikeasti ajaisit myös hybridillä:
- ensinnäkin vastuksesta nyrkkisääntönä 60% on ilmanvastusta, joten pystyn ajoasennon ihanuus häviää ensimmäisellä vastatuuliosuudella,
- toiseksi maantiepyörän tanko juuri mahdollistaa sekä pystymmän että matalamman ajoasennon samalla pyörällä ja
- kolmanneksi ajoasento on kolmion: satula, keskiö ja tanko muosotama kokonaisuus, eikä pyörätyyppi vaikuta siihen.

Jos varastossa on vain yksi pyörä, jolla ajetaan tiellä, ovat järkevät vaihtoehdot: maantiepyörä, retkipyörä ja tämän hetkinen muoti-ilmiö eli crossari. Viimeksimainittuun saa nastat, jos ajaa myös talvella.

Lue lisää

Jahas, hybridiväittely. :)

- ensinnäkin vastuksesta nyrkkisääntönä 60% on ilmanvastusta, joten pystyn ajoasennon ihanuus häviää ensimmäisellä vastatuuliosuudella,

Tuota ilmanvastusjuttua on käsitelty aiemminkin ja tosiasia on, että sen vaikutus ei ole yhtä suuri hitaassa vauhdissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastus Josta päästään taas siihen, että onko mielestäsi pyöräilyn ainoana tarkoituksena kulkea mahdollisimman kovaa vauhtia? Vai mikä pyöräilyssä on tärkeää? Pystympi ajoasento soveltuu mielestäni kaikesta epäaerodynaamisuudesta huolimatta hyvin rentoon ajeluun ja tätä suosittelen koittamaan.

- toiseksi maantiepyörän tanko juuri mahdollistaa sekä pystymmän että matalamman ajoasennon samalla pyörällä ja

Joka on hieno juttu, tätä en kiistä. Kaikilla ei tosin ole tarvetta tuolle aerodynaamiselle edulle, vaikka saatatkin ajatella sen elinehtona. Ja varsinaista comfort-fittiä ei taida maantiepyörään saada ellei asenna jotain älyttömässä kulmassa olevaa stemmiä mutta siinä touhussa ei sitten enää olekaan niin järkeä.

"- kolmanneksi ajoasento on kolmion: satula, keskiö ja tanko muosotama kokonaisuus, eikä pyörätyyppi vaikuta siihen. "

Satulan ja keskiön suhde pitäisi pysyä henkilöllä yleensä samana pyörätyypistä riippumatta mutta tangon sijainnissa pystysuunnassa on pelivaraa kaikilla ja se on enemmän mieltymyksestä kiinni. Pyörätyyppi vaikuttaa jossain määrin ohjaustangon sijoittelumahdollisuuksiin.

"Jos varastossa on vain yksi pyörä, jolla ajetaan tiellä, ovat järkevät vaihtoehdot: maantiepyörä, retkipyörä ja tämän hetkinen muoti-ilmiö eli crossari. Viimeksimainittuun saa nastat, jos ajaa myös talvella. "

Niin, tuota mantraahan täällä ollaan toimestasi kuultu. Mutta lisäähän vielä hybridi listaasi, joka on yleiskäyttöä ajatellen sentään huomattavasti järkevämpi valinta kuin vaikka maantiepyörä.

Sigur. kirjoitti:

Jahas, hybridiväittely. :)

- ensinnäkin vastuksesta nyrkkisääntönä 60% on ilmanvastusta, joten pystyn ajoasennon ihanuus häviää ensimmäisellä vastatuuliosuudella,

Tuota ilmanvastusjuttua on käsitelty aiemminkin ja tosiasia on, että sen vaikutus ei ole yhtä suuri hitaassa vauhdissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastus Josta päästään taas siihen, että onko mielestäsi pyöräilyn ainoana tarkoituksena kulkea mahdollisimman kovaa vauhtia? Vai mikä pyöräilyssä on tärkeää? Pystympi ajoasento soveltuu mielestäni kaikesta epäaerodynaamisuudesta huolimatta hyvin rentoon ajeluun ja tätä suosittelen koittamaan.

- toiseksi maantiepyörän tanko juuri mahdollistaa sekä pystymmän että matalamman ajoasennon samalla pyörällä ja

Joka on hieno juttu, tätä en kiistä. Kaikilla ei tosin ole tarvetta tuolle aerodynaamiselle edulle, vaikka saatatkin ajatella sen elinehtona. Ja varsinaista comfort-fittiä ei taida maantiepyörään saada ellei asenna jotain älyttömässä kulmassa olevaa stemmiä mutta siinä touhussa ei sitten enää olekaan niin järkeä.

"- kolmanneksi ajoasento on kolmion: satula, keskiö ja tanko muosotama kokonaisuus, eikä pyörätyyppi vaikuta siihen. "

Satulan ja keskiön suhde pitäisi pysyä henkilöllä yleensä samana pyörätyypistä riippumatta mutta tangon sijainnissa pystysuunnassa on pelivaraa kaikilla ja se on enemmän mieltymyksestä kiinni. Pyörätyyppi vaikuttaa jossain määrin ohjaustangon sijoittelumahdollisuuksiin.

"Jos varastossa on vain yksi pyörä, jolla ajetaan tiellä, ovat järkevät vaihtoehdot: maantiepyörä, retkipyörä ja tämän hetkinen muoti-ilmiö eli crossari. Viimeksimainittuun saa nastat, jos ajaa myös talvella. "

Niin, tuota mantraahan täällä ollaan toimestasi kuultu. Mutta lisäähän vielä hybridi listaasi, joka on yleiskäyttöä ajatellen sentään huomattavasti järkevämpi valinta kuin vaikka maantiepyörä.

Lue lisää

Niin ja pahoittelut ketjun aloittajalle, tämä ei liity mitenkään reisien paksuuteen. :)

Sigur. kirjoitti:

Jahas, hybridiväittely. :)

- ensinnäkin vastuksesta nyrkkisääntönä 60% on ilmanvastusta, joten pystyn ajoasennon ihanuus häviää ensimmäisellä vastatuuliosuudella,

Tuota ilmanvastusjuttua on käsitelty aiemminkin ja tosiasia on, että sen vaikutus ei ole yhtä suuri hitaassa vauhdissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastus Josta päästään taas siihen, että onko mielestäsi pyöräilyn ainoana tarkoituksena kulkea mahdollisimman kovaa vauhtia? Vai mikä pyöräilyssä on tärkeää? Pystympi ajoasento soveltuu mielestäni kaikesta epäaerodynaamisuudesta huolimatta hyvin rentoon ajeluun ja tätä suosittelen koittamaan.

- toiseksi maantiepyörän tanko juuri mahdollistaa sekä pystymmän että matalamman ajoasennon samalla pyörällä ja

Joka on hieno juttu, tätä en kiistä. Kaikilla ei tosin ole tarvetta tuolle aerodynaamiselle edulle, vaikka saatatkin ajatella sen elinehtona. Ja varsinaista comfort-fittiä ei taida maantiepyörään saada ellei asenna jotain älyttömässä kulmassa olevaa stemmiä mutta siinä touhussa ei sitten enää olekaan niin järkeä.

"- kolmanneksi ajoasento on kolmion: satula, keskiö ja tanko muosotama kokonaisuus, eikä pyörätyyppi vaikuta siihen. "

Satulan ja keskiön suhde pitäisi pysyä henkilöllä yleensä samana pyörätyypistä riippumatta mutta tangon sijainnissa pystysuunnassa on pelivaraa kaikilla ja se on enemmän mieltymyksestä kiinni. Pyörätyyppi vaikuttaa jossain määrin ohjaustangon sijoittelumahdollisuuksiin.

"Jos varastossa on vain yksi pyörä, jolla ajetaan tiellä, ovat järkevät vaihtoehdot: maantiepyörä, retkipyörä ja tämän hetkinen muoti-ilmiö eli crossari. Viimeksimainittuun saa nastat, jos ajaa myös talvella. "

Niin, tuota mantraahan täällä ollaan toimestasi kuultu. Mutta lisäähän vielä hybridi listaasi, joka on yleiskäyttöä ajatellen sentään huomattavasti järkevämpi valinta kuin vaikka maantiepyörä.

Lue lisää

"...varsinaista comfort-fittiä ei taida maantiepyörään..."

Ihan oikeasti, oletko edes nähnyt maantiepyörää? :) Maantiepyöriä on kovin erlaisia. En ostaisi ensimmäiseksi pyöräksi kisakireää mallia, vaan enemmän sellaista lenkkipyörää, joita myydään esimerkiksi mallinimillä sport tai C2C.

Siinä olet oikeassa, että vaikka nyt liigaan ihan perusvirheväittämiä, ei tällä ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa. :D

Sigur. kirjoitti:

Niin ja pahoittelut ketjun aloittajalle, tämä ei liity mitenkään reisien paksuuteen. :)

Pyöräily on mitä suositeltavin keino. Lukekaapa parhaillaan pyöräilevän Markku Mutasen kertomusta miltei päivittäin hän raportoi edistymisestään. Toukokuussa alkanut fillarointi on pudottanut hänen painoaan jo 20 kiloa. Tuskinpa hänen reitensä tuon aiotunkahden vuoden pyöräretken jälkeenkään kaipaavat armeijan pussihousuja.
Mitä tulee ilmanvastukseen ja pyöräilyn mukavuuteen, miksi ette kokeile nojapyörää, silloin todella nauttii pyöräilystä aivan eri tavalla kuin noilla munamankeleilla!
Ilmanvastus nojapyörällä on vain murto-osa tavalliseen maantiepyörään verrattuna.
Kummastelenkin miksi suomessa ei ole asian harrastajia enempää. Johtuneeko huonosta informaatiosta, vaiko pyörien maahantuojien saamattomuudesta.
Nojapyöräilyä mukavampaa liikuntamuotoa on vaikea keksiä ja lihakset saavat töitä, koska ilman lihasvoimaa ei nojapyöräkään liiku!

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

"...varsinaista comfort-fittiä ei taida maantiepyörään..."

Ihan oikeasti, oletko edes nähnyt maantiepyörää? :) Maantiepyöriä on kovin erlaisia. En ostaisi ensimmäiseksi pyöräksi kisakireää mallia, vaan enemmän sellaista lenkkipyörää, joita myydään esimerkiksi mallinimillä sport tai C2C.

Siinä olet oikeassa, että vaikka nyt liigaan ihan perusvirheväittämiä, ei tällä ole mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa. :D

Lue lisää

Et sinä nyt vielä kovin paljoa vastinetta saanut aikaan. :)

Kyllä, maantiepyöriin löytyy hieman rennompia geometrioita mutta niissä on vielä matkaa oikeasti pystyyn ajoasentoon, jollaista ihmiset hakevat muista pyörätyypeistä. Välistä kyllä näkyy maantiepyöriä 10cm spacer-pinon kanssa jotta pääsee "mukavaan" ajoasentoon tai asennetaan joku taivaaseen sojottava aero-tankohirvitys mutta silloin on yleensä valittu alunperinkin omaan käyttöön väärä pyörä.

Sigur. kirjoitti:

Et sinä nyt vielä kovin paljoa vastinetta saanut aikaan. :)

Kyllä, maantiepyöriin löytyy hieman rennompia geometrioita mutta niissä on vielä matkaa oikeasti pystyyn ajoasentoon, jollaista ihmiset hakevat muista pyörätyypeistä. Välistä kyllä näkyy maantiepyöriä 10cm spacer-pinon kanssa jotta pääsee "mukavaan" ajoasentoon tai asennetaan joku taivaaseen sojottava aero-tankohirvitys mutta silloin on yleensä valittu alunperinkin omaan käyttöön väärä pyörä.

Lue lisää

Tuossa olet oikeassa. Terassipyörä on terassipyörä. Samoin pyörä, jolla mummo käy pari kilometria kaupassa, ei ole maantiepyörä.

Kun lähdetään hankkimaan fillaria liikuntaan, on tehtävä yksinkertainen valinta: maastoon vai tielle. Jos pädytään tielle, on maantiepyörä paras valinta.

Hybridi oli aikansa muoti-ilmiö. Aikaisempi retkipyörämuoti oli paljon parempi yleispyörä.

Recumbent! kirjoitti:

Pyöräily on mitä suositeltavin keino. Lukekaapa parhaillaan pyöräilevän Markku Mutasen kertomusta miltei päivittäin hän raportoi edistymisestään. Toukokuussa alkanut fillarointi on pudottanut hänen painoaan jo 20 kiloa. Tuskinpa hänen reitensä tuon aiotunkahden vuoden pyöräretken jälkeenkään kaipaavat armeijan pussihousuja.
Mitä tulee ilmanvastukseen ja pyöräilyn mukavuuteen, miksi ette kokeile nojapyörää, silloin todella nauttii pyöräilystä aivan eri tavalla kuin noilla munamankeleilla!
Ilmanvastus nojapyörällä on vain murto-osa tavalliseen maantiepyörään verrattuna.
Kummastelenkin miksi suomessa ei ole asian harrastajia enempää. Johtuneeko huonosta informaatiosta, vaiko pyörien maahantuojien saamattomuudesta.
Nojapyöräilyä mukavampaa liikuntamuotoa on vaikea keksiä ja lihakset saavat töitä, koska ilman lihasvoimaa ei nojapyöräkään liiku!

Lue lisää

Miksikö?

1. Huono saatavuus
2. Pyöräilyn malli tulee maantiekisoista ja maastopyöräkisoista. Näissä kisoissa ei käytetä nojapyörää
3. Suurimmalla osalla ihmisiä on vain yksi pyörä, jolla poljetaan kaikki matkat. Nojapyörän sarviin on vaikea laittaa kauppakasseja ja tarakalle lastenistuinta. Nojapyörä on kaupungissa käsittämättömän epäkäytännöllinen mm. huonon näkyvyyden vuoksi.

Lisää syitä? Pitäsi kai tehdä oma ketju tällekin eikä sotkea hyvää reisiketjua, jonka asiasta tosin 95% on muuta kuin asiaa reisistä, koska joillain on pakottava tarve tunkea omaa yhden asian jankkaustaan joka paikkaan.

reisimies kirjoitti:

Miksikö?

1. Huono saatavuus
2. Pyöräilyn malli tulee maantiekisoista ja maastopyöräkisoista. Näissä kisoissa ei käytetä nojapyörää
3. Suurimmalla osalla ihmisiä on vain yksi pyörä, jolla poljetaan kaikki matkat. Nojapyörän sarviin on vaikea laittaa kauppakasseja ja tarakalle lastenistuinta. Nojapyörä on kaupungissa käsittämättömän epäkäytännöllinen mm. huonon näkyvyyden vuoksi.

Lisää syitä? Pitäsi kai tehdä oma ketju tällekin eikä sotkea hyvää reisiketjua, jonka asiasta tosin 95% on muuta kuin asiaa reisistä, koska joillain on pakottava tarve tunkea omaa yhden asian jankkaustaan joka paikkaan.

Lue lisää

Nojakeilla ajetaan myös maastossa ja myös kisoja, tosin ei suomessa. Nojakkiin saa lapsenistuimen oikeastan paremmin kuin tavalliseen. Nojakkia ei hyväksytä edelleenkään ns. pystypyörien kisaan, koska nojakki on nopeampi.
Oikeassa olit vain siinä, että nojakin näkyvyys liikenteessä on heikompi kuin korkeamman normaalipyörän, sekä pyörien heikon saatavuuden vuoksi!

Recumbent! kirjoitti:

Nojakeilla ajetaan myös maastossa ja myös kisoja, tosin ei suomessa. Nojakkiin saa lapsenistuimen oikeastan paremmin kuin tavalliseen. Nojakkia ei hyväksytä edelleenkään ns. pystypyörien kisaan, koska nojakki on nopeampi.
Oikeassa olit vain siinä, että nojakin näkyvyys liikenteessä on heikompi kuin korkeamman normaalipyörän, sekä pyörien heikon saatavuuden vuoksi!

Lue lisää

No tottahan kisoja vedetään vaikka yksipyöräisillä. Siinä kohdassa pointti olikin se, mistä tulee malli kuntopyöräilyyn. Suomessa näitä kisoja ei ikinä näytetä missään, joten kukaan ei innostu. Sen sijaan esimerkiksi Tour de France saa näkyvyyttä ympäri maailman niin paljon, että tuhannet ihmiset innostuvat vuosittain sen innoittamana maantiepyöräilystä. Jos joku suomalainen vielä menestyy kisoissa, uskon sen tuovan valtavasti lisää lajin harrastajia. Jos nojapyöräily ei näy ikinä missään, vain harvat innostuvat siitä kuntoilumielessä.

Enää en jatka nojapyöräkeskustelua tässä ketjussa.

Pitkä matka on paljon pyöräilevillä sitten eri asia kuin sihvaperunoilla ;) Kun puhutaan pitkästä matkasta, niin joillekkin se on joillekkin 180km ja joillekkin se on 600km.

Suhteellista: kirjoitti:

Pitkä matka on paljon pyöräilevillä sitten eri asia kuin sihvaperunoilla ;) Kun puhutaan pitkästä matkasta, niin joillekkin se on joillekkin 180km ja joillekkin se on 600km.

Lue lisää

Toki se on suhteellista. Omien kokemusteni perusteella väitän, että kuka tahansa normaalikuntoinen yli 15-vuotias jaksaa polkea vaikkapa 150km pyörällä, joka on teknisesti kunnossa. Kuka tahansa ei vain polje sitä viiteen tai edes seitsemään tuntiin. Hitaasti pyöräilemällä jaksaa polkea pitkästi, jos vain persaus kestää penkissä istumista.

Kestävyysurheilijalla pitää olla mahdollisimman pienet, mutta vahvat lihakset. Lihasten tulee kuluttaa mahdollisimman vähän happea, mutta jaksaa silti kuljettaa urheilijaa riittävällä nopeudella. Suurilihaksisetkin urheilijat jaksavat yhtä pitkiä matkoja kuin kestävyysurheilijat, mutta nopeus vain on hieman toista luokkaa. Ihmisten kehoissa on luontaisesti eroja, joiden vuoksi toisista tulee helpommin kestävyys- ja toisista nopeusurheilijoita. Tosin näillä eroilla ei taida olla juurikaan merkitystä, jollei kilpaile urheilussa tai jollei halua reisiensä olevan niin kapeat, että ne mahtuvat samanlaisiin ihanaisiin erittäin kapealahkeisiin farkkuihin kuin naapurin Katilla.

Suhteellisuusteoriaa kirjoitti:

Toki se on suhteellista. Omien kokemusteni perusteella väitän, että kuka tahansa normaalikuntoinen yli 15-vuotias jaksaa polkea vaikkapa 150km pyörällä, joka on teknisesti kunnossa. Kuka tahansa ei vain polje sitä viiteen tai edes seitsemään tuntiin. Hitaasti pyöräilemällä jaksaa polkea pitkästi, jos vain persaus kestää penkissä istumista.

Kestävyysurheilijalla pitää olla mahdollisimman pienet, mutta vahvat lihakset. Lihasten tulee kuluttaa mahdollisimman vähän happea, mutta jaksaa silti kuljettaa urheilijaa riittävällä nopeudella. Suurilihaksisetkin urheilijat jaksavat yhtä pitkiä matkoja kuin kestävyysurheilijat, mutta nopeus vain on hieman toista luokkaa. Ihmisten kehoissa on luontaisesti eroja, joiden vuoksi toisista tulee helpommin kestävyys- ja toisista nopeusurheilijoita. Tosin näillä eroilla ei taida olla juurikaan merkitystä, jollei kilpaile urheilussa tai jollei halua reisiensä olevan niin kapeat, että ne mahtuvat samanlaisiin ihanaisiin erittäin kapealahkeisiin farkkuihin kuin naapurin Katilla.

Lue lisää

sanoi Richard Feynman aikoinaan.

Siitä aasinsillalla sanoisin kuitenkin, että likipitäen kukaan yli 15v, joka EI ole harrastanut säännöllisesti pyöräilyä tai vaihtoehtoisesti muuta kovahkoa lihaskuntoa vaativaa liikuntaa edes paria kuukautta ennen tommosta 150 km repäsyä, ei tee sitä poikkeematta matkan varrella. Oli sitten miten kevyt (yhdessä pyörän kanssa) tai muuten mahtava tekninen härpäke persauksen alla.

Ei vaikka polkis miten hitaasti, normi matkan varrella tulee nousuja ja ne viimeistään tappaa. Jos ei sitä ennen persaus, joka joutuu harjoittelemattomalla aivan liian koville.

En suosittele ketään kokeilemaan.

kokokuakuamekiki kirjoitti:

sanoi Richard Feynman aikoinaan.

Siitä aasinsillalla sanoisin kuitenkin, että likipitäen kukaan yli 15v, joka EI ole harrastanut säännöllisesti pyöräilyä tai vaihtoehtoisesti muuta kovahkoa lihaskuntoa vaativaa liikuntaa edes paria kuukautta ennen tommosta 150 km repäsyä, ei tee sitä poikkeematta matkan varrella. Oli sitten miten kevyt (yhdessä pyörän kanssa) tai muuten mahtava tekninen härpäke persauksen alla.

Ei vaikka polkis miten hitaasti, normi matkan varrella tulee nousuja ja ne viimeistään tappaa. Jos ei sitä ennen persaus, joka joutuu harjoittelemattomalla aivan liian koville.

En suosittele ketään kokeilemaan.

Lue lisää

Kunhan saan blogini kuntoon, voitte lukea oman tarinani pyöräilyn salaisuuksista yli 50 vuotta sitten.
Kaverini kanssa teimme pyöräreissun Kemistä Osloon, ruotsin puolella tosin käytimme junaa enimmän osan matkasta.
Olin itse silloin 14 vuotias pojan koltiainen, enkä juurikaan pitkiä matkoja pyöräillyt. En edes muista pyörän merkkiä, eikä kaverinikaan kirjannut niitä muistiin, vaikka tuosta retkestä on melkoisen tarkka kertomus joka kirjoitettiin välittömästi retken päätyttyä ja osin retken aikana muistiinpanoihin nojaten.
Paras päivämatkamme oli vaihteettomalla peruspyörällä ajettuna 180 km ja aikaa meni melko tarkkaan 10 tuntia. Ei tullut kuolemaa, koska tätä tässä kirjoitan.
Koko retki on luettavissa myöhemmin ilmoittamassani blogissa, toivottavasti saan joitakin kuvia myös siirrettyä oheen.

Riippuu myös kysyjän sukupuolesta. Miehille kehittyy lihasta enemmän ja helpommin kuin naisille, koska naisten testosteronimäärät ovat paljon pienempiä ja testosteroni kiihdyttää lihasten kasvua huomattavasti. Siksi pyöräily luultavasti kaventaa reisiä enemmän naisilla kun taas miehillä vain läski muuttuu lihakseksi.