Niin elikkä minulla on vajaa 2 viikkoinen poika, esikoiseni. Vauva nukkuu ja syö enimmikseen päivät, mutta on sitten taas öisin enemmän hereillä. Kaikti ihan normaalia tuo ikäiselle... Neuvolasta kuitenkin käskettiin valvottamaan vauvaa aamuisin jonkin aikaa (n. klo7-9), kuulema vaikuttaisi vauvan unirytmiin että alkaisi nukkumaan öitä ja olisi valveilla sitten taas päivällä. Tämä vain tuntuu jotenkin niin tyhmältä ja vielä kun juuri noihin aikoihin ukko alkais hyvin vedellä sikeitä. Eli en oikein nt tiedä kummin tehdä... Valvottaa, ei valvottaa...?
Mielipiteitä?
Eikä sitten kiitos mitään p***a kommenttia, tai "mieti omilla aivoillas!" yms.
Mielipiteitä?
Eikä sitten kiitos mitään p***a kommenttia, tai "mieti omilla aivoillas!" yms.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä yrittäisin päivällä seurustella vauvan kanssa jokaisen hereillä olon aikaan, mutten väkisellä tietenkään pitäisi toista hereillä.
Eli varovaisesti rupeisin muokkamaan hänelle "oikeaa" unirytmiä. Yöllä oltasiin sitten enemmän hiljaa, eikä vauvan silmiin katsottaisi ja näin hänelle ilmaistaisiin, että yö on nukkumista ei seurustelua varten.
Jos tämä on sinun esikoisesi, eikä muita tähellisiä asioita olisi päivällä, nukkuisin siis itsekkin päivällä ja olisin sitten enemmän hereillä öisin. Meillä on kaksi lasta, joten en milllään jaksaisi olla 24/7 hereillä. Ja näin omalta kohdaltani vauvan unirytmin muokkaaminen olisi välttämätöntä.
kirjoitin jo pitkän pätkän ja sitten se hävisi :( no otetaan alusta.
Kun nuo pikkuihmiset eivät tiedä päivän ja yön erosta mitään, niin se on meidän aikuisten sopeuduttava ja kärsivällisesti opetettava tämä asia. Itse olen lueskellut paljon unihäiriöistä tuon huonounisen tyttöni vuoksi ja törmännyt monenlaiseen teoriaan, joista osa on ihan hulluja. Eikai tuon ikäinen voi ymmärtää tekevänäsä "väärin" ja en ymmärrä mitä helpotusta saisit hänen valvottamisestaan. Korkeintaan hirveitä väsyraivareita, kun toinen on yliväsynyt. joku uniexpertti oli sitä mieltä, ettei pikkulasten unta saisi kontrolloida, herättää aiemmin tai pitää hereillä sen vuoksi, että uniaika asettuisi paremmin meidän aikuisten rytmiin. Vauvalle pitäisi vain opettaa, että yö on yö, eikä silloin seurustella. pidä valot pois, tv:t kiinni, älä ota kontaktia (puhu, laula, katsele silmiin), pidä vauvaa sylissä mahdollisimman vähäeleisesti tai jos itkee niin kanna hiljaa hyssytellen. jos virkustuu vaipanvaihdosta, mieti kannattaako sitä tehdä öisin (meillä 2vkon jälkeen vaihdettiin vain kakkavaipat, koska muuten valvoi sitten n. 2-3h putkeen). Näin vauva oppii, ettei yöt ole seurusteluaikaa. Päinvastoin taas päivisin seurustellaan ja tällaisella aktiviteetilla voit yrittää hieman venyttää päiväuniaikaa, mutta jos uni tulee niin anna nukkua. Ja yksi tärkeä on iltarutiinien toistaminen aina samanlaisina tiettyyn aikaan, jotta vauva oppii, että iltapesut tarkoittaa unille menoa.
Meillä tuo yövalvominen loppui hiljakseen n. 2kk ikään mennessä. Ja öisin, kun väsyttää ja vit*** niin muista, että kanssasi valvoo niin moni muukin tuore äiti, joka ei tiedä mitä tehdä. Ei se vauva sitä ilkeyttään tee, hän ei vain ole koskaan kuullutkaan mistään yöstä.
Minä en valvottaisi vauvaa vaan seurustelisin pienen hetken vauvan kanssa kun hän on hereillä ja muutoin antaisin nukkua juuri niin paljon kuin haluaa. Tämä on minun kokemukseni asiasta ja näin tekisin toisen lapsen kohdalla ihan varmasti. Meillä oli tosi huono uninen vauva ja me saimme kans neuvolasta ohjeen pitää vauvaa hereillä eikä antaa nukkua yli 3h putkeen päivisin. No, harvoin vauva nukkuikaan niin pitkästi mutta jos joskus nukkui niin minä tumpelo kävin vauvaa herättelemään. En tiedä johtuiko tästä mutta nyt meillä on ollut lähes vuoden ikään asti todella vähäuninen vauva!!! Siis oma mielipiteeni nyt on, että anna vauvan nukkua ja nuku itsekin päivällä jos vain mahdollista. Yöllä ei kuitenkaan tulisi vauvalle seurustella vaan tee vain välttämättömät hoitotoimet ja yritä nukuttaa vauvaa. Kaksi viikkoinen on vielä niin pieni että kyllä se rytmi siitä muodostuu vähitellen. Nyt toivottavasti viisaampana tekisin aivan toisin toisen vauvan kanssa kuin esikoisen eli antaisin nukkua niin paljon haluaa riippumatta siitä onko yö vai päivä sillä meillä ei ainakaan auttanut vauvan valvottaminen yöuniin yhtään. Pikemminkin varmaan kävi toisinpäin. Kaikilla ei varmasti ole samaa kokemusta mutta itse tekisin ainakin näin.
Vastasyntyneen unirytmi seuraa hänen ruokailurytmiään. Hän syö usein ja nukkuu syöntien väliset ajat. Pisimmillään hän nukkuu 3-4 tuntia, mutta on vauvoja, jotka nukkuvat paljon lyhyempiä pätkiä. Pikkuhiljaa hänelle muodostuu rytmi, jonka mukaan hänellä on yksi pitempi unijakso vuorokaudessa, ja unijaksojen välinen valveillaoloaika lisääntyy. Vanhemmat tietysti toivoisivat, että tämä pitempi unijakso sijoittuisi yöaikaan, mutta näin ei välttämättä tapahdu. Kestää aikansa ennen kuin vauva ehdollistuu samaan valoisuuden ja pimeän mukaiseen uni-valverytmiin kuin vanhempansa. 3-4 kuukauden iässä, kun valveillaoloaika lisääntyy ja vauva alkaa kiinnostua ympäristöstään enemmän, tällainen ehdollistuminen mahdollistuu. Siihen saakka vanhempien on lähes toivotonta yrittää muokata vauvan nukkumista minkäänlaiseen muottiin. Helpompaa on sovittaa aikuisen rytmi vauvan rytmin mukaiseksi, ja pehmeästi yrittää ohjata vauvaa nukkumaan öisin ja valvomaan päivisin. Lue lisää: http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=139
Vauvan uni jakaantuu aluksi tasaisesti vuorokauden ympäri ja niinpä yöllä nukuttu tuntimäärä saattaa alkuun tuntua hyvinkin vähäiseltä vanhempien näkökulmasta. Tavatonta ei ole sekään, että lapsen päiväunet ovat hyvin lyhytkestoisia, jotkut vauvat saattavat torkkua ainoastaan 10 minuutin pätkissä. Tämä on kuitenkin aivan normaalia. Unen kokonaismäärä vähenee iän myötä siten, että 3-4 kuukauden ikäinen lapsi nukkuu keskimäärin 14-15 tuntia ja kaksivuotias lapsi noin 12 tuntia vuorokaudessa, mutta onpa olemassa sellaisiakin vauvoja, jotka nukkuvat noin 10 tuntia vuorokaudessa ensimmäisten kuukausien ajan ja vasta myöhemmin oppivat nukkumaan enemmän. Yksilöllinen vaihtelu on siis suurta.
Sanotaan, että vastasyntyneen vauvan uni on polyfaasista, millä tarkoitetaan sitä, että uni-valverytmi vaihtelee melko säännöllisesti 3-4 h:n sykleissä vuorokauden ajasta riippumatta.
Vauvojen nukkumisjaksojen pituus vaihtelee epäsäännöllisesti kestäen 20 minuutista aina 6 tuntiin saakka. Tavallisesti vastasyntyneellä on unijaksoja 6-8 kertaa vuorokaudessa.
Ensimmäisten elinkuukausien aikana univalverytmiä alkavat muokata sekä valon vuorokausivaihtelu, että sosiaaliset vihjeet. Niinpä kolmen kuukauden ikään mennessä suurin osa unesta alkaa painottua yöhön ja pisin valveillaolojakso päivään. Tällä tarkoitetaan viiden tunnin unijaksoa keskellä yötä.
Kolmen kuukauden iässä voidaan ensimmäisen kerran puhua säännöllisestä vuorokausirytmistä. Se on kuitenkin herkästi häiriintyvä ja havahtumiset yöllä ovat vielä yleisiä. Niinpä esimerkiksi puolitoistavuotiaista vielä noin joka kymmenes havahtuu neljä kertaa tai useammin yön kuluessa.
Puolen vuoden ikään mennessä yhtäjaksoinen yöuni on pidentynyt kuuteen tuntiin. Myös vuorokausirytmin kehityksessä on hyvin laajat normaalin vaihtelun rajat: osalle lapsista säännöllinen rytmi kehittyy jo varhain, kun taas toisilla yöuni on pitempään katkonainen.
Yöheräämiset ovat hyvin tavallisia aina kahden vuoden ikään saakka, ja ehkä paras tapa ehkäistä nukkumiskriisien syntyä, on varautua jo ennakkoon siihen, ettei lapsen nukkuminen tule välttämättä sujumaan aikuisten aikataulujen mukaisesti. Mitään yksikäsitteistä sääntöä ei voida antaa siitä, kuinka nopeasti tai millä tavalla vauva saadaan mahdollisimman nopeasti nukkumaan yönsä hyvin.
Eipä meilläkään tuo esikoinen (ainokainen) alkuaikoina mitään hurjia yöunia vedellyt. Päivisin suunnilleen sama rytmi, yhdet pidemmät päiväunet nukkui. Yöllä tuntui vain aivan kaamealta, kun jatkuvasti sai hypätä syöttämään. Valvottamaan käskeminen tuntuu hullulta. Eihän tuon ikäinen mitään vuorokausirytmistä vielä tiedä, herää nälkäisenä. Tuona aikana, jolloin meillä yhtenään ylös yöllä hypättiin pyrin sitten päivällä vauvan kanssa nukkumaan. Noin 3 kk ikäisenä meillä unirytmi tasaantui yhteen yösyöttöön ja sen jälkeen aika pian nukuttiinkin koko yö. Tosin siinä vaiheessa viimeinen iltasyöttö kesti pari tuntia.
Meillä toimi parhaiten se, että yöllä ei vauvan herätessä seurusteltu vaan vauva nostettiin sängystään syömään ja syötyään (noin tunnin mussutusrupeama) nostettiin sänkyyn taas uniaan jatkamaan. Siitä meni sitten reilu tunti ja taas heräiltiin syömään. Vaipanvaihdon pyrimme minimoimaan yöaikaan, mutta välillä tuo sinappitehdastoiminta oli niin hurjaa, että meni lakananvaihdoksi asti. Sen kyllä oikeastaan kuuli, milloin vaipanvaihto oli tarpeellista.
Tsemppiä sinne, kummasti sitä vaan jaksaa!