ovat kuoriutuneet !
Meillä on tuossa pihalla ikivanha lintulauta kepin nenässä ja oli aikamoinen yllätys huomata, että siihen oli ilmestynyt pesä. Haudontaa on on tässä seurailtu ja nyt iloinen perhetapahtuma on totta :)
Kuuma on linnuillakin, emo leyhyttää siivet levällään pesän reunalla lapsiaan.
Meillä on tuossa pihalla ikivanha lintulauta kepin nenässä ja oli aikamoinen yllätys huomata, että siihen oli ilmestynyt pesä. Haudontaa on on tässä seurailtu ja nyt iloinen perhetapahtuma on totta :)
Kuuma on linnuillakin, emo leyhyttää siivet levällään pesän reunalla lapsiaan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Harmaasieppo on hyvä keksimään tuontyyppisiä pesäpaikkoja. Kerran huomasin että kun kuljetusfirmalla meni hiukan huonommin keikkarintamalla, sieppo teki pesän kontin päätyyn. Sai se siinä kasvatettua neljä poikasta maailmalle.
Näistä lämpimistä se tykkää koska saalista on runsaasti tarjolla (paarmalinnuiksikin niitä ennen nimitettiin) ja talvetkin tulee vietettyä samoissa keleissä päiväntasaajalla.
Kekseliäitä lintuja tosiaan pesäpaikkojen suhteen.
Tässä tulla tupsahti mieleeni, että kun itsekin olet lintu, Yöhuuhkaja, niin saaks kysäästä,
että Onko huuhkajan laulu pelkkää huhuupuhetta?
:)
No oikeastaan mä en ole lainkaan laulajatyyppiä, ennemminkin instrumentalisti. Poskea, ovikelloa, puhelinta ja sen sellaista, tuo piano on saanut olla sangen rauhassa (mistä naapurit ovat vain mielissään). Toki lyriikoita sitten kirjoittelen, arvaa vain montako vuotta tuon huhuun viilaamisessakin on mennyt, oikeesti se huuhkajalta menee nykyisin huu-hu, paino ekalla.
Sulla onkin näköjään monta istrumenttia, jota soittaa. Minultakin luonnistuu suhteellisen hyvin näiden samaisten istrumenttien soittaminen. Pianoakin plimputtelen päivittäin, ainaskin vähäsen pitää aina soittaa.
Omasta päästä saa kuulumaan mukavan kopinan, kun jollakin kalikalla siihen kopahuttaa. Umpipäisiltä (tietoa täynnä) ja puupäiltä se ei onnistu, mutta minun pääni akustiikka on lähes kadehdittavaa tasoa.:)
Aksenttien vaihdolla saakin paljon muuntelua aikaan. Tuo mainitsemasi "huu-hu" aksentin ollessa ekalla on luonteva, mutta jos aksentin siirtää tokalle, niin minä ainakin peliästyisin, tulee mieleen Mörkö, tai jotain. "huu-HU".
Jos huuhkajana huhuilet huu-hu:ta, niin ole tarkka, ettet jätä yhtä u:ta pois. Silloin puheesi olisi vain Huhu-puhetta ja sitä ei uskoisi sitten kukaan. Minä ainakaan en korvaani kallista huhu-puheille.
Jahas, perunat on kypsiä. Minä meinaan kasata uusia perunoita lautaselle. Keittettyä porkkanaa myös.
Pari sillinpalasta ja se on siinä.
huhua se on huuhuuta http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=10353
Se ero meitillä huuhkajilla on noihin viirupöllöihin että nekin kyllä aloittavat tuolla samalla huu-hu -fraasilla mutta sortuvat sitten parin sekunnin hiljaisuuden päästä tuohon huhupuheeseen. Me taas emme kantaamme muuta, mitä sanoimme, sitä toistamme, tai sitten olemme hiljaa.
Täytyy tässä odotella iltaa ennen kuin syömään mielii, jos vaikka viilenisi vähän. Nyt menee vain vettä. Toistaiseksi 32 ja taitaa nousta yhä.
No tuo on miehen... äh eiku Huuhkajan puhetta, että jos jotakin sanoo, niin siitä pitää kiinni tai sitten nokka umpeen. Huomaan nyt, että minulla on huuhkajamaisia ajatuksia, vaikka en todellakaan ole mikään Huuhkaja :) Huuhkajamattomuudestani huolimatta minäkin pysyn sanani takana.
Minä en aamuisin syö yhtikäs mitään, elikkä nyt äsken söin ekaa kertaa tänä päivänä. Kahvia toki olen juoskennellut, mutta muuta en. Siksipä oli jo suorastaan nälkä. Ja mikä onkaan ihanampaa, kuin syödä silloin, kun on oikein kova nälkä. Noh, on niitä muitakin ihania asioita, mutta tää nyt ainaskin on yks monista.
Saman verran lämpöasteita täälläkin. Nyt kipasen pikasuihkus ja lähden asioille, että heissulivei vaan sinne lämpimään kesäpäivään.
viimevuonnakin niitä kuoriutui. Ja ihan varmaan oli eri uros asialla.
Ja ensivuonna ja...
Miespuolisten alistamista.
Ne saavat tyytyä niihin, mihin ennenkin olivat tyytyneet.
Lomalaismiettein
:)
enää kuoret sinertää auringonpaisteessa, nurmikolla.
kuumaa kun on, Olisit leikkinyt sisällä.
:)
H.
lintulasta onnellisesti pihapuissa !
Olen tämän aamua lähtöä seurannut, taas oli vanhemmilla sen viimeisen arimman kanssa töitä ennen kuin uskalsi lähteä.
Nyt kaikki hyvin, mahdoton sirkutus pihalla :))))))
No niin, nyt niillä onkin ruhtinaalliset viikko, pari aikaa opetella elämään omillaan koska heti elokuun alussa voi jo kuulla yöaikaan yläilmoista harmaasieppojen muuttoääniä kun pimeän suojassa lähtevät kohti päiväntasaajaa.
lintulasten kehitys. Vajaassa kahdessa viikossa munasta lentokuntoon. Luulisi näiden loppuharjoitusten olevan leikkiä vaan... :)
Kyllä siinä saa olla oppivaista laatua että pärjää.
Kerran tuli kyllä vastaan erikoinen tapaus, ei harmaa- mutta kirjosiepon poikasilla. Olivat nimittäin kuoriutuneet kuusitiaisten pesään. Mitenkähän mahtoivat ymmärtää kasvattiemojensa opit kun aikanaan pöntöstä ulos lähtivät, tintit nimittäin kasvattivat ne ihan lentokykyisiksi. Rengastin ne mutta löytöjä ei ole kuulunut.
linnut eri kieliä niinkuin ihmisetkin ;)
Munasta alkaen kuullut tiettyä sirkutusta niin väkisinkin sitä oppii ymmärtämään....
Olen pelastellut sitä viimeisintä, pienintä ja arinta pusikoista pitkin iltapäivää, nyt vein sen takaisin pesään. Osaa se lentää, hikisesti. Voi miten pieni! Oikeassa olet, vain vahvimmat selviää, oppimista on, voi miten tän pienen käy?
Taidat olla jonkin sortin asiantuntija, voiko ihminen auttaa !!
Ei suostunut syömään mun tarjolle antamaa kärpästä...
Vaikea niitä on ihmisen pelastaa. Emojansa seuraamalla ne taidot oppivat ja jos perhe ei ole kauas lähtenyt, emot kyllä kuulevat sen poikasen kutsuäänet ja niiden mukaan käyvät ruokkimassa jonkin aikaa.
Tosin juuri tuossa iässä kuolema herkimmin kohtaa.
nyt sitä ei emot ruoki lainkaan, kun olet jättänyt siihen ihmisen hajua. Ei se tarkoita välttämättä että emot ovat sen poikasen hylänneet vaikka se jossain pusikossa piipittääkin.
Parasta aina olisi ettei ihmiset puuttuisi millään lailla pesästä lähteneiden poikasten auttamiseen, jos ei ole suoranaisia vammoja näkyvissä.
Mutta toivotaan että kaikki kuitenkin päättyy hyvin.
Linnut eivät juuri noista hajuista välitä toisin kuin nisäkkäät.
Vähän lajista riippuen nuo poikaset joko piilottelevat puskissa tai sitten istuvat näkösällä. Nälkäisen poikasen kerjuuääni ohjaa kuitenkin emot paikalle pesästälähdön jälkeen.
pesästä. Piipitys jo kaukana metsässä, tuskin kuulee. Toivottavasti tämä pikkuinen on matkassa mukana.
On muuten piha hiljainen nyt !
sinun pitäisi tietää että kaikkinainen ihmisten koskettelu lintuihin,kuin muihinkin eläimiin, on tressaavaa, niin poikasille kuin emoille.
Muussa olemmekin samaa mieltä.
kuollut jos en olisi
kaivanut esiin pensaista
emme tiedä, mutta kerroit kaiken sujuneen hyvin ja hyvä niin. :))
Noooo, sanotaan näin kokemuksesta että pesällisen harmaasiepon poikasia rengastaa parissa minuutissa, siinä välissä ei välttämättä edes emo ehdi paikalle ja pienet pojat ovat yleensä rengastusiässä niin rauhallisia etteivät välitä tuon taivaallista koko hommasta. Elämä pesällä jatkuu entisellään kun väistyy siitä vierestä parinkymmenen metrin päähän.
kuulla, että jossain kirjosiepon pesintä on onnistunut. Muuten on siepoilla ollut huono kesä.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1566314&ref=lk_is_ko_1