Päivän naurut moottoripyörä-orgin keskustelupalstoilla, kun luin matkapyöristä.
Joku nykymoponörtti sanoi ettei jokin moottoripyörämalli sovi hänelle koska se ei puhuttele oikeaa kohderyhmää, vaan mallia ihailevat lähinnä 7-kymppiset ukot.
Toisessa ketjussa joku insinööri kiukutteli vaimonsa tarpeita pysähtyä tunnin välein tauolle moottoripyöräreissun aikana.
Joku sanoi ettei kehtaa ostaa matkapyörää, ettei menetä katu-uskottavuuttaan.
VOI ELÄMÄ!
Olen ollut pari kesää ilman pyörää, muta nyt hankkimassa jälleen jotakin jalkojeni väliin. Kaivoin vanhat tunnukset naftaliinista ja menin foorumeille lukemaan mahdollisia käyttäjäkokemuksia harkinnan alla olevasta pyörämallista, ja muutoinkin katselemassa vähän päivän juttuja.
Mutta kyllä on hulluksi mennyt koko touhu. En sano etteikö maailma muutu ja me sen mukana, eikä touhu niin haudan vakavaa ole. Mutta kyllä se on joillakin mennyt haudanvakavaksi, kun pitää harrastaa jotakin kohderyhmäajattelua prätkän valinassaan.
Menen ja ostan loppuelämän pyörän, joka tunnetaan homosohvana. Tytär kauhisteli että tuollainenhan on viiskymppisten äijien laite. No minulla on vielä 4 vuotta siihen, mutta en anna sen haitata. Tyttäreni ei kuulu enää kohderyhmääni, koska hänellä on oma pyörä.
Joku nykymoponörtti sanoi ettei jokin moottoripyörämalli sovi hänelle koska se ei puhuttele oikeaa kohderyhmää, vaan mallia ihailevat lähinnä 7-kymppiset ukot.
Toisessa ketjussa joku insinööri kiukutteli vaimonsa tarpeita pysähtyä tunnin välein tauolle moottoripyöräreissun aikana.
Joku sanoi ettei kehtaa ostaa matkapyörää, ettei menetä katu-uskottavuuttaan.
VOI ELÄMÄ!
Olen ollut pari kesää ilman pyörää, muta nyt hankkimassa jälleen jotakin jalkojeni väliin. Kaivoin vanhat tunnukset naftaliinista ja menin foorumeille lukemaan mahdollisia käyttäjäkokemuksia harkinnan alla olevasta pyörämallista, ja muutoinkin katselemassa vähän päivän juttuja.
Mutta kyllä on hulluksi mennyt koko touhu. En sano etteikö maailma muutu ja me sen mukana, eikä touhu niin haudan vakavaa ole. Mutta kyllä se on joillakin mennyt haudanvakavaksi, kun pitää harrastaa jotakin kohderyhmäajattelua prätkän valinassaan.
Menen ja ostan loppuelämän pyörän, joka tunnetaan homosohvana. Tytär kauhisteli että tuollainenhan on viiskymppisten äijien laite. No minulla on vielä 4 vuotta siihen, mutta en anna sen haitata. Tyttäreni ei kuulu enää kohderyhmääni, koska hänellä on oma pyörä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
.... mielikuvilla myydään paljon muutakin. Elämäntapa tuotteistetaan kulutushyödykkeeksi ja myydään meille. Yllättävintä on ehkä se, että me muitta mutkitta hyväksymme nämä ulkoapäin tulevat tyylimäärittelyt ja lammaslaumana menemme ostamaan, mitä meidän käsketään ostaa. Siitä on moottoripyöräilyyn kuuluva omaehtoisuus aika kaukana.
Epäilen, että nämä moottoripyörät oheiskrääsineen vastaavat lähinnä ihmisten identiteetin tarpeisiin. Monet määrittelevät itseään tavaroidensa kautta. Uskomattomaltahan se tuntuu, että henkilö miettii kohderyhmiä joihin haluaa samaistua sen sijaan, että kokeilisi millä pyörällä on mukava ajaa ja mikä parhaiten soveltuu siihen omaan motorismintapaansa.
Leviää Suomessa. Vain jos on tehoa tarpeettomasti, meteliä mahottomasti ja ajoasento jooga mallinen voi oikeesti olla motoristi.
Luin samaa palstaa aloittajan kanssa. Kohderyhmällä tarkoitetaan orgissa (ja mp-foorumissa) kadun varsilla olevaa ihailijaryhmää, jonka perusteella pitää pyörä valita oikein.
Eli "saako sillä naista".
Pelkäksi kaahajien kyykkypyörätouhuksi on mennyt koko keskustelu.
Ha-harrikkaporukka oma lukunsa. Heillä kuitenkin hdcf:ssa juttu luistaa.