tätä voisi

Nimien antamisessa kannattaa käyttää harkintaa.
Nimi tulee lapsen käyttöön eikä vanhempien. Lapsi joutuu elämään nimiensä kanssa koko elämänsä.

Nimessä täytyy huomioida myös sukunimi, eli se miten se suhtautuu etunimiin. Jos sukunimi on perinteinen suomalainen nimi niin etunimistä ainakin yksi täytyisi olla perinteinen suomalaisnimi jota lapsi voi halutessaan käyttää.

Mikäänhän ei ole pysyvää ja nimetkin vaihtuu mutta ainakin varhaislapsuutensa lapsi joutuu käyttämään annettua nimeä. Jos nimivalinta on huono niin se voi aiheuttaa lapselle jopa ahdistusta ja kiusatuksi tulemista.

Erikoiset nimet ovat sikäli hankalia että lähestulkoon aina kun joudut ilmoittamaan nimesi suullisesti niin joudet sen tavaamaan. Uskokaa tai älkää mutta vuosien saatossa sekin rupee tökkimään ja mieleen tulee ajatus että miksi minä en voi olla vaikkapa ihan tavallinen perus-'pekka'.

Summa summarum - anna nyt edes yksi tavallinen nimi jos kyseessä on ihan tavallinen suomalainen lapsi - sillä sinun on valta ja ...

nimim. 'nimistään jo kauan kärsinyt'

Tämän nimisiä siteitä on ollut ainakin -80 luvulla kaupoissa ja nimestä Sanja tulee ne ensimmäisenä mieleen =) Edith taas oli naapurissa asuneen ikäneidon nimi. Nyt jo vainaa. Vilhelmiinakin kuulostaa iankaikkisen vanhalta, joten oman lapseni kohdalla lyhentäisin nimeksi Helmiina.

Mielestäni oikein nätti nimi. Edithin laittaisin ehkä itse muotoon Eedit.

Pelkkä Eedit Vilhelmiinakin olisi kaunis.

Kaunis nimi kokonaisuudessaan, myös ehdotettu Sanja Eedit Helmiina olisi kiva. Ehkä helpompi kirjoittaa Eedit kuin Edith.