Skiathos

Kävin joskus 12 vuotta sitten. Oli toukokuu ja vedet vielä kylmät. Satoikin yhden päivän.
Pieni paikka, hotelli klinkkerilattia ja kylmä yöllä. Isommat hädät puuhittyään piti paperit laittaa erilliseen roskikseen.
Ei ole kohdetta vähään aikaan näkynytkään.

Kesällä varmasti mukavampi. Mukavia ihmisiä ja rauhallista. Retkistä käy Meteoran vuoristoluostarireissulla.

Samaisesta paikasta kyseltiin about vko sitten. Näin vastasin silloin eli positiivisia muistoja kaukaa menneisyydestä:

Tämän päivän Skiathos on varmasti aivan toinen kuin se, jonka minä kohtasin v. 1977. Jos sinua kuitenkin kiinnostaa, en voi olla kertomatta tuolloisesta reissusta ja miten Skiathokselle päädyimme. Ehkäpä tarina kertoo sinulle myös, millaisia muistoja minulle paikasta jäi.

Lähdimme ystävättäreni kanssa Halkidikeen pikkuruiseen kyläpahaseen. Totesimme heti saavuttuamme, että tänne emme jää, vaan lähdemme katsomaan jotakin muuta. Heti ensimmäisenä aamuna seisoimme klo 5 bussipysäkillä odottamassa kyytiä Thessalonikeen. Vajaan sadan kilometrin matka paikallisten ihmisten, kanojen ym. seurassa kesti lähes 3 h.

Ensimmäinen Thessalonikesta pidemmälle vielä juna suuntasi Ateenaan, joten sinne. Vietettyämme Ateenassa muutaman päivän halusimme nähdä jotakin ”aidompaa” Kreikkaa. Kartasta katsoimme, että suunnilleen Ateenan ja Thessaloniken puolivälissä sijaitsee Volos, jonka edustalla on pieniä kivoja saaria.

Voloksessa marssimme paikalliseen matkatoimistoon ja ostimme laivaliput Skiathokselle. Tuolloin saarella oli vain yksi hotelli, joten asuimme perhemajoituksessa. Perille saavuttuamme olimme heti saaren lumoissa. Pieniä kujia, viehättäviä taloja ja ”keskustan” kaksi rantakatua täynnä vieri vieressä olevia tavernoja. Minne tahansa saarella menikin, aina törmäsi Alexander Papadiamantikseen, saarella eläneeseen kreikkalaiseen kirjailijaan.

Skiathos itsessään on aika pieni (itse saari siis tuskin on kasvanut!), joten se oli nopeasti koluttu. Lähellä oleva piskuinen saari Tsougrias ihanine rantoineen oli tosi kiva. Kävimme siellä useana päivänä. Pois lähtiessämme saimme pari kertaa kalastajilta mukaan mustekaloja, jotka he olivat ”mureuttaneet” rantakivikossa. Veimme ne kylän tavernaan, jotta valmistaisivat meille illallista. Sitä saimme ja todella hyvää, mutta niiden sisältämien kalojen alkuperästähän ei voinut tietenkään olla varma. Väliäkö sillä.

Skiathokselta pääsi laivoilla myös muille läheisille saarille, kävimme Skopeloksella ja Alonnisoksella.

Palattuamme Volokseen vietimme siellä pari päivää, kiertelimme lähiympäristössä ja vuorilla. Kaupungin rantakadulla oli kivoja ruokapaikkoja. Sielläkin asuimme yksityismajoituksessa = talon tasaisella katolla, jossa meidän kattonamme toimivat telineiden varassa olevat viiniköynnökset.

Junalla takaisin Thessalonikeen ja taksilla lentoasemalle. Olimme viimeiset koneeseen nousseet matkustajat ja saimme osaksemme vihaisia katseita.

Jos jaksoit lukea tänne saakka, niin yhteenvetona voisin sanoa: Skiathos oli paikka, joka jäi lähtemättömästi mieleeni. Sen jälkeen on kierretty monessa kymmenessä muussa paikassa, mutta yhä muistan tuon paikan. On selvää, että se on tänään täysin erilainen kuin tuolloin kauan sitten, mutta merta ja maisemia varmasti on vielä jäljellä ja toivottavasti myös saaren oma viehätys.

Nautinnollista matkaa ja sano terveisiä Alexander Papadieamantikselle!

Vuonna 2001 elo-syyskuun vaihteessa 2 viikkoa tuli siellä vietettyä ja suosittelen!
Rantalomaa etsivälle rantoja löytyy.
Kannattaa vuokrata skootteri ja kierrellä saaren pohjoisrannalla olevia rantoja joihin kannattaa paikallisilta kysellä vinkkejä.
Ympäristö vehreämpää kuin esim. kreetalla.
Iltaelämää löytyy varsinkin satamalta lentokentälle päin on muutama kunnon teknohelvetti niitä haluaville mutta keskustasta löytyy myös mukavia paikkoja.
Kiiradan länsipäässä oleva ranta on tosi kiva paikka jos laskeutuvat koneet lähestyvät sieltä päin.
Menevät muuten siinä kohti tosi matalalla...

Ihan mukava paikka, jos haluaa kaikki Kreikan saaret nähdä.Aika pieni paikka esim. 2 viikon matkaksi, mutta laivoilla pääsee Skopelokseen ja Alonissokseen, sekä ennenkaikkea Ateenaan. Olimme viime elo-syyskussa, eikä paikasta oikein pahaa sanottavaa löydy.