Miten suhtauduit, kun adoptioon antamasi lapsi otti sinuun yhteyttä? Kuinka paljon tarvitsit aikaa asian käsittelyyn, ennenkuin vastasit yhteydenottoon - vai vastasitko ollenkaan? Jos et, mikset? Olitko kertonut adoptiosta nykyiselle perheellesi, ja miten se suhtautui asiaan?
bioäiti, uskallatko tavata lapsesi?
minna 28
5996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen aikoinaan antanut lapsen adoptoitavaksi.Poika on nyt 19v.Itse halausin tavata hänet mutta pelastaa lapset järjestön kautta sain hänestä tietoja ja ei ole kuulemma halukas tapaamaan minua.Pahalta tuntuu mutta ei voi mitään.Jospa sitten myöhemmin...Nykyinen perhe tietää asian ja ovat suhtautuneet todella hyvin.Eivät ole tuominnut ratkaisuani.
Ja kyllä vastaisin jos hän ottaisi yhteyttä.Ja ajattelen häntä melkein joka päivä.Välillä mietin että teinkö oikein?
olin vasta 16vuotias kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi (30-vuotiaan miehen raiskattua minut), aborttia en halunnut tehdä, joten päätin pitää lapsen, myöhemmin sain tietää että odotinkin kaksosia. kaksosten synnyttyä ne vietiin heti pois luotani (en edes nähnyt heitä). lapset annettiin adoptioon. ollessani 19-vuotias tulin jälleen raskaaksi (tällä kertaa olin lapsen isänkanssa suhteessa) lapsen synnyttyä kehitysvammaisena, mies lähti luotani ja yksin en ollut tarpeeksi vahva lasta kasvattamaan, yritin kyllä vuoden ajan, jonka jälkeen tein vaikean päätöksen ja luovuin lapsesta. kaksosia en ole edelleenkään tavannut, mutta jos he joskus ottavat yhteyttä, niin vastaan varmasti. nuoremman lapsen kanssa tapaan säännöllisesti (joka toinen viikko).. on välillä hyvin raskasta seurata hänen elämäänsä sivusta, mutta en silti kadu päätöstäni, koska nyt hänellä on hyvä koti ja vanhemmat jotka rakastavat häntä.
lisäys tuohon äskeiseen, olen itse tällä hetkellä 24-vuotias.
joutunut kokemaan kovia! Halusitko itse antaa kaksoset adoptioon vai vietiinkö he sinulta väkisin? saihan kaksoset saman adoptio perheen? Olisi kamalaa, jos hekin olisi erotettu toisistaan. Ymmärrän hyvin miksi annoit vammaisen lapsesi pois. Tekisin sinun saappaissasi varmaan samalla tavalla, mutta jos saisin raskausaikana tietää vammaisuudesta tekisin abortin. Voimia sinulle!
kun kaksosten kohdalla ruvettiin puhumaan adoptiosta, vastustin ensin, mutta jonkin aikaa asiaa mietittyäni tulin (yhdessä vanhempieni kanssa) siihen tulokseen että se on paras ratkaisu. niin minun kuin lastenkin kannalta. kaksoset ovat minulle annettujen tietojen mukaan samassa perheessä jossain pohjanmaalla. jos olisin raskaus aikana saanut tietää lapsen vammaisuudesta, niin en tiedä olisinko tehnyt abortin, mutta sitä lienee näin jälki käteen turha miettiä. tällä hetkellä olen vakituisessa parisuhteessa, ja ehkä vielä myöhemmin hankin lapsia, sitten kun olen siihen valmis.