Pihalla oli joukko pikkuskidejä kun kävelin siitä ohi. Ulkonäköni herätti kommennteja, kuten "ruma, hyi helvetti, kauhee tai hirvee" No, tässä iässä noihin on jo tottunut, mutta silti se vähän tuntuu. Onkohan niitä kullannuppuja piiskattu hieman liian vähän?
Mitäs noista kun itse tietää mitä on oikeasti.
Mitäs noista kun itse tietää mitä on oikeasti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiinnitettiinköhän me lapsina niin tarkaan huomiota aikuisten ulkonäköön, ja minä ainakaan en laukonut kaikkea paskaa suustani ulos.
Parit risut voisi tehdä gudaa. Risu ei ole mikää'n kidutusväline.
otus tällä planeetalla. Aina on ollut ja tulee olemaan ellei avaruudesta laskeudu seuraraksemme vielä mukavampia otuksia.
Otan osaa ja jaksamisia.
Ennen vanhaan kakaroiden ja aikuisten ero oli siinä että kakarat sanoivat ajattelematta ulos sen mitä mieleen tuli. Nykyisin ei vallankaan netissä enää tuota eroa ole.
Joten epäilen että tapakasvatus on nykyisin yleisemminkin heikentynyt aikaisemmasta.
Väkivaltaa lasten kasvatuksessa en kannata, hyvää ja jopa parempaa jälkeä tulee muilla keinoin.
Ulkonäköön tai vastaavaan kohdistetut kommentit ovat sinänsä harmittomia.
Tulivat ne sitten pentujen tai aikuisten suusta.
Joskus kyllä itsellänikin palaa päreet mutta hieman eri syystä.
Viimeeksi murrosikää hipova, urospuolinen kansakuntamme, toivo laukaisi vaimolleni " turpas kii senkin h-ra, suksi v-ttuun akka"!
Enempää harkitsematta tempaisin junioria niskata kiinni ja reilusti puristaen ilmoitin mielipiteeni sananvalinnasta ja varsinkin sen kohdistuksesta.
Työnsin jätkän kaupan eteiseen jossa heppu vielä uhosi kertoen minun sukupuolisen suuntautumiseni ja muita rakentavia asioita.
Etupihalla oli toripäivä.
Sen verran tolkkuni tasoitti etten sortunut ensimmäiseen mielitekooni, ympäri korvia vapitivapiti.
Toisessa ympäristössä olisin senkin tehnyt.
Eivät nämä paskiaiset usko muuta kuin väkivaltaa sanokoot kallonporaajat mitä tahansa.
Sama koskee koulukiusaajia.
7-luokkalaisen poikamme päälle tuli välitunnilla kolme 9-luokkalaista joista etumainen yritti potkaista poikaamme mahaan.
Ikäisekseen kookkaana ja nyrkkeilyä harrastaneena poika täräytti yläkoukun kellokkaan poskipäähän.
Tilanne ja kiusaamiset loppuivat siihen.
Taustalla oli lukuisia oven pieleen tönimisiä yms. riidan haastamista.
Tilanteen nähnyt liikunnan opettaja sanoi ettei lyömään pitäisi mennä mutta kyllä se oli oikein niille.
Olin evästänyt junnua että riitaa pitää välttää mutta joskus tulee vastaan tilanne ettei se onnistu.
Jos lyömiseksi menee nii pidä huoli ettet ensimmäisenä ota köniisi ja jos lyöt niin heti täysillä ja tähtää nenään.
Jos tarvitsee niin minä tule selvittämään.
Tiesin rettelökynnyksen olevan korkealla ja aloitteen muualla.
tuttavani poikaa koulukiusattiin [n9vanha] ja oli pieni ja hintela ,ikaisekseen... mutta kun isosisko 2v vanhempi
tuli ja mojautti pahinta kiusaajaa nenaan,niin etta veri roiskui, niin kiusaamisen jai sikseen.
ja opettajatkin hyvaksyi siskon otteet...
joskun hyokkays on paras puolustus...ei tietenkaan aina..
Saattaahan se noinkin olla mutta kaikilla ei ole halua mottailla neniin ja tapella. Poikani on aina ollut todella isokokoinen mutta lempeä. Ei löisi ketään mistään hinnasta, en ole hänen koskaan kuullut korottavan ääntään paitsi pikkusiskolle. Silti hän oli koulukiusattu. En kehottanut koskaan lyömään, eikä hän koskaan lyönyt. Luonteita on monenlaisia ja kaikilla se neniin mottailu ei vain toimi.
'kuuma kettu' -- kaikilla se ei toimi...mutta joissakin tapauksissa on toiminut hyvinkin..
enka suosittele sita kaikille
Tiedä sitten auttaisko, mutta tuttava kertoi joutuneensa pihan pentujen vastaavan arvostelun kohteeksi kuin sinä. Hän pysähtyi pentujen eteen ja kysyi ystävällisesti, että noinkos teidän isit ja äidit kotona minusta juttelevat? Oli kuulema ollut ihan hiljaista sen jälkeen, joten ajattelin ainakin itse vastaavaan tilanteeseen joutuessani kokeilla samaa.