Meillä on noin 3ha peltoa Etelä-Suomessa pienen järven rannalla. (järvi: Pinta-ala 27 ha ja rantaviivan pituus 3 km) Pelto ollut vuokrattuna.
Koska järvi on alkanut vähän rehevöitymään olen miettinyt sen metsittämistä. Minkälaista puuta kannattaisi istuttaa jotta järven rehevöityminen keskeytyisi?
Koska järvi on alkanut vähän rehevöitymään olen miettinyt sen metsittämistä. Minkälaista puuta kannattaisi istuttaa jotta järven rehevöityminen keskeytyisi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mäntyvaltainen sekametsä on kaikkein paras pellon metsityksessä. Lehtipuuksi kannattaa kuitenkin valita hieskoivu rauduksen sijaan. Pelto kannattaa mätästää huolellisesti ennen istuttamista.
joo. Oletko aivan varma ? Expertti
menemään niin onnistuu mätästys ihan hyvin
ei varmaan ratkaise kokonaan järven rehevöitymistä, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Peltoa olisi hyvä köyhdyttää ravinteista peltovijelyllä ennen metsittämistä, mieluiten heinäkasveilla.
En suosittele missään nimessä pellon metsittämistä, ei ei ja ei! Ensinnäkin ihan käytännön ongelmiin, pellon metsittäminen on aika vaikeaa ja harva peltonsa metsittänyt voi kehuskella onnistuneensa, taloudellisesta puolesta puhumattakaan. Voin vakuuttaa, että tunnet viimein nimeltä ne taimet, jotka olet saannut paapotuksi elämän alkuun siellä peltomaalla.
Toiseksi tulee taloudellinen puoli, pellon hinta on sijainnista riippuen tietenkin, yleensä huomattavasti metsää korkeampi, lisäksi taimikolla ei juuri ole mitään arvoa käytännössä tälläisessä tapauksessa. Joten ei ole mielekästä muuttaa n. 25000€ > 2500€, joten suosittelen jatkamaan pellon vuokraamista taikka myymistä jollekin viljelijälle ja ostamaan valmista taimikkoa huomattavasti enemän tuolla pellosta saatavalla rahalla. Puun tuotto on taatusti parempi!
Mitä tulee tuon järven rehevöitymiseen, ei tuolla pellolla ole siihen normaalilla viljelyllä suurtakaan merkitystä. Kiinnittäisin huomiota jatkossa tuon pellon viljelytapoihin, jospa niissä olisi vielä korjaamisen varaa. On nimittäin niin, että määrättyyn pisteeseen rehevöitynyt järvi alkaa ruokkimaan itse itseään, mitä rehevöitymiseen tulee ja olisi käytettävä muita lääkkeitä rehevöitymisen estämiseksi.
On peltoja ja sitten peltoja. Eu-tukien ulkopuolella olevat pellot huonojen kulkuyhteyksien takana kannattaa ehdottomasti metsittää.
Eikä se niin vaikeaa ole, pitää vain tehdä oikein. Heinät sun muut pois glysofosaatilla, ojat täysin uusiksi ja kunnon mätästys tai laikutus. Ja lannoitus ehdottomasti että ravinne tasapaino kääntyy metsälle suotuisaksi. Mutta ei missään nimessä saa istuttaa puhdasta havumetsää vaikka tuntuisi että paikka sopisi männylle tai kuusella, sekametsää 50% koivua 30% kuusta 20% mäntyä toimii hyvin istutus melko tiheään ja taimikonhoito huolellisesti.
Laita mustaviinimarjaa, mansikkaa, omenapuita,päärynäpuita kirsikkapuita kaikkia juurikas kasveja kasvamaan myös ryytimaa vuokralle. Itse pomintaa. Työn tekijät venäjältä tai aasiasta,paltiasta, tukiaiset eeuulta. Teet ison tilin joka vuosi oli sitten hyvä tai huono kesä. Terv. sepe
Olen juuri tuossa lähistöllä seurannut peltojen metsittämistä (8ha) ja alkaa jo Mhy:n kavereiltakin usko loppumaan. Perikunta ensin pöljäili niiden peltojen kanssa, ne jäi EU-tukien ulkopuolelle ja nyt ei ole oikein muuta, kun yrittää vääntää taimikkoa. On sinne glyfosaattia uhrattu ja laikkuja väännetty, ojiakin kaiverrettu. Toinen laikutus menossa ja nyt kasvaa melkoinen yrttitarha siellä.
Toista (3ha) peltoa olen myös seurannut, kolmannet taimet nyt menossa, koivua yrittävät, osa on jo kolmisen metriä korkeita huutomatkan päässä toisistaan, suurin osa myyrien ja hirvien syömiä. Hyvää salaojitettua peltoa oli aikaisemmin, vieressä samanlaista myytiin 10000€/ha.
Joten kauhiast ihmettelen, että missä nuo pellon metsitykset onnistuu, kun ei tänne ole osunut kunnollisia tapauksia? Yksikin 20ha peltoalue on nyt mitättömänä nuorena metsänä, ei niitä männyn käkkäröitä kukaan osta ja koivut on hirvien syömiä.
vaikeita metsitettäviä onnistuneesti. Pellonmetsitysten ensimmäisestä puusukupolveta kannattaa laskea saavansa vain sellupuuta. Toinen metsäpolvi paikalla jo onnistuu kun pellon maa on muuttunut metsämaaksi. Pellot ovat usein liian ravinteikkaita ja maassa on peltomaan elämä , siinä ei aina puut viihdy. Karut hiekkamaat onnistuvat parhaiten. Ravinnerikkailla pelloilla saattaisi metsitystä auttaa jos petoa ennakoidusti viljelisi köyhdyttämällä sitä ravinteista.
Liian ravinnerikkailta pelloilta pintamultaa ohut pinta kerros pois. Joko teet bisnesta myymällä seulottua multaa jos lähistöllä okt-tontteja tai sitten vain jätetään sinne isoiksi kasoiksi jolloin samalla maastokin muuttuu enemmän metsän näköiseksi mäkineen.
Jos maapohjaa on vuosikymmenet hoidettu ajatuksella että vilja tms kasvaa parhaiten, ei ravinteet ole metsän kannalta kovinkaan hyvät.
Ensimmäiset parina vuotena heinät pitää ajaa taimien ympäriltä 2-4 krt/vuosi. Työtä siitä kyllä tulee mutta vahvalla siimalla menee vauhdikkaasti kun käyttää teräsuojaa ohjurina, laiskalle metsänomistajalle tämä ei kyllä suoraan sanoen sovi. Pääoman tuotto pellonmetsityksestä tulee lähes täysin metsänomistajan omasta työstä, vieraalla teetettynä palkat sivukuluineen syövät pääomaa. Jos ei taimikonhoitotyöt maistu, kannattaa suosiolla unohtaa metsitys ja kasvattaa vaikka heinää tms.
Halla vie kuuset melko tehokkaasti jos ei ole lehtipuuta suojana.
peltoon. Ei sinne mitään hieskoivuja laiteta. Eikä varsinkaan mäntyjä.
ovat erinomaisia löytämään rauduskoivut
Mäntykö ei sitten kelpaa ?
hirvelle kelpaa, mutta huonommin kuin rauduskoivut. Hirvelle mieluisia ovat pihlajat , haavat , pajut seraavaksi koivut ja männyt. Kuuseen hirvi sattuu harvoin.
Varmaan ainut mahdollinen puulaji on pelloille juuri vain ja ainoastaan HIESKOIVU, sillä hirvet ja muut syöpäläiset syö kyllä kaiken mahdollisen ja mahdottomankin sieltä. Hieskoivulla voi saada jotenkin kuuselle myöhemmin suotuisat olosuhteet. Turha sinne on mitään kalliita rauduskoivuja enää syötäväksi pistää. Pelto on niin toivotonta metsitettävää, että vain täysi ääliö lähtee moista yrittämään. Helpommalla saa samalla rahalla valmista taimikkoa tai nuorta metsää ostamalla ja on varmempi lopputulos.
Rauduskoivua on istutettu ja hyvin on onnistunut.