yhä useammin tarkkailemasta elämää, hyväntahtoisesti, vino hymy kasvoillani.....
Näin se menee, katoaa into vaikuttaa, kehittää, katoaa kunnianhimo.....
Aikansa kutakin, elämä on ihanaa !
:)
Näin se menee, katoaa into vaikuttaa, kehittää, katoaa kunnianhimo.....
Aikansa kutakin, elämä on ihanaa !
:)
Vastaukset 12
Vanhimmat
on suotu onni.
Saada elämäänsä jotain uutta ja merkittävää, kun vanha alkaa kyllästyttämään.
Pieni rohkeuden pilkahdus, saa ihmeitä aikaan.
H.
Kohta alkaa tangomarkkinat,
tanssahtelen sitten tangon tahtiin täällä tuvan lattialla se sama typerä virne naamallani....
50 , ei liikunta ole pahaksi.
Eikä jähmettynyt naamakaan.
Kun kesäillan rauha ja hämärä laskeutuu, rentoutuu kaikki.
Viileän tyynyn voi rutistaa kainaloon ja unelmoida.
Aamuaringon hopeoiman, hämähäkinseitin omistaja, katsoo sitten kummissaan...
Miksi tyyny on siirtynyt pyllynpuolelle.
:)
H.
ihmettelee tilannetta tuo nukkuja. Tyynyjä onkin kaksi?
Kainalossa, kinttujen välissä, hei! tuollakin on yksi....!
olenkohan minä muuttunut 18v, aaksi.
Voi ei! En halua uutta valintarulianssia.
Olkoon yksi tyyny viileämpi kun toiset.
vasta vain puoliksi heränneenä lähtee hän ostamaan lämpömittaria.....
Helle sumentanut pään..... :(
Se on vain aikuisuutta, iän tuomaa viisautta. Nuorena sitä on valmis räjäyttämään koko maailman ja rakentamaan uuden, keski-iässä sitä aikansa yrittää ja vanhempana sen kun antaa olla, kunhan omat asiansa hoitaa.
elellään. Terveenä vaan kun saa olla niin mikä on elellessä :)
Samaa mieltä. Minusta ainakin juui nyt on meneillään paras ikä.
Vaan olen kyllä aina ollut tyytyväinen ikääni. Nyt on vaan huomattavasti helpompaa elämä, enää ei tarvi yrittää sen takia mitä muut ajattelee, vain ja ainoastaan itsensä takia.
Itse asiassa minusta on aina tuntunut siltä, että nythän sitä vasta hyvää ikää eletäänkin. Silloin kun täytin 30 v. oli jonkun sortin ikäkriisi. Luulin kai tulleeni keski-ikäiseksi ! hahahaaa :))
Tuo "Aikansa kutakin" oli hyvin sanottu.
Nuorempana sitä tohisi ja tuhisi ja oli tavallaan "pakko" vähän enämpi kaikkea... Huvittikin tietysti ja piti itsestään selvyytenä.
Nyt kun oon täs iäs, niin tosiaankin "yhä useammin tarkkailen elämää, hyväntahtoisesti, vino hymy kasvoillani..."
Mun mielestä tää tämmönen ajattelu on ihan normaalia ja kuuluu olla niin. :) Tietysti aattelen, että kuuluu olla niin, on siten helepompi hyväntahtoisesti hymyhtää suupielillään.:)