Olen tässä sivusta seurannut tapaamisia joita mieheni järjestää,
että näkisi poikansa silloin kun hän sijaisperheenkanssa on asiasta sopinut.
Sijaisisä on sanonut että tapaamiset 3 kuukauden välein,
mutta kun mieheni 3 kuukauden kuluttua edellisestä tapaamisesta yrittää sopia uutta,
niin ei käy, ei onnistu. On sijaisperheen vastaus. Tapaamisten pituus venyy ja venyy.
Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että kyseinen perhe laiminlyö pojan isää.
Olisi kiva tietää miksi he tekevät näin.
Eivätkä ole koskaan pyytäneet häntä poikansa synttäreille ym ym.
En tiedä johtuuko tämä siitä ettei mieheni ole lapsen huoltaja.
(koska mieheni ja tämän lapsen äiti eivät olleet naimisissa kun heidän poikansa syntyi 1996)
Vaikka eihän sen pitäisi mitenkään vaikuttaa asiaan?
Hän sentään yrittää saada tapaamisia kuntoon ja asioita järjestykseen poikansa kanssa,
tuntuu siltä että sijaisperhe pistää kapuloita rattaisiin, mutta miksi?
Onko lapsen äiti kenties puhunut jotain paskaa tälle sijaisperheelle.
Sitä en tiedä.
Välillä tuntuu siltä että he yrittävät että poika unohtaisi isänsä.
Onko tällainen toimintatapa lapsen edun mukaista?
Minusta ei.
Koska poika itse on ilmaissut muutaman kerran haluavansa jäädä isänsä luokse,
koska hänellä on nyt pikkusisko jota hän varmasti haluaisi nähdä.
Olisi kiva tietää onko muilla saman kaltaisia kokemuksia.
että näkisi poikansa silloin kun hän sijaisperheenkanssa on asiasta sopinut.
Sijaisisä on sanonut että tapaamiset 3 kuukauden välein,
mutta kun mieheni 3 kuukauden kuluttua edellisestä tapaamisesta yrittää sopia uutta,
niin ei käy, ei onnistu. On sijaisperheen vastaus. Tapaamisten pituus venyy ja venyy.
Minusta on alkanut tuntumaan siltä, että kyseinen perhe laiminlyö pojan isää.
Olisi kiva tietää miksi he tekevät näin.
Eivätkä ole koskaan pyytäneet häntä poikansa synttäreille ym ym.
En tiedä johtuuko tämä siitä ettei mieheni ole lapsen huoltaja.
(koska mieheni ja tämän lapsen äiti eivät olleet naimisissa kun heidän poikansa syntyi 1996)
Vaikka eihän sen pitäisi mitenkään vaikuttaa asiaan?
Hän sentään yrittää saada tapaamisia kuntoon ja asioita järjestykseen poikansa kanssa,
tuntuu siltä että sijaisperhe pistää kapuloita rattaisiin, mutta miksi?
Onko lapsen äiti kenties puhunut jotain paskaa tälle sijaisperheelle.
Sitä en tiedä.
Välillä tuntuu siltä että he yrittävät että poika unohtaisi isänsä.
Onko tällainen toimintatapa lapsen edun mukaista?
Minusta ei.
Koska poika itse on ilmaissut muutaman kerran haluavansa jäädä isänsä luokse,
koska hänellä on nyt pikkusisko jota hän varmasti haluaisi nähdä.
Olisi kiva tietää onko muilla saman kaltaisia kokemuksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
menevät sossun juttusille koska sossujen kanssa ne tapaamiset ensisijaisesti on suunniteltava.. sij.perhe rikkoo tapaamis oikeuksia.. joten siinä suhteessa suosittelen ottamaan eduskunnan oikeuskanslerille tai läänin hallitukselle yhteyttä tai tekemään valitus asiasta (sossu saa pienen sanktion asian hoitamattomuudesta jolloin heidän on toimittava suomen lastensuojelulakien mukaan). Vaikkei äiti ja mies ole olleet naismisissa niin automaattisesti molemmat toimivat yhteishuoltajina jollei erikseen sitä ole esim.mies tai nainen vaatinut yksinhuoltajuutta.
Meillä ainakin tämä toimi tapaamisia lisättiin jopa muidenkin sukulaisten kanssa jos sukulaiset toivoivat saada tavata lasta.
Pitääpä mainita mun miehelle asiasta.
Huoltajuutta mun miehellä ei poikaansa ole vaikka isyystunnistuksessa,
äiti että isä ovat silloin asiasta sanoneet.
Lastenvalvojalle joka hoitaa pojan asioita on ihan turha
sanoa mitään, kun tuntuu siltä että hän puolustelee vaan sijaisperhettä.
Lahjoo jopa lapsia ihme lahjoillaan jota minä ihmettelen.
Sitä en tiedä saako lapsen äiti tavata poikaa useammin,
kun he eivät mun miehelle asioista paljoa puhu.
Ei, vaan naimattomalla äidillä on yksin automaattisesti huoltajuus, siis yksinhuoltajuus on automaattista, ei yhteishuoltajuus. Yhteishuoltajuus pitää erikseen sopia, vahvistaa viranomaiselle ja isän pitää siihen SUOSTUA.
Ei ehkä ihan kaikkein kohtuulllisin järjestelmä LAPSEN KANNALTA. Usein on ilmiselvää, että lainsäätäjäkin tukee suomalaisten lasten isättömyyttä ja heikkoa isyyttä.
Lakeja olisi muutettava. Eroperheiden asioiden järjestelyssä ja erolapsen aseman parantamisessa pitäisi antaa ison kirveen heilua. Mutta meillä Suomessa otetaan lapsi keskiöön vain silloin, kun aikuiset rouvat pääsevät mestaroimaan lasten"suojelussa". Lastensuojelun pitäisi alkaa lainsäädännössäkin jo paljon aiemmin kuin vasta huostaanottotilanteesta!!!!
Tuolla tavoin, kuvaamallasi tyylillä, sijaishuolto koettaa aina leikkiä vähän isompaa ja tärkeämpää. Sijaishuolto (eli esim. sijaisvanhemmat) kävelevät sosiaalityöntekijöiden yli, ja näköjään sossut siihen myös suostuvat. Käsittämätöntä. Roolit ja tehtävät ovat sijaishuollossa jatkuvasti ja näköjään kaikkialla sekaisin.
Mutta onhan se tavallaan ihan ymmärrettävää... Bisnes tuottaa niin suuria RAHOJA, että onhan niistä pidettävä kaikin voimin kiinni.
Lapin Kansa -sanomalehti elämöi eilen, että Lapin matkailu tuottaa vuodessa muistaakseni 570 miljoonaa euroa. Ja mitä maksaa lasten sijaishuolto Suomessa, suomalaisille? 500-600 miljoonaa euroa. Ja tuo Lapin matkailutulo on Lapissa hyvin juhlittu rahasumma, siitä puhutaan koko ajan iloisesti. Niin ISO RAHA se on.
Mutta eipä kukaan puhu huostaanotettujen lasten sijaishuollon kuluista....