täällä taas muutamat hekumoivat asuntojen hintaromahduksella. perusteluna käytetään sitä, että nyt tulee uusia asuntoja kohta markkinoille, niin tätä kautta hinnat laskevat. tähän on jopa kaivettu erään kaupunkiprofessorin mielipide asian taakse.
juu, sehän pitää paikansa että viime vuoden aikana asuntoja on rakennettu kovasti vähänlaisesti. tästä on ollut seurauksena hintojen nousu ja etenkin vuokrien huimat korotukset, mistä me läskit vuokraisännät olemme olleet kovasti tyytyväisiä. nyt tietysti tästä voisi päätellä että kun tulee lisää tarjontaa niin sitten asuntojen hinnat laskee.
höhö höpö, ne mitään laske. nimittäin kuinka moni ihan tosissaan väittää että kun rakennetaan uusi kerrostalo, niin rakennuttaja hinnoittelee sen alle vanhojen asuntojen neliöhintojen? tämähän on aivan naurettava väite, jolla ei ole päätä eikä häntää.
väite on aivan yhtä absurdi, että joku väittäisi että markkinoille tuleva uusi auto maksaa vähemmän kuin 40.000 km ajettu saman mallinen auto. varsinkin kun asuntojen hinnat; myös vanhojen asuntojen; nostavat arvoaa sitä mukaan kun yhteiskunnan varallisuus kasvaa. toisin kuin autojen joiden hinta tippuu kilometrien myötä.
syy siihen miksi asuntojen hinnat nousivat myös laman aikana, oli tietenkin juuri tässä yhteiskunnan varallisuuden nousussa. vertaus 90-luvun puolivälin tapahtumiin ontuu juuri siksi, että tuosta ajasta suomen kansallisuusvarallisuus oli noussut 60 pronsenttia. juuri tämän vuoksi ei käynytkään niin kuin moni odotti.
yksi syy tapahtumiin on myös siinä, että suomi oppi 90-luvun taiteessa mitä saattaa tapahtua. osattiin varautua pahimpaan. niin ihmiset kuin myös valtio. jos suomella ei olisi ollut 90-luvun laman kaltaista juttua taustalla, niin silloin oltaisiin taatusti tipahdettu polville ja nuukahdettu syvään suohon. nyt näin ei onneksi käynyt; "kiitos" siitä 90-luvun laman opetuksille.
mutta ne jotka odottavat asuntojen hinna laskua, niin niiden pitää toivoa todella syvää lamaa. sellaista että bkt kääntyy usemmaksi vuodeksi negatiiviseksi. samalla korkojen tulisi nousta kymmenen prosentin "pahemmalle" puolelle. ynnä tietenkin että varmoissa työpaikoissa työskenteleviä velkaisia omistusasujia jää pilvin pimein työttömäksi. vasta tällöin voidaan puhua asuntojen hinnan laskusta.
ps. niin ajattelin tuossa muuten ostaa merimiehenkadun päästä täältä helsingistä kaksion omalle tyttärelleni. siihen tulee uusia asuntoja vanhaa tehdaskiinteistöön. valmistuvat vuoden 2112 alussa. hintaa on 283.000 mutta sisään pääseen reilulla satkulla. ainoa ongelma on se, että kaikki asunnot on ehditty jo varata. rakennuttaja yit kuitenkin kertoi, että aina joku jää käyttämättä varaamisoikeuta, joten eiköhän sieltä luukku löydy. niin jotta uskonko minä hinnanromahdukseen...
juu, sehän pitää paikansa että viime vuoden aikana asuntoja on rakennettu kovasti vähänlaisesti. tästä on ollut seurauksena hintojen nousu ja etenkin vuokrien huimat korotukset, mistä me läskit vuokraisännät olemme olleet kovasti tyytyväisiä. nyt tietysti tästä voisi päätellä että kun tulee lisää tarjontaa niin sitten asuntojen hinnat laskee.
höhö höpö, ne mitään laske. nimittäin kuinka moni ihan tosissaan väittää että kun rakennetaan uusi kerrostalo, niin rakennuttaja hinnoittelee sen alle vanhojen asuntojen neliöhintojen? tämähän on aivan naurettava väite, jolla ei ole päätä eikä häntää.
väite on aivan yhtä absurdi, että joku väittäisi että markkinoille tuleva uusi auto maksaa vähemmän kuin 40.000 km ajettu saman mallinen auto. varsinkin kun asuntojen hinnat; myös vanhojen asuntojen; nostavat arvoaa sitä mukaan kun yhteiskunnan varallisuus kasvaa. toisin kuin autojen joiden hinta tippuu kilometrien myötä.
syy siihen miksi asuntojen hinnat nousivat myös laman aikana, oli tietenkin juuri tässä yhteiskunnan varallisuuden nousussa. vertaus 90-luvun puolivälin tapahtumiin ontuu juuri siksi, että tuosta ajasta suomen kansallisuusvarallisuus oli noussut 60 pronsenttia. juuri tämän vuoksi ei käynytkään niin kuin moni odotti.
yksi syy tapahtumiin on myös siinä, että suomi oppi 90-luvun taiteessa mitä saattaa tapahtua. osattiin varautua pahimpaan. niin ihmiset kuin myös valtio. jos suomella ei olisi ollut 90-luvun laman kaltaista juttua taustalla, niin silloin oltaisiin taatusti tipahdettu polville ja nuukahdettu syvään suohon. nyt näin ei onneksi käynyt; "kiitos" siitä 90-luvun laman opetuksille.
mutta ne jotka odottavat asuntojen hinna laskua, niin niiden pitää toivoa todella syvää lamaa. sellaista että bkt kääntyy usemmaksi vuodeksi negatiiviseksi. samalla korkojen tulisi nousta kymmenen prosentin "pahemmalle" puolelle. ynnä tietenkin että varmoissa työpaikoissa työskenteleviä velkaisia omistusasujia jää pilvin pimein työttömäksi. vasta tällöin voidaan puhua asuntojen hinnan laskusta.
ps. niin ajattelin tuossa muuten ostaa merimiehenkadun päästä täältä helsingistä kaksion omalle tyttärelleni. siihen tulee uusia asuntoja vanhaa tehdaskiinteistöön. valmistuvat vuoden 2112 alussa. hintaa on 283.000 mutta sisään pääseen reilulla satkulla. ainoa ongelma on se, että kaikki asunnot on ehditty jo varata. rakennuttaja yit kuitenkin kertoi, että aina joku jää käyttämättä varaamisoikeuta, joten eiköhän sieltä luukku löydy. niin jotta uskonko minä hinnanromahdukseen...
Vastaukset 16
Vanhimmat
No katsoppas "mestari" kun markkinoille tulee nykyisessä tilanteessa uusia asuntoja, niin se laskee ensisijaisesti vanhojen asuntojen hintaa. Kun kerran olet katsellut tyttärellesi asuntoa, niin olet varmasti hyvin tietoinen siitä, että vanhojen ja uusien asuntojen välinen hintaero on kaventunut yllättävän pieneksi halutuimmilla paikkakunnilla.
Asia johtuu siitä, että kun lainaa saa ja se on toistaiseksi vielä todella halpaa, niin ihmisillä polttelee raha "taskussa". On pakko päästä asunto-ostoksille. Mutta kun ei ole riittävästi uustuotantoa, niin paineet kohdistuvat olemassa oleviin eli ns. vanhoihin asuntoihin. Siksi niiden hinnat ovat pilvissä ja lähtevät laskuun vasta kun tulee riittävästi uudistuotantoa ja/tai korot nousevat (jota ne ovat tehneet maaliskuusta alkaen).
Minäkin olen pohtinut, että nykytilanteessa kannattaisi oikeastaan ostaa uusi ennemmin kuin vanha, mutta kun ne uudet ovat useimmissa tapauksissa vasta paperilla/työn alla. Aivan kuten sinun Merimiehenkadun kohteesi. Minulla asunnon ostaminen liittyy asuntosijoittamiseen ja haluan rahan alkavan tuottaa heti, eikä kahden vuoden päästä. Tai kuten sinun tapauksessasi, 102 vuoden päästä.
ja anna tilastotietoa siitä että missä näin on käynyt? elikkä siis missä uusien asuntojen hinnat ovat muka laskeneet uusien tulon myötä markkinoille? esitä nyt vaikka aluksi kohde tästä eirasta. tähän kun rakennettiin tuo eiranranta, jonne tuli paljon huippuasuntoja. tästähän olisi pitäinyt seurata että käytettyjen asuntojen hinnat tipahtavat. näin ei suinkaan käynyt. kävi juuri päinvastoin. lähialueiden asuntojen hinnat päinvastoin nousivat.
ps. niin ja haudo sinä ihan rauhassa rahojasi ja muniasi samassa korissa. huomaat kohta, että hikiset pallit alkavat liottaa rahojesi arvoa...
piti vielä sanoman, että olet osittain oikeassa varallisuuden kasvusta. Muista kuitenkin, että ostovoima on romahtanut koko 2000-luvun. Yksi vaikea juttu on se, että ansiotulojen nousu on uponnut kokonaan nouseviin asumiskustannuksiin. Toisinsanoen asuntojen hintaralliin. Näennäisesti asiaa vääristää se, että laina-ajat ovat samaan aikaan pidentyneet 2-3 kertaisiksi verrattuna 80-lukuun. Näin ihmisillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet selvitä kuukausittaisista lyhennyksistä. Kuitenkin matalat korot sekä pidemmät laina-ajat ovat jo pitkälti laskettu sisään hintoihin. Niinpä monet ovat ottaneet maksukykynsä äärilaidalle asti vedettyjä lainoja, perustuen lähes nollakorkoon ja 20-30 vuoden laina-aikoihin. Lisäksi vielä omarahoitusosuuttakaan ei ole kaikilla ollut. Finassivalvonta on herätellyt vasta nyt pankkeja jo toistamiseen vaatimaan omarahoitusosuutta ja tekemään stressitestejä 6% korolla, mutta pankit eivät ole aina noudattaneet ohjeita koska kilpailu on kovaa. Ajatus siitä, että korkojen tulisi nousta kymmenen prosentin "pahemmalle" puolelle on liioiteltua. Jo paluu parin vuoden takaiseen 5%:iin riittää kaatamaan velallisia kuin heinää.
Hohhoijaa. Sanoin että vanhojen asuntojen hinnat laskevat uusien markkinoille tulon myötä, eikä uusien asuntojen hinnat. Sanoin myöskin selvästi, että vanhojen hinnat lähtevät laskuun kunhan tulee RIITTÄVÄSTI uudistuotantoa. Nyt kun ei ole tullut riittävästi koska rakennushankkeet ovat olleet jäissä, niin eiväthän ne hinnatkaan ole laskeneet minnekään. Päinvastoin.
80-luvulla asuntotuotanto oli vastaavalla tavalla riittämätöntä ja hinnat nousivat pilviin. Sen vuoksi rakennusyhtiöt rynnistivät ja nopeassa ajassa valmistui ennätysmäärä uusia asuntoja, joskin suoraan romahduksen suuhun. Siksi vasta 90-luvun puolivälin jälkeen tuo reservi alkoi "käydä" vähiin ja hinnat lähtivät nousuun.
Nyt on jossain määrin sama tilanne. Vihdoin ja viimein aletaan tekemään laajasti uudistuotantoa, mutta kuten mainitsemasi professorikin sanoi, siinä kestää vuosia ennenkuin tilanne tasaantuu. Rakentaminen on katsos hidasta ja riittävä määrä vastaamaan kysyntää kestää ei valmistu huomiseksi. Tosin sitä ennen saattaa korot olla nousseet niin paljon, että tilanne on tasaantunut ainakin osittain itsestään.
Yksi pulma on se, että kysyntä kohdistuu varsinkin Helsingissä pieniin asuntoihin, mutta rakennusmääräykset rajoittavat niiden lukumäärää. Isoja ja pieniä pitää tehdä suhteessa, jolloin pieniä ei voida tehdä riittävästi. Pienet asunnot - jollaista varmaan tyttärellesi ajattelit - menevät nopeasti ja siksi Merimiehenkadun asunnotkin varattiin loppuun, vaikka muuttamaan pääseen vasta lähes 2 vuoden päästä.
Vielä sellainen juttu, että ihan turha käydä aukomaan päätä kun et tiedä miten minä haudon rahojani ja muniani ja kuinka monessa korissa. Milloin sinä muuten olet viimeksi ostanut asunnon/kiinteistön sijoitusmielessä? Minä ostin viimeksi kaksion Helsingistä viime vuoden marraskuussa sekä metsätilan kiinteistöineen keski-Suomesta tämän vuoden kesäkuussa, molemmat edellä mainitut sijoitusmielessä. Lisäksi olen koko kevään etsinyt 1 sijoituskaksiota tai 2 sijoitusyksiötä Helsingistä, mutta tarjonta oli todella heikko. Nyt tilanne on vähän parantunut ja odotan löytäväni vielä tänä vuonna haluamani.
minä myin ja ostin kesäkuun alussa. myin pois kämpän josta olin maksanut 350.000 ja sain 550.000. tuo 200.000 meni sitten sijoitukseen saman tien. nyt sitten ajattelin vielä varmuuden vuoksi ostaa yhden sijoituskaksio tyttärelleni, joka on tällä hetkellä 9 vee. hän siis muuttaa tuohon luukkuun noin 10 vuoden kuluttua. siihen saakka kämppä on tietysti vuokralla. oliko sulla muuta?
ps. niin ja odota nyt ihan rauhassa vaan niiden rahojesi ja muniesi kanssa sitä hintojen romahdusta. saat odottaa todella pitkään...
On ihan sama miten paljon rakennetaan. Helsinkiin saapuu tuhansittain somaleita vuodessa ja heille hommataan asunnot maksoi mitä maksoi. Hinnat eivät laske niin kauan kuin tämä kansanvaellus täyttää jokaisen vapaan asunnon.
Normaalien markkinamekanismien mukaanhan voisi ehkä ajatellakin laskua tulevaksi, mutta nämä tulijat eivät maksa asumisestaan. Heitä ei hintajousto pysäytä.
että kun tulee riittävä määrä uusia asuntoja markkinolle, niin sen jälkeen vanhojen hinta laskee? mikähän tämä on tämä "riittävä määrä"? jospa nyt voisit aluksi kertoa vaikka sen? niin ja samalla voisit sitten myös kertoa että miksi ihmeessä helsingin keskustan alueella tuo sinun "teoriasi" ei päde ollenkaan?
tänne rakennettiin kampin asuntokeskus. helvetin kalliita luukkuja suuri määrä keskelle kaupunkia. laskiko hinnat? ei. eiranrantaan rakennettiin myös muutama kerrostalollinen uusia asuntoja. laskiko hinnat? ei. ruoholahti otettiin käyttöön ja se sinne rakennettiin helvetisti uusia asuntoja. laskiko hinnat? ei.
mitä tulee taas siihen että 90-luvun puolivälissä asuntojen hinnat nousivat, niin sitten sinä vasta heität sammakon suustasi. väität että "vasta 90-luvun puolivälin jälkeen tuo reservi alkoi "käydä" vähiin ja hinnat lähtivät nousuun".
kuinka kukaan voi kirjoittaa näin typeriä? suurin syy asuntojen hinnannousuun tuossa vaiheessa oli se, että lama-aikana asuntojen hinnat laskivat jyrkästi. silloin sijoittajat, kuten esim. minä pystyi ostamaan helsingistä sijoitusyksiön reilulla 100.000 markalla. (ostin niitä muuten silloin neljä, joten tiedän mistä puhun.) mutta kun nousukausi lähti liikkeelle niin asuntojen hinnat palasivat normaalille tasolle.
ja mitä tulee siihen korkojen nousuun, niin missään ei ole näkyvissä tilanetta, että korot nousisivat yli 10 prossan. yksinkertaisesti siksi että suomi on nyt osa suurta markkina-aluetta eli eu:ta. korot voivat nousta tuonne 5 prossan tuntumaan mutta siihen menee aikaa. siinä vaiheessa talouskin on kääntynyt jo ihan eri suuntaan.
No hieno juttu. Ainakaan et ole ihan puskasta huutelija. Varaudu nyt kuitenkin silti siihen, että hinnat voivat laskeakin välillä. Eivät ne ikuisesti nouse, kuten historiaa katsomalla voit helposti todeta. Kuten mikä tahansa sijoitusmuoto. Sinun luulisi tietävän tämän, jos todella olet sijoittaja. Minä itse uskon asunnoissa tulevina vuosina maltilliseen laskuun, joten asuntosijoittajana minun kannattaa ostaa silti aina kun on mahdollista ja löytyy sopiva asunto. Maltillisessa laskussa vuokratuotot kattavat laskun. Jos tulee romahdus, niin talouteni ei kaadu siitä vaan ostan lisää.
Ps. Kuten sanoin, minä nimenomaan olen ostanut ja ostan edelleen koko ajan, joten mitä turhaan jankkaat tuota odottelua/hautomista. Olen päätynyt seuraavaksi luultavimmin 2 sijoitusyksiöön, koska niistä saa paremman tuoton kuin yhdestä kaksiosta (johon tosin saa yleensä pitempiaikaisen vuokralaisen). Uskon sopivien asuntojen löytyvän lähikuukausina. Ongelma on se, että tarjonta on ollut tänä vuonna huonoa. En viitsi ostaa kahta huonokuntoista luukkua, joissa kaiken lisäksi putkiremontti alkaa syksyllä. Sellaisia monet myytävät asunnot edelleen ovat. Nyt tilanne on alkanut vähän helpottaa ja hinnoissakin on näkynyt pientä laskua.
Idiootti. Mistä minä voin tietää mikä on absoluuttinen riittävä määrä. Yleisesti ottaen riittävä määrä on se, jolloin tarjonta kattaa kokonaisuudessaan kysynnän. Ongelma vain on se, että kysyntä muuttuu mm. korkojen nousun ja muiden tekijöiden seurauksena. Niinpä riittävä tarjonta voi olla tänään muuta kuin ensi vuonna.
Joko olet tyhmä tai sitten haluat jankata itsepintaisesti. Edelleenkään et nimittäin tunnu ymmärtävän, että nuo mainitsemasi valmistuneet kämpät eivät riittäneet kattamaan kysyntää. Kun Helsingissä on vieläpä tonttipulaa, vaikeuttaa se muutenkin riittävän tarjonnan luomista koska kysyntää alueelle on runsaasti.
Sammakkoja päästelet sinä. Tietysti lama oli 90-luvulla hintojen laskun selittävä tekijä. Mutta samaan aikaan runsas ylitarjonta piti huolta hintojen putoamisesta ennätyshalvoiksi monen vuoden ajaksi. Rakennusyhtiöt olivat 80-luvun lopun kiimassa rakentaneet valtaisat määrät asuntoja, joita sitten tyhjenneltiin hitaasti. Sellaiset instanssit kuten Arsenal myivät niitä vielä 10 vuotta myöhemmin.
Jos lama selittäisi yksinään hintojen romahduksen ja jämähdyksen pohjiin, niin miksei sama toteutunut v. 2007 lopun finanssikriisin jälkeen kun lamaa pukkasi päälle monessa maassa? Samaan aikaan kun tuli lama, asuntojen hinnat lähtivät laskuun, mutta kääntyivät vielä suurempaan nousuun KESKELLÄ LAMAA lähinnä kahdesta syystä: elvytyspolitiikan aiheuttamasta halvasta korosta ja riittämättömästä asuntokannasta.
Vaikka rakennusyhtiöt jäädyttivät rakennushankkeet 2008, niin pulaa uudistuotannosta on ollut koko tämän vuosikymmenen, kiitos mm. rakennusyhtiöiden varovaisesta asenteesta. Ne eivät halua toistaa enää 80-luvun lopun virheitä, jolloin rakennusfirmoja kaatui kuin heinää sateella.
Olet yllättäen kyllä oikeassakin. EU on selvästi hidastava/rajoitta tekijä, joka vaikuttaa korkojen nousuun. Toisaalta jo nyt on nähty, että elvytyspolitiikka joka pyrkii pitämään korot alhaalla on vain osittain kestävä. Korko on siitä huolimatta pyrkimässä koko ajan nousuun. Pohja nähtiin maaliskuussa 2010. Jos talous lähtee nousuun, niin inflaatio lähtee perässä ja sen jälkeen seuraavat korot pakostakin. Kahdessa vuodessa tultiin 5%:sta 0,5%:iin, joten paluukin hoituu tarvittaessa yhtä ripeästi. Uskon itse tosin 3-4 vuoteen.
odottamaan niitä hintojen laskua. sitä minä vaan ihmettelen että mistä ihmeestä niitä asuntoja tulee helsingin seudulle yli "riittävän määrän" kun täällä on sinunkin mukaan tonttipulaa? mihin nuo "yli riittävän määrän" menevät asunnot rakennetaan? kerro toki; onko sinulla tiedossa hyviä tontteja.
mitä tulee lama ajan asuntoihin, niin jos niitä olisi ollut liikaa, niin miksi ihmeessä asuntoja ei tuolloin ollut tuhansia kappaleita tyhjillään? miksi minäkin sain aina helposti hankittua vuokralaisen noihin luukkuihin? ynnä vielä että asuntojen hinnat eivät laskeneet "useita vuosia" niin kuin sinä väität, vaan lasku kesti parisen vuotta. sitten alkoi nousu.
edelleen jos todella asuntoja rakennettiin "liikaa" niin tähämän olisi tarkoittanut sitä että helsingin väkiluku olisi kääntynyt dramaattisesti laskuun laman aikana. tämä olisi selvittänyt tyhjät asunnot. mutta kun kävikin juuri päinvastoin. helsingin väkiluku kasvoi. varsinkin silloin kun huomioi koko pk-seudun kehitys. yksinkertainen selitys oli, että muualla loppuivat työt, niin helsingin seudulta löytyi edes jotakin töitä. tässä väkiluvun kehitystä:
hki pk-seutu
1990 491 000 822 000
2000 551 000 949 000
2010 585 000 1 038 000
mutta kuten sanottu, jää se sinä odottamaan oman "analyysissä" kanssa sitä asuntojen hinnanromahdusta. sitähän tällä palstalla ovat sinun tyyppiset henkilöt saarnanneet ja rukoilleet vuodesta toiseen. odota vain ihan rauhassa. mene vaikka niille vapaina oleville helsingin tonteille sitä kyttäämään. siellä on varmaan vähän ahdasta. ei siksi että niitä odottajia olisi niin paljon vaan siksi että niitä tontteja ei vain ole. kuten itsekkin totesit...
Ensin rehellinen mielipide: olet paljon tyhmempi kuin uskoinkaan. Ja uskoin jo aika pahaa.
Sitten asiaan.
Ensinnäkin nyt puhut Helsingin seudusta yleisesti, jolloin tonttipula on eri asia kuin Helsingin keskustassa/kantakaupungissa. Et voi vetää esimerkkeinä Kamppia ja Eiraa ym. ja silti puhua Helsingin seudusta, koska eteläisessä Helsingissä on tonttipulaa ja meri rajoittaa laajenemista. Sen sijaan muihin suuntiin, erityisesti pohjoiseen ja itään voi laajentaa ja tonttipula on hoidettavissa paremmin. Vastahan Helsinki "pakkolunasti" Sipooltakin lisää tontteja. Nukuitko tämänkin uutisen yli?
Samoin vanhoja teollisuuskiinteistöjä muutetaan asuinrakennuksiksi esimerkiksi Pitäjänmäellä ja Pasilassa. Aivan kuten sinunkin esimerkissäsi. Ja nyt jymy-yllätys: kaikki eivät halua keskustaan. Silti uudistuotanto on ollut riittämätöntä ja hinnat ovat poikkeuksellisen kovia koko pk-seudulla. Keskustasta ja sitä lähellä olevista alueista katsoen yhä kaukaisemmat alueet ovat nousseet kukin vuorollaan. Toisaalta myös samoista paikoista alkaa sitten laskutkin, kuten esimerkiksi Kallion tapauksessa on jo havaittu.
Tuolloin 80-luvun asuntokuplassa tuli nimenomaan paljon tyhjiä asuntoja eli asuntovarauma oli suuri. Tiivistän sinulle lyhyesti asuntovaraumaa 1980-1990 luvulla koskevan tutkielman (ks. viite) s. 32-33 tätä koskevan sisällön: Asuntojen hintakupla paisui 1987-1989. Samaan aikaan rakennettiin nopeasti paljon uusia asuntoja vastaamaan havaittuun ja odotettun kysyntään ja asuntovarauma eli tyhjien asuntojen määrä nousi nopeasti. Näin asuntojen voimakas uudistuotanto aiheutti sen, että lamaan syöksyttäessä asuntoja olikin yhtäkkiä tyhjillään pilvin pimein. Vuosina 1991-1996 varauma laski eli reserviin jääneet tuhannet tyhjät asunnot alkoivat vähitellen täyttymään, kun asuntotuotanto pysähtyi. Niitä ostivat mm. sijoittajat ja niihin riitti vuokralaisia. Katsos kun laman aikana yleensä vuokralla asuvien määrä kasvaa. Siksi sinäkin sait helposti vuokralaisia asuntoihisi.
(viite: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8688/kimukka.pdf?sequence=1)
Ja nyt todellinen yllätys (sinulle, mutta ei useimmille muille). Asuntojen hinnat laskivat vuoden 1989 lopusta aina vuoteen 1996 asti, jolloin tapahtui selkeä käänne. Siis pudotusta oli pidempään kuin mainitsemasi pari vuotta. Siinä oli tosin pieni yritys nousta välissä v.1994. Asuntojen hinnat laskivat yhtäjaksoisesti v. 1990-1994 välillä peräti 40-50%. Selkeä pysyvä käänne tapahtui vasta 1996.
http://www.stat.fi/ajk/tiedotteet/v2004/237asus_001.gif
Mainitsemasi Helsingin asukasmäärän nousu tapahtui, koska laman seuraus oli muuttoliike kaupunkeihin ja erityisesti pk-seudulle, jossa töitä odotettiin olevan paremmin. Niinpä vuokralaisia riitti kaupungeissa. Viime vuosina Helsingin väkiluku on noussut yksinomaan nettomaahanmuuton seurauksena. Se tarkoittaa, että Helsinki imee maahanmuuttajia. Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena tosin siinä lukumäärässä ei ole kovin paljon asunnon ostoon kykenevää väestöä. Sen sijaan vuokra-asuntoihin (joiden maksajana on valtio/sossu) kohdistuu tämän seurauksena kovaa kysyntää.
On mukavaa, että sinulla on vahvoja mielipiteitä, mutta kun analysoit jotain suurta juttua omakohtaisen perstuntuman perusteella, niin näkemys on paitsi hyvin kapea, myös todennäköisesti väärin. Ja sen jankkaaminen kuulostaa typerältä. Toivotaan nyt kuitenkin, että olisitkin oikeassa tunnetussa maailmanhistoriassa ainutlaatuisen ikuisen asuntojen hinnannousun suhteen. Minä en olisi ollenkaan niin varma, mutta minä en toisaalta käytäkään ainoana analyysivälineenä perstuntumaa.
Lisäyksenä vielä niihin 90-luvun laman tuhansiin tyhjillään oleviin asuntoihin tarkempi tieto, että "1990-luvun alun laman aikaan myymättömien uusien asuntojen määrä pääsi kasvamaan aivan erilaisiin lukemiin. Tuolloin myymättömiä asuntoja oli enimmillään jopa 14 000."
lähde: http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2009/06/25/3-500-uutta-asuntoa-yha-myymatta/200915135/12
90 luvun lamaan valmistui 90.000 asuntoa, nyt 15.000.
Kerrankin asiaa jonku muunkin kuin minun kirjoittamana :)
Asuntojen hintojen romahduksesta haaveilevet ovat tyystin unohtaneet sen että kansakunta on vauraampaa, sekä yritykset että yksityiset osasivat odottaa sitä että lama tulee joskus ja lisäksi lainsäädöntöä on rukattu niin että pankit eivät voi paniikissa realisoida velallisten omaisuutta ihan miten haluavat.
90-luvun laman koittaessa Suomessa oli takana yli 40 vuoden nousukausi, nyt vain 15 vuoden, edellinen oli vielä muistissa.
>>>90-luvun laman koittaessa Suomessa oli takana yli 40 vuoden nousukausi, nyt vain 15 vuoden, edellinen oli vielä muistissa.
Ai niinkö? Mitä tapahtui 1970-luvun vakavalle taantumalle, joka rantautui Suomeen vuosikymmenen puolivälin jälkeen yleiseurooppalaisen laman seurauksena? Ensimmäinen sodanjälkeinen joukkotyöttömyyskausihan sattui 70-luvun loppuun, jolloin työttömien määrä ylitti hetkellisesti jopa 200 000 rajan. Tuohon aikaa määrä oli huimaava. Erityisesti vuodet 76-77 olivat pahoja.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/70-luku.htm
>>>Asuntojen hintojen romahduksesta haaveilevet ovat tyystin unohtaneet sen että kansakunta on vauraampaa...
Entä mitä tapahtui sille tiedolle, että suomalaisten ostovoima joka on perinteisesti ollut Euroopan huonoimpia, on kääntymässä peräti laskuun ensi vuonna. Vaikka palkat nousevat, niin verojen ja hintojen korotus syö nousun ja enemmänkin. Vaikutus ei ole omiaan ainakaan nostamaan asuntojen hintoja...
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/05/ostovoima_nousee_prosentin_laskuun_ensi_vuonna_1678495.html