Mitenkäs, jos me jokainen olemme etuilematta jonossa, uskoisimme mahdollista huomautusta vaikka se ottaakin koville. Pistäisimme maasturimme ei invapaikalle. Noudattataisimme yleisiä sääntöjä. Onko se vaikeeta? Hyvät suomalaiset?
Miten olisi
21
3206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei se ole vaikeaa, mutta kun on manne kyseessä niin se on mahdotonta!
se olevan meille kaikille vaikeata. Liian monen ihmisen mielessä on me, myself and I...
Eihän sitä maasturia voi laittaa muualle kuin invapaikalle. Sehän on silloin lähinnä ovea. Eihän suomalainen jaksa kävellä. Tärkeysjärjestys muuttuu vasta sitten, kun itselle tai lähimmäiselle tapahtuu jotain koskettavaa.
Mieluiten vielä kuljetaan suojatien vierestä ja kuvitellaan, että ollaan turvassa. Mitä järkeä myöskään pysähtyä punaisiin valoihin tai hidastaa keltaisilla. Kaasua vaan, vielä ehtii. Mitä väliä muista, kunhan minä vaan olen ensin.
Eikä naapureita oteta huomioon, vaan ajellaan nurmikko sunnuntaina. Kolistellaan hiljaisuuden jälkeen kunnolla ja pidetään bileitä ilmoittamatta, tuuletetaan parvekkeiden kaiteilla jne.
Jono, mitä se on. Eihän meillä ole jonoa. On vain kasa ihmisiä peräkkäin seisomassa. Miksi minä jäisin sinne seisomaan, kun voin olla ensimmäinen välittämättä muista.
Vakiintunut vastaus tuntuu nykyään olevan "Muuta muualle (tai muuta maalle/metsään), jos..." Vaihtoehtona ei ole tietenkään se, että esim. sunnuntaina ruohoa leikkaava voisi muuttaa muualle leikkaamaan ruohonsa sunnuntaisin.
Vain muutama esimerkki.
Me, myself and I.
Missä piileksii ns. " talonpoikaisjärki"? Tuntuu siltä, että joka asia pitäisi erikseen joko sallia tai kieltää. Elämähän on kohta kuin hiihtoliitossa.