Onko kellään kokemuksia hallinto-oikeuden menettelystä huostaanotto-asioissa?Kuunteleeko hallinto-oikeus vanhempia vai tuijottavatko vain sossujen mielipiteitä?Meneekö sossujen hakemus huostaanotosta aina läpi?
Hallinto-oikeudesta kokemuksia?
äidin lapset
111022
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
on käyny tänä kesänä näin: sossu laitto huosta hakemuksen hallintoon tammikuussa ja sain hallinnosta väliaika päätöksen että pystyn vastaamaan lapsen tarpeisiin yms. 7.5 oli tapauksesta suullinen käsittely ja sossuahan siellä enempi kuunneltiin kun mua. hallinto-oikeus päätti 23.6 että lapseni huostaanotetaan ja sijoitetaan siitä huolimatta että 21.6 lapseni todettiin autistiseksi. oikeuttahan käytiin näin lyhyesti sanoen lapseni käytöshäiriön vuoksi. hallinto-oikeus ei ole ottanut diagnoosia huomioon eikä myöskään sossu. lapseni huostataan ensi tiistaina ja sossu ei edes tiennyt viime keskiviikkona että soveltuuko paikka autistiselle. täytäntöön laitto kieltoa on haettu ja valitettu korkeinpaan. minkälainen tilanne itselläsi on? se on vaan iha muutama hassu prosentti jotka voittaa hallinnossa kun nehän on sitä mieltä että sossu on aina oikeassa.
Linkki hallinto-oikeuden sivustolle.
Lainaus.
Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetan tarkoin lakia.
Henkilö yhteisö, joka pitää valton tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena voi pääsääntöisesti valittaa siitä.
''''
Lue keskustelua. Liittykää EOK:n jäseneksi. Siinä on linkki Euroopan Oikeusturvan keskusliiton liittovalvaltuuston jäsenen Lakimies, OTK. Oikeustaistelija Jaana Pedesrsenin kirjoituksiin.
Saattaahan olla, että laki ei koske sossuja?
Linkki Hallinto-oikeuden sivustolle.
http://www.oikeus.fi/4319.htm
----
Lastasi ei voi viedä pois kotoa jos täytääntöönpanokiellon saatte.
maanantai on ainoa toivo tai oikeastaan tiistai aamu kun lapseni huostataan klo.13.00
mukaan tulo
tähän todella epämääräisesti, laittomasti, jne
hoidettuun lastensuojelun viranomaisten aikaansaamaan ja pyörittämään
suureen suomalaiseen (huosta) sirkukseen ja -soppaan
on todellinen takaisku ja uskottavuuden menetyskin pitkällä aikavälillä
myös hallinto-oikeuksille.
Kun alkaa pikkuhiljaa paljastumaan
niin suurelle yleisölle kuin tutkijoille ja muille lastensuojelun ympärillä oleville tahoille ja hallinnnon aloille
tämä lastensuojelun viranomaistoiminnan
lvirallisen ja lakisääteisen lastensuojelun
rikollinen, epäoikeudenmukainen, ala-arvoinen ja laittomuus
ja todella epämääräisesti ja asiattomasti lastensuojelun viranomaisena esiintyneiden
(90% lastensuojelussa olevista ja siellä viranomaisena esiintyvistä henkilöistä on epäpäteviä virkaansa!)
henkilöiden toiminta
niin siinä menee samassa myös hallinto-oikeuksienkin uskottavuus, viimeistään silloin
kun "likapyykin pesu" lastensuojelussa
(toivottavasti mahdollisimman pian) lähtee todella käyntiin.
Kun niin monelta viralliselta taholta ja maan rajojen ulkopuoleltakin (YK, Venäjä esim.)
ollaan viime aikoina,
osa jo eritääin kriittisestikin
tartuttu tähän mitä lastensuojelun viranomaisena esiintyvien henkilöiden toiminnassa on meneillään
niin kauaa ei voi kestää enää tämä nykyisenlainen tilanne ja meininki virallisessa lastensuojelussa.
Tietenkin päättäjien, poliitikkojen ja viranomaisena esiintyneiden henkilöiden taholta
lastensuojelun viranomasena esiintyneiden ja heidän aikaansaaman
"likapyykin peseminen" saisi tapahtua hiljaa ja vaivihkaa huomaamattomasti.
Niin etteivät kärsimään ja mielivallan ja viranomaisrikosten kohteeksi joutuneet
lapset, nuoret, vanhemmat
saisi mitään hyvitystä, korvausta,
anteeksipyyntöäkään
tästä mielivaltaisesti pyörineestä lastensuojelun sirkuksesta.
jos tiedätte asiasta jotain: hallinto-oikeus määräsi lapseni sijoitettavaksi siinäkin tapauksessa että valitan korkeimpaan. mutta kun olen hakenut täytäntöönpano kieltoa niin eikö se pitäisi käsitellä ennenkun huosta voidaan laittaa käytäntöön. eli kyselen onko huosta lainvoimanen ennen tätä käsittelyä?
http://www.perusopetus.fi/?page_id=261
http://www.saunalahti.fi/makine/autismi2.html
http://www.satshp.fi/sataehp/aune/apua_arkeen/avustamisen_suunnitelma.php
Avustamisen suunnitelma
AUNE- autismin kirjon osaamisen verkostoitumishankkeessa on korostettu vanhempien mukaan ottamista yhä enemmän lastensa asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. AUNE-hankkeessa työskentelymuotona on ollut asiakastyö. Sen puitteissa AUNE-hanke on tehnyt työtä konkreettisella tasolla koulujen ja kotien kanssa. Arjen kokemuksista on noussut erilaisia teemoja, joita on kehitetty arjen koulutyössä.
...................
__________________________
http://fi.wikipedia.org/wiki/Autismin_kirjo
..............................
Laitoshoito vai avohoito
Laaja-alaisten kehityshäiriöiden syyksi epäillään toisinaan myös kasvatusta ja lapsen elinolosuhteita, ravitsemusta sekä myrkkyjä ja lisäaineita sekä rokotteita. Välillä esitetään myös, että autismin kirjon piirteet ovat yleisinhimillisiä ja vanhemmat vain yrittävät hyötyä hankkimalla diagnoosin lapselleen. Autismin kirjon häiriöitä tulkitaan psykiatriassa myös lapsuuden psykoosiksi. Edelleenkin psykodynaamisen koulukunnan mukaan kuntoutukseksi sopii psykoanalyysi, joka on kuitenkin todettu useassa tutkimuksessa hyödyttömäksi ja jopa haitalliseksi. Kognitiivinen psykoterapia sen sijaan sopii paremmin. Lasten asperger diagnosoidaan psykiatriassa usein muuksi laaja-alaiseksi kehityshäiriöksi.
Laaja-alaisia kehityshäiriöitä hoidetaan Suomessa sekä laitoksissa että kotona. Hoito vaihtelee eri puolilla Suomea. Laitoshoito on edelleen erittäin yleistä, vaikka kansainvälisissä suosituksissa pitäisi siirtyä perhekeskeiseen avohoitoon. Stakesin tutkimuksessa Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2005 lasten laitoshoidon erot eri puolilla maata on huomattavan suuret. Tilastot osoittavat, että Länsi-Pohjassa vain kaksi alle 12-vuotiasta lasta oli laitoshoidossa 7 vrk vuonna 2005 kun taas pääkaupunkiseudulla laitoksissa oli 268 lasta 18 626 vrk.
Kehitysvammaisilla tavataan suhteellisen usein haastavaa käyttäytymistä, jonka hillinnässä käytetään psykoosilääkkeitä. Uusimmassa tutkimuksessa näyttöä psykoosilääkkeiden tehosta ei ole kuitenkaan voitu todeta. Tutkijat huomauttavat, että kehitysvammaisen aggressiot riippuvat usein ympäristötekijöistä ja liittyvät pakkoon, vaatimuksiin, huomion herättämiseen tai haluun saada jotain mieluista. Tutkijat korostavat, että psykoosilääkkeitä ei tulisi käyttää rutiininomaisesti ei-psykoottisten kehitysvammaisten aggressioiden hillinnässä.[18] Haastava käytös johtuu usein myös unen puutteesta, joka on autismin kirjossa yleistä. Melatoniinin on todettu auttavan nukahtamisongelmiin ja univajeen hoitoon.[19]............
Lastensuojelua vastaan taisteleva asianajaja on tietääkseni väittänyt, että yli 90 prosenttia sosiaalityöntekijöiden eli lasten kotikuntien hakemuksista menee läpi hallinto-oikeuksissa.
Suhde on siis järkyttävä. Ei kai koko oikeuslaitoksen päätöksellä ole siis mitään merkitystä. Päätösvallan voisi antaa suoraan sosiaalityöntekijöille. Toki heille se jo onkin, kun he kiireellisesti tempaisevat lapsia huostaan. Ei siinäkään tarvitse edes kysyä hallinto-oikeuden päätöstä.
Sosiaalityöntekijän on erittäin helppo voittaa hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden ratkaisuun ei missään tapauksessa kannata toivoaan asettaa! Lapsiperheen pitäisi aina pyrkiä siihen, ettei juttu koskaan ehtisi hallinto-oikeuteen, sillä kyseinen oikeuslaitos on tappotuomio perheelle.
Hallinto-oikeudella ei ole velvollisuutta tutkia tapausta. Ehkä vain se voisi tuoda voiton perheelle, jos perhe pystyy todistamaan että sosiaalityöntekijä valehtelee. Mutta pitää muistaa, että sossujen väitteistä yleensä jokainen on jollain lailla värittynyt ja totuutta paisutteleva. Täyttää siis valehtelun tunnusmerkit.
suolletaan SOSIAALIVIRASTOISTA
eli nämä samaiset sosiaaliviraston selvittäjät (lastensuojelun viranomaiset?) suoltavat suurta suomalaista tutkivaa journalismiaan myös hallinto-oikeuksille lastensuojelutapauksissa.
??????????????????????????????????????????????????????????
http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=220050&search=huoltajuusriidat
Otsikko Huoltajuusriidat yleistyneet ja koventuneet
Julkaisuaika 30.04.2006 15:50
Tuomioistuimissa käsiteltävät lasten huoltajuusriidat ovat yleistyneet ja koventuneet,
sanotaan tänään Turussa tarkastettavassa väitöskirjassa.
Pahimmillaan ero on vanhempien välistä sotaa, kertoo käräjätuomari Maija Auvinen.
Tuomioistuimissa käsiteltävät lastenhuoltoriidat ovat lisääntyneet ja koventuneet.
Tänään oikeustieteen tohtoriksi väittelevä käräjätuomari Maija Auvinen sanoo,
että pahasti tulehtuneita parisuhteita purettaessa lapset jäävät liian usein kiistelyn välikappaleeksi.
Vaikeimpia lastenhuoltoriitoja Auvinen kutsuu patologisiksi taisteluiksi.
- Silloin vanhempien asenteet ja mielipiteet ovat jyrkästi asemoituneet - suorastaan kivettyneet.
Ja heidän päällimmäinen toivomuksensa on voittaa. He eivät osaa kysyä sitä, mitä lapsi tässä ja juuri nyt tarvitsisi.
- Näitä patologisia riitoja kuvaa se, että niiden seurauksena lapsi hyvin usein joutuu lastenpsykiatriseen hoitoon, terapiaan, ja viime kädessä jopa huostaan otetuksi, Auvinen kertoo.
Kärjistyneissä kiistoissa tuomarit pyytävät
sosiaalivirastolta selvityksen
riitelevien puolisoiden ja etenkin lapsen elämän-olosuhteista.
Auvisen eteen tuli väitöskirjaa tehdessä
liki kelvottomiakin selvityksiä.
- Jokunen selvitys oli melko lailla kansanomainen - lähinnä tämmöistä etsivää journalismia siirrettynä huoltoselvitystyöhön.
Selvityksen tekemiseen hupenee tavallisesti puoli vuotta.
Se on Auvisen mielestä liikaa.
- Puoli vuotta on pitkä aika sille riitelevälle perheelle ja erityisesti lapselle.
- Riidan jatkuessa ja kestäessä vanhemmat koventavat vaatimuksiansa, ja kiistasta tulee yhä pinttyneempi ja katkerampi.
Kaiken keskellä lasten huollosta ja asumisesta päättävät tuomarit eivät aina saa riittävästi apua edes sosiaaliviranomaisilta.
Auvisen mukaan on havaittavissa, että erillään asuvien vanhempien kotikuntien sosiaaliviranomaiset suosivat oman kuntansa asukasta.
- Usein heidät ollaan valmiita määräämään lapsen huoltajaksi.
Tuomari kaipaakin avukseen psykososiaalista asiantuntemusta.
Oikeuskäsittelyssä tulisi tuomarin apuna olla
joko psykologi tai sosiaalityön raskaan sarjan ammattilainen,
joka on perehtynyt huoltoriitojen käsittelyyn ja sopimuksentekoon, Maija Auvinen esittää väitöskirjassaan.
YLE24, Radiouutiset
http://www.avi.fi/fi/virastot/lansijasisasuomenavi/Sosiaalijaterveydenhuolto/Documents/Lastensuojelulakikoulutus Vaasa 20.4.2010 HAO Kellosalo.pdf
http://www.sosiaaliportti.fi/File/81d850e7-5d7a-4266-9b4c-f55bd7afdc32/Lastensuojelulain mukaiset hakemusasiat hallinto-oikeudessa.pdf