Puurakentamisen ekologiaa
60- 70-luvuilta saakka edistys on Suomessa tarkoittanut asfalttia ja betonia, mutta nyt yhä useampi haikailee asumaan puutaloon. Keskelle korpea rakennettujen kerrostalolähiöiden sijaan ihmiset kaipaavat kaavoittajalta pientaloalueita lähelle palveluja ja kaupungin rientoja. Samaan aikaan kasvaa kiinnostus rakentaa ympäristöystävällisemmin. Ekorakentaja jää kuitenkin edelleen liian usein vaille oikeaa tietoa - ja puutalokin on todella ekologinen, vain jos se on energiapihi.
Puurakentaminen nousussa
40 vuoden ankean betonielementtidiktatuurin jälkeen puurakentaminen nostaa jälleen päätään. Paloturvallisuuslain muutos muutama vuosi sitten sallii nyt myös kolme-neljä-kerroksisten puutalojen rakentamisen - ja yksi esimerkki puutalobuumista on valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke.
Modernia puukaupunkia nousee mm. Tuusulaan, Mikkelin seudulle ja Ouluun. Oulun Syynimaalla on haluttu yhdistää viihtyisyys ja rakennustehokkuus.
Oulun hankkeen projektipäällikön Markku Karjalaisen mielestä Suomessa on järkevää rakentaa puusta, koska se on meidän kotimainen materiaalimme.
- Jos 99% vapaa-ajan rakennuksista ja kesämökeistä tehdään puusta, niin se osoittaa, että kun ihminen haluaa viihtyä, niin silloin rakennetaan puusta. Niin miksei sitten myös kerrostaloalueita, sanoo Karjalainen.
Vastoin yleistä ennakkoluuloa kerrostalojen rakentaminen puusta ei tule betonia kalliimmaksi. Toistaiseksi hinnat ovat tasoissa, mutta Karjalainen uskoo, että kun suomalaiset rakennusliikkeet ja rakentajat saavat lisää rutiinia puukerrostalojen rakentamisessa, tulee kustannuksissa 5-10% säästöä betoniin verrattuna.
Kankea ja kaavamainen rakennusala ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä. Oulunkin uusista taloista joka toisessa on betonirunko, kun urakoitsija sai tahtonsa läpi ja luvan käyttää vanhoja rakennemuottejaan. Sen sijaan puutalo jos toinenkin katosi takavuosina Oulussa yhdessä yössä – onkin syytä kysyä, mitä järkeä oli alunperin antaa ison rahan ja rakennusliikkeiden tuhota kaupungin vanha puutalokeskusta?
- No se onkin hyvä kysymys, ei siinä mitään järkeä ollutkaan, myöntää Karjalainen. Karjalaisen mukaan Suomessa on noin nyt 40 puutalokaupunkia, joissa on osittain säilyneitä puutalokortteleita. Niiden päälle tehtiin 60-70 –luvuilla tehokkaat kaavat, joita nyt ollaan purkamassa ja täydennysrakennuskortteleita suunnitellaan tänä päivänä betonin sijaan puusta.
Yksi ratkaisu: Suomi-talo
Sen lisäksi, että suomalaiset haluavat asua puun keskellä, yhdeksän kymmenestä haluaisi asua pientalossa. Yhden vaihtoehdon tarjoavat rintamamiestalo-tyyppiset Suomi-talot. Perustalosta on mahdollista toteuttaa useampia versioita, ja talo mahtuu ahtaammallekin tontille ja sopii siksi tiiviiseen kaupunkirakentamiseen.
Matti Tikkanen rakennuttaa pojalleen ja miniälleen Suomi Puunoppa -taloa Helsingin Pakilaan; Tikkanen on ihastunut Suomi-talon puurakenteisiin ja joustavuuteen. Talon väliseinät on suunniteltu helposti muunneltaviksi. Tikkasta velvoittaa myös perinne; jo isoisä oli puuseppä.
- Kivitalot sopii minun mielestäni tuonne Pohjois-Afrikkaan, siellä on kuuma ja kivi viilentää, mutta täällä meillä puu on ehdottomasti paras materiaali, naureskelee Tikkanen.
Suomi-taloissa on mahdollista käyttää platform-elementtirakennustekniikkaa, joka säästää rakennusmateriaalia. Mutta ovatko Suomi-talot muuten ekologisia?
- Siinä on ekologista pieni koko, se sopii täydennysrakentamiseen ja ikkunat on sijoiteltu niin, että saadaan mahdollisimman paljon auringonvaloa. Lisäksi talon eristeet ovat puukuitua ja eristystä voidaan vielä lisätä, ja onhan puu sinänsä ekologinen materiaali, perustelee Suomi-talon toteutussuunnittelija, arkkitehti Anna-Mari Valkama. - Ei se ole ekotalo sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta mielestäni ekologinen silti, Valkama uskoo.
- Mielestäni parasta Suomi-talossa on, että se mahdollistaa tiiviin ja silti viihtyisän kaupunkirakentamisen. Tässä on sellainen nykyaikainen puutarhakaupunki-idea, mihin pitäisi suunnittelussa pyrkiäkin, toteaa Valkama.
Suomi-talon ideoija, arkkitehti ja rakennusneuvos Olli Lehtovuori pitää talonsa parhaina ominaisuuksina pienuuden lisäksi sisätilojen muunneltavuutta ja mahdollisuutta rakentaa puskurivyöhykkeitä eli kuisteja tai kasvihuoneita talon ympärille lämpötilaeroja tasoittamaan.
- Tämä talo on vastalause asuntomessujen ylikalliille kerskataloille, se on yksinkertainen eikä siinä ole turhia neliöitä, valistaa Lehtovuori.
Puutalokin voi olla enemmän tai vähemmän ekologinen
Pelkkä puuseinä ei kuitenkaan tee talosta ekologista - olennaista on eristys ja lämmönkäyttö. Suurin osa rakennuksen ympäristövaikutuksista kun syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta.
Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Talon käytön aikainen energiankulutus kuitenkin aiheuttaa ¾ rakennuksen koko ympäristökuormituksesta. Rakenteiden, eristyksen ja ilmanvaihtojärjestelmän valinta vaikuttaa huomattavasti Suomi Puunoppa -talonkin lämmön kulutukseen. LTO – ilmanvaihto, eli poistoilman lämmön talteenotto laskee lämpöenergian kulutusta jo neljänneksellä ja matalaenergia vaihtoehto pudottaa kulutuksen alle puoleen. Tosin siitä, mikä on hyvää ilmastointia ollaan ainakin kahta mieltä.
- Tässä on kaksi eri koulukuntaa, osa kannattaa täysin tiivistä pullomaisen tiiviiksi eristettyä taloa, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja toisten mielestä hengittävä, vähemmän tiivis ratkaisu on paras, kertoo Suomi-talon toteutussuunnittelija Anna-Mari Valkama ja lisää, että Suomi-taloon toteutettiin hengittävämpi vaihtoehto.
Puuta ja ekologiaa
Juha-Pekka Riuttamäki, Ekologisen rakentamisen ja asumisen RakAs -yhdistyksestä uskoo, koko rakennusalasta puurakentaminen on sitä ekologisinta, mutta jos puutalo vuorataan muovilla tai puulla aletaan matkia muovisia seinämateriaaleja, mennään metsään.
Suomessa on ollut aikoinaan vankkaa puurakentamisen osaamista, mutta nykyään innostunut puu- tai ekorakentaja jää liian monesti yksin ideoineen ja ongelmineen. Tätä puutetta paikkaamaan on perustettu RakAs- puhelinpäivystys. Neuvoja voi kysyä tiistaisin ja torstaisin kello 9 - 12 numerosta 09 726 3336 ja yhdistyksen internet osoite on [email protected].
Useimmin päivystyksestä kysytään neuvoa eri rakennusmateriaaleista tai vaikkapa tuulettuvan alapohjan rakentamisesta. Ympäristöystävällisyydestä ovat kiinnostuneet etenkin vanhojen pientalojen kunnostajat; suurissa rakennusliikkeissä todelliset ekoteot antavat vielä odottaa.
- Tämä on hidas prosessi, tosin viime vuosien shokkihoito eli surkean rakentamisen aiheuttamat jättiongelmat auttavat herättämään suuriakin firmoja, sanoo Riuttamäki. Isoissa rakennusliikkeissä käytännöt muuttuvat hitaasti, mutta ekologisempaan rakentamiseen on lopulta pakko mennä. Pitäisi ottaa parhaat puolet uudesta ja vanhasta rakentamisesta ja yhdistää ne järkevällä tavalla, kehottaa Riuttamäki.
Suomi-talon ideoijan Olli Lehtovuoren resepti on perinnearkkitehtuuri.
- Kaikki mikä tässä maassa on rakennettu ilman arkkitehtuuria on hyvää ja yksinkertaista, toimivaa rakentamista, täräyttää Lehtovuori.
Puutaloasuminen on siis sekä viihtyisää että ekologista, kunhan talo on rakennettu oikein - energiaa säästäväksi ja hengittäväksi.
Lisätietoja:
Puuinfo Oy /Suomi-talo
p. 09 - 132 458
www.puuinfo.fi
RakAs - Ekologisen rakentamisen ja asumisen yhdistys
09 - 726 3336
[email protected]
Moderni Puukaupunki -hanke
Oulun yliopiston Puustudio
08 - 553 4961
Toimittaja: Heli Kivimäki
60- 70-luvuilta saakka edistys on Suomessa tarkoittanut asfalttia ja betonia, mutta nyt yhä useampi haikailee asumaan puutaloon. Keskelle korpea rakennettujen kerrostalolähiöiden sijaan ihmiset kaipaavat kaavoittajalta pientaloalueita lähelle palveluja ja kaupungin rientoja. Samaan aikaan kasvaa kiinnostus rakentaa ympäristöystävällisemmin. Ekorakentaja jää kuitenkin edelleen liian usein vaille oikeaa tietoa - ja puutalokin on todella ekologinen, vain jos se on energiapihi.
Puurakentaminen nousussa
40 vuoden ankean betonielementtidiktatuurin jälkeen puurakentaminen nostaa jälleen päätään. Paloturvallisuuslain muutos muutama vuosi sitten sallii nyt myös kolme-neljä-kerroksisten puutalojen rakentamisen - ja yksi esimerkki puutalobuumista on valtakunnallinen Moderni puukaupunki -hanke.
Modernia puukaupunkia nousee mm. Tuusulaan, Mikkelin seudulle ja Ouluun. Oulun Syynimaalla on haluttu yhdistää viihtyisyys ja rakennustehokkuus.
Oulun hankkeen projektipäällikön Markku Karjalaisen mielestä Suomessa on järkevää rakentaa puusta, koska se on meidän kotimainen materiaalimme.
- Jos 99% vapaa-ajan rakennuksista ja kesämökeistä tehdään puusta, niin se osoittaa, että kun ihminen haluaa viihtyä, niin silloin rakennetaan puusta. Niin miksei sitten myös kerrostaloalueita, sanoo Karjalainen.
Vastoin yleistä ennakkoluuloa kerrostalojen rakentaminen puusta ei tule betonia kalliimmaksi. Toistaiseksi hinnat ovat tasoissa, mutta Karjalainen uskoo, että kun suomalaiset rakennusliikkeet ja rakentajat saavat lisää rutiinia puukerrostalojen rakentamisessa, tulee kustannuksissa 5-10% säästöä betoniin verrattuna.
Kankea ja kaavamainen rakennusala ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä. Oulunkin uusista taloista joka toisessa on betonirunko, kun urakoitsija sai tahtonsa läpi ja luvan käyttää vanhoja rakennemuottejaan. Sen sijaan puutalo jos toinenkin katosi takavuosina Oulussa yhdessä yössä – onkin syytä kysyä, mitä järkeä oli alunperin antaa ison rahan ja rakennusliikkeiden tuhota kaupungin vanha puutalokeskusta?
- No se onkin hyvä kysymys, ei siinä mitään järkeä ollutkaan, myöntää Karjalainen. Karjalaisen mukaan Suomessa on noin nyt 40 puutalokaupunkia, joissa on osittain säilyneitä puutalokortteleita. Niiden päälle tehtiin 60-70 –luvuilla tehokkaat kaavat, joita nyt ollaan purkamassa ja täydennysrakennuskortteleita suunnitellaan tänä päivänä betonin sijaan puusta.
Yksi ratkaisu: Suomi-talo
Sen lisäksi, että suomalaiset haluavat asua puun keskellä, yhdeksän kymmenestä haluaisi asua pientalossa. Yhden vaihtoehdon tarjoavat rintamamiestalo-tyyppiset Suomi-talot. Perustalosta on mahdollista toteuttaa useampia versioita, ja talo mahtuu ahtaammallekin tontille ja sopii siksi tiiviiseen kaupunkirakentamiseen.
Matti Tikkanen rakennuttaa pojalleen ja miniälleen Suomi Puunoppa -taloa Helsingin Pakilaan; Tikkanen on ihastunut Suomi-talon puurakenteisiin ja joustavuuteen. Talon väliseinät on suunniteltu helposti muunneltaviksi. Tikkasta velvoittaa myös perinne; jo isoisä oli puuseppä.
- Kivitalot sopii minun mielestäni tuonne Pohjois-Afrikkaan, siellä on kuuma ja kivi viilentää, mutta täällä meillä puu on ehdottomasti paras materiaali, naureskelee Tikkanen.
Suomi-taloissa on mahdollista käyttää platform-elementtirakennustekniikkaa, joka säästää rakennusmateriaalia. Mutta ovatko Suomi-talot muuten ekologisia?
- Siinä on ekologista pieni koko, se sopii täydennysrakentamiseen ja ikkunat on sijoiteltu niin, että saadaan mahdollisimman paljon auringonvaloa. Lisäksi talon eristeet ovat puukuitua ja eristystä voidaan vielä lisätä, ja onhan puu sinänsä ekologinen materiaali, perustelee Suomi-talon toteutussuunnittelija, arkkitehti Anna-Mari Valkama. - Ei se ole ekotalo sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta mielestäni ekologinen silti, Valkama uskoo.
- Mielestäni parasta Suomi-talossa on, että se mahdollistaa tiiviin ja silti viihtyisän kaupunkirakentamisen. Tässä on sellainen nykyaikainen puutarhakaupunki-idea, mihin pitäisi suunnittelussa pyrkiäkin, toteaa Valkama.
Suomi-talon ideoija, arkkitehti ja rakennusneuvos Olli Lehtovuori pitää talonsa parhaina ominaisuuksina pienuuden lisäksi sisätilojen muunneltavuutta ja mahdollisuutta rakentaa puskurivyöhykkeitä eli kuisteja tai kasvihuoneita talon ympärille lämpötilaeroja tasoittamaan.
- Tämä talo on vastalause asuntomessujen ylikalliille kerskataloille, se on yksinkertainen eikä siinä ole turhia neliöitä, valistaa Lehtovuori.
Puutalokin voi olla enemmän tai vähemmän ekologinen
Pelkkä puuseinä ei kuitenkaan tee talosta ekologista - olennaista on eristys ja lämmönkäyttö. Suurin osa rakennuksen ympäristövaikutuksista kun syntyy käytön aikaisesta energiankulutuksesta.
Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Talon käytön aikainen energiankulutus kuitenkin aiheuttaa ¾ rakennuksen koko ympäristökuormituksesta. Rakenteiden, eristyksen ja ilmanvaihtojärjestelmän valinta vaikuttaa huomattavasti Suomi Puunoppa -talonkin lämmön kulutukseen. LTO – ilmanvaihto, eli poistoilman lämmön talteenotto laskee lämpöenergian kulutusta jo neljänneksellä ja matalaenergia vaihtoehto pudottaa kulutuksen alle puoleen. Tosin siitä, mikä on hyvää ilmastointia ollaan ainakin kahta mieltä.
- Tässä on kaksi eri koulukuntaa, osa kannattaa täysin tiivistä pullomaisen tiiviiksi eristettyä taloa, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja toisten mielestä hengittävä, vähemmän tiivis ratkaisu on paras, kertoo Suomi-talon toteutussuunnittelija Anna-Mari Valkama ja lisää, että Suomi-taloon toteutettiin hengittävämpi vaihtoehto.
Puuta ja ekologiaa
Juha-Pekka Riuttamäki, Ekologisen rakentamisen ja asumisen RakAs -yhdistyksestä uskoo, koko rakennusalasta puurakentaminen on sitä ekologisinta, mutta jos puutalo vuorataan muovilla tai puulla aletaan matkia muovisia seinämateriaaleja, mennään metsään.
Suomessa on ollut aikoinaan vankkaa puurakentamisen osaamista, mutta nykyään innostunut puu- tai ekorakentaja jää liian monesti yksin ideoineen ja ongelmineen. Tätä puutetta paikkaamaan on perustettu RakAs- puhelinpäivystys. Neuvoja voi kysyä tiistaisin ja torstaisin kello 9 - 12 numerosta 09 726 3336 ja yhdistyksen internet osoite on [email protected].
Useimmin päivystyksestä kysytään neuvoa eri rakennusmateriaaleista tai vaikkapa tuulettuvan alapohjan rakentamisesta. Ympäristöystävällisyydestä ovat kiinnostuneet etenkin vanhojen pientalojen kunnostajat; suurissa rakennusliikkeissä todelliset ekoteot antavat vielä odottaa.
- Tämä on hidas prosessi, tosin viime vuosien shokkihoito eli surkean rakentamisen aiheuttamat jättiongelmat auttavat herättämään suuriakin firmoja, sanoo Riuttamäki. Isoissa rakennusliikkeissä käytännöt muuttuvat hitaasti, mutta ekologisempaan rakentamiseen on lopulta pakko mennä. Pitäisi ottaa parhaat puolet uudesta ja vanhasta rakentamisesta ja yhdistää ne järkevällä tavalla, kehottaa Riuttamäki.
Suomi-talon ideoijan Olli Lehtovuoren resepti on perinnearkkitehtuuri.
- Kaikki mikä tässä maassa on rakennettu ilman arkkitehtuuria on hyvää ja yksinkertaista, toimivaa rakentamista, täräyttää Lehtovuori.
Puutaloasuminen on siis sekä viihtyisää että ekologista, kunhan talo on rakennettu oikein - energiaa säästäväksi ja hengittäväksi.
Lisätietoja:
Puuinfo Oy /Suomi-talo
p. 09 - 132 458
www.puuinfo.fi
RakAs - Ekologisen rakentamisen ja asumisen yhdistys
09 - 726 3336
[email protected]
Moderni Puukaupunki -hanke
Oulun yliopiston Puustudio
08 - 553 4961
Toimittaja: Heli Kivimäki
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä homeet ja muut itiöt tykkää kasvihuoneista!
"Tässä on kaksi eri koulukuntaa, osa kannattaa täysin tiivistä pullomaisen tiiviiksi eristettyä taloa, jossa on koneellinen ilmanvaihto ja toisten mielestä hengittävä, vähemmän tiivis ratkaisu on paras, kertoo Suomi-talon toteutussuunnittelija Anna-Mari Valkama ja lisää, että Suomi-taloon toteutettiin hengittävämpi vaihtoehto."
Meillä ainakin on ikkunat jatkuvasti auki.
Öljyllä ja puilla lämmitetään. Raikas mäntymetsän happirikas ilma tulvii tupaan ja omat myrkkykaasut
lannoittaa luontoa..
"Rakenteiden, eristyksen ja ilmanvaihtojärjestelmän valinta vaikuttaa huomattavasti Suomi Puunoppa -talonkin lämmön kulutukseen. LTO – ilmanvaihto, eli poistoilman lämmön talteenotto laskee lämpöenergian kulutusta jo neljänneksellä ja matalaenergia vaihtoehto pudottaa kulutuksen alle puoleen"
taloa, jossa ei ole ilmanvaihtoa, ei siis edes korvausilmavetiileitä. Älä käytä termejä väärin.
Ns: hengittävä talo on markkinointia ja jos sellaisen sitten rakentaa se on epä ekologinen suuren energian kulutuksensa vuoksi.
Luola-aika ja kivikausi ei ollut oikein kodikasta ja viihtyisää aikaa...
"- Jos 99% vapaa-ajan rakennuksista ja kesämökeistä tehdään puusta, niin se osoittaa, että kun ihminen haluaa viihtyä, niin silloin rakennetaan puusta. Niin miksei sitten myös kerrostaloalueita, sanoo Karjalainen."
"Kivitalot sopii minun mielestäni tuonne Pohjois-Afrikkaan, siellä on kuuma ja kivi viilentää, mutta täällä meillä puu on ehdottomasti paras materiaali, naureskelee Tikkanen."
- Mielestäni parasta Suomi-talossa on, että se mahdollistaa tiiviin ja silti viihtyisän kaupunkirakentamisen. Tässä on sellainen nykyaikainen puutarhakaupunki-idea, mihin pitäisi suunnittelussa pyrkiäkin, toteaa Valkama.
Suomi-talon ideoija, arkkitehti ja rakennusneuvos Olli Lehtovuori pitää talonsa parhaina ominaisuuksina pienuuden lisäksi sisätilojen muunneltavuutta ja mahdollisuutta rakentaa puskurivyöhykkeitä eli kuisteja tai kasvihuoneita talon ympärille lämpötilaeroja tasoittamaan.
Messuvoittajien tyyppitaloista moni kyllä maksaa huvikseen kerskahintaa. 120 000 mummonmarkkaakin ylihintaan jostain messuvoittaja "tyynelästä" joutuu pulittamaan sen seurauksena kun se on satuttu valitsemaan messukohteista miellyttävimmäksi.
... pidetään nyt kuitenkin vuosisataiset opit mielessä.
Kaupunkia ei pidä kokonaan rakentaa kotimaisesta polttoaineesta.
Oheinen uutinen poimittu eilisen Hesarista:
"Tulipalo tuhosi varhain sunnuntaina rivitalon Savonlinnan Pihlajaniemessä. Kaksikerroksisen talon neljästä asunnosta kolme paloi kokonaan ja yksi kärsi savu- ja vesivahinkoja.
Etelä-Savon pelastuslaitoksen mukaan kukaan ei kuollut tai loukkaantunut palossa. Kaikki asukkaat pääsivät ulos, ennen kuin palokunta saapui paikalle.
Päivystävä palomestari Raimo Ikonen kertoi, että palon epäillään syttyneen rakennuksen ulkopuolella olleesta tuhkakupista. Tuli on mahdollisesti tarttunut tumpeista seinärakenteisiin."
Minkälainen tärinä ja helinä käy platform talon neljännessä kerroksessa kun alakerran ulko-ovi paukautetaan kiinni?
Kokemuksesta tiedän, että tärinä ja ääni siirtyvät puurunkoisessa rivitalossa vaakasuoraan neljän "kerroksen" verran.