Lapsikauppa on Suomessa paitsi laillista myös suorastaan suositeltavaa.
"Suomessa tuli vuonna 2005 voimaan uusi laki, joka velvoitti valtion maksamaan kunnille rahaa joka ikisestä huostaanotosta. Siis kun yksi lapsi otetaan huostaan, siitä rapsahtaa kunnan rahakassaan sievoinen summa. Samoin kolmannen sektorin ylläpitämät lastenkodit ja sijaishuoltolaitokset pyörivät yksinomaan valtion maksamilla avustuksilla. Minä ihmettelen sitä, miksi Suomi ei halua tukea lastensa kasvamista biologisissa perheissä, vaan tukee lastensa kasvua mieluummin perheistään irti revittyinä, pakkohuostattuina, viisitoista-kaksikymmenkertaislla raha-avustuksilla sijaishuoltolaitoksissa verrattuna biologisen perheen saamiin lapsiavustuksiin.
Mainitsemani vuoden 2005 laki on saanut aikaiseksi pakkohuostaanottojen vyöryn, jossa lapsen ja perheen oikeudet ovat unohtuneet täysin. Suomi ei noudata asiassa omia lakejaan, saati yhtäkään allekirjoittamaansa kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa. Mm. YK:n alainen Lapsen oikeuksien komissio on tiedustellut Suomelta Suomen toimia lapsiasioissaan moneen kertaan. Komissiota huolettaa mm. lapsen ja perheen tuetta jääminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Minua ihmetyttää, miksi länsimaisena hyvinvointivaltiona tunnettu Suomi joutuu huostaamaan vuosittain enemmän lapsia kuin mikään muu Euroopan maa.
Vuonna 2005 laillistetua lakia käytetään suomalaisissa kunnissa väärin. Laki mahdollistaa huostaanottojen tehtailun. Näyttää siltä, että suomalaisviranomaiset käyvät kauppaa omila lapsillaan. Lapsia noudetaan kodeista ja annetaan laitoksiin hyvää korvausta vastaan. Lapsi tuottaa niin kauan rahaa sijaishuoltolaitokselle, kunnes tulee täysi-ikäiseksi. Sitä ennen lapsella ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Sijaishuoltolaitokset eivät halua päihdevanhempien lapsia. Nämä ovat hankalampia kuin kunnollisista kodeista otetut lapset, eivätkä täten ole niin varma rahanlähde.
Vuonna 2008 voimaan tullut uuden lastensuojelulain valmistelussa ei kuultu lainkaan asiantuntijatahoja, jotka sittemmin arvelivatkin lain aiheuttavan tulevana vuosina ongelmia ja olevan epäonnistunut. Asiantuntija tahot olivat sitä mieltä, että perheen ja lapsen asema huonontuu oleellisesti uuden lain myötä. Laki mahdollistaa viranomaisten omavaltaiset ja perusteettomat toimet lasten ja perheiden asioissa. Lain tulkinta on osoittautunut olevan käytännössä hyvin väljää. Laki mm. mahdollistaa ja sallii viranomaisen oman tulkinnan lapsen ja perheen tilanteesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä, myös huostaanotoista."
lainaus Anu Palosaarelta
"Suomessa tuli vuonna 2005 voimaan uusi laki, joka velvoitti valtion maksamaan kunnille rahaa joka ikisestä huostaanotosta. Siis kun yksi lapsi otetaan huostaan, siitä rapsahtaa kunnan rahakassaan sievoinen summa. Samoin kolmannen sektorin ylläpitämät lastenkodit ja sijaishuoltolaitokset pyörivät yksinomaan valtion maksamilla avustuksilla. Minä ihmettelen sitä, miksi Suomi ei halua tukea lastensa kasvamista biologisissa perheissä, vaan tukee lastensa kasvua mieluummin perheistään irti revittyinä, pakkohuostattuina, viisitoista-kaksikymmenkertaislla raha-avustuksilla sijaishuoltolaitoksissa verrattuna biologisen perheen saamiin lapsiavustuksiin.
Mainitsemani vuoden 2005 laki on saanut aikaiseksi pakkohuostaanottojen vyöryn, jossa lapsen ja perheen oikeudet ovat unohtuneet täysin. Suomi ei noudata asiassa omia lakejaan, saati yhtäkään allekirjoittamaansa kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa. Mm. YK:n alainen Lapsen oikeuksien komissio on tiedustellut Suomelta Suomen toimia lapsiasioissaan moneen kertaan. Komissiota huolettaa mm. lapsen ja perheen tuetta jääminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Minua ihmetyttää, miksi länsimaisena hyvinvointivaltiona tunnettu Suomi joutuu huostaamaan vuosittain enemmän lapsia kuin mikään muu Euroopan maa.
Vuonna 2005 laillistetua lakia käytetään suomalaisissa kunnissa väärin. Laki mahdollistaa huostaanottojen tehtailun. Näyttää siltä, että suomalaisviranomaiset käyvät kauppaa omila lapsillaan. Lapsia noudetaan kodeista ja annetaan laitoksiin hyvää korvausta vastaan. Lapsi tuottaa niin kauan rahaa sijaishuoltolaitokselle, kunnes tulee täysi-ikäiseksi. Sitä ennen lapsella ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Sijaishuoltolaitokset eivät halua päihdevanhempien lapsia. Nämä ovat hankalampia kuin kunnollisista kodeista otetut lapset, eivätkä täten ole niin varma rahanlähde.
Vuonna 2008 voimaan tullut uuden lastensuojelulain valmistelussa ei kuultu lainkaan asiantuntijatahoja, jotka sittemmin arvelivatkin lain aiheuttavan tulevana vuosina ongelmia ja olevan epäonnistunut. Asiantuntija tahot olivat sitä mieltä, että perheen ja lapsen asema huonontuu oleellisesti uuden lain myötä. Laki mahdollistaa viranomaisten omavaltaiset ja perusteettomat toimet lasten ja perheiden asioissa. Lain tulkinta on osoittautunut olevan käytännössä hyvin väljää. Laki mm. mahdollistaa ja sallii viranomaisen oman tulkinnan lapsen ja perheen tilanteesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä, myös huostaanotoista."
lainaus Anu Palosaarelta
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Suomessa tuli vuonna 2005 voimaan uusi laki, joka velvoitti valtion maksamaan kunnille rahaa joka ikisestä huostaanotosta. Siis kun yksi lapsi otetaan huostaan, siitä rapsahtaa kunnan rahakassaan sievoinen summa. (...)"
Aiemmin Suomessa oli lastensuojelun tasausrahasto, jonka jälkeen siis otettiin käyttöön nykyinen lastensuojelukerroin. Kunnat tosiaan saavat rahaa "lastensuojeluun" ainoastaan sen mukaan, kuinka monta lasta on vuoden viimeinen päivä sijoitettuna kodin ulkopuolelle (vai riittääkö pelkkä huostaanotto, jossa lapsi kuitenkin on päästetty takaisin kotiinsa asumaa?).
Rajaus on karmea. Vain huostaanottaminen tuo kunnille rahaa.
pitäisi julkistaa, sitä olen itsekin muutamalta suurimmalta sanomalehdeltä pyytänyt. Mitään ei kuitenkaan kuulu, joten eikö lehdistöllä ole rohkeutta tietojen julkaisemiseen?
Tietoja salataan ja toimittajia vaiennetaan hyvin korkealta taholta, niin että se siitä suomalaisesta demokratiasta, sananvapaudesta ja kansalaisten tiedon saantimahdollisuudesta.
Toissa lastenoikeuksien päivänä radiossa tuli suora ohjelma, jossa kysyttiin "Toteutuvatko lasten oikeudet Suomessa?" Soitin ohjelmaan, toimittaja vastasi musiikkitauon aikana ja kysyin, saako hoidollisista huostaanotoista sanoa sanasen. Ei saanut, on kuulema liian arka aihe suoraan radiolähetykseen otettavaksi. Eipä noista ole kuultu nauhoitetuissakaan lähetyksissä, ei sen puoleen.
Esimerkki 1:
Jos lapsi joutuu vaikka vuodeksi sairaalahoitoon, terveydenhoitolain mukaan perhe maksaa alle 100 euroa, loppu vuosi on lain mukaan lapselle ilmaista. Maksajana on kotikunta julkisen terv.hoidon määrärahoista.
Mutta kun tehdään hoidollinen huostaanotto, kunta ei yksin maksakaan, vaan se saa rahaa:
- huostaanoton takia vanhemmilta heidän maksukykynsä mukaan
- lisäksi perheen mahdolliset sosiaaliset etuudet, mm. lapsilisä peritään kunnalle huostakustannusten kattamiseen
- kunta saa valtiolta rahaa lastensuojelukertoimella laskettuna, kerroin on sitä suurempi, mitä enemmän huostaanotettuja lapsia kunnassa on
- kunta saa sitä enemmän verotuloja lastensuojelulaitoksilta, kun laitokset ovat jatkuvasti täysmiehitettyjä
- laitokset tarjoavat kuntaan työpaikkoja, siis poistavat työttömyyttä ja pienentävät työttömyyskustannuksia
Koska hoidolliset huostaanotot ovat laittomia, sopii kysyä, missä perheiden oikeusturva on?
Miksi perheet ovat näin eriarvoisessa asemassa jopa toisiinsa nähden? Henkinen puoli on vielä erikseen, että millä oikeudella lapsi erotetaan rakkaistaan siksi, että hän on sairaalahoidon tarpeessa?
Esimerkki 2:
Erityisoppilaiden määrän kasvua on ihmetelty viime vuosina kovasti. Paljonkohan lukujen kasvuun on vaikuttanut se, että kuntien säästöjen takia rahan vähyydessä kamppailevat koulut saavat lisärahoitusta jokaisesta uudesta erityisoppilaasta? Mutta nythän sekin ongelma poistuu, kun uusien suunnitelmien mukaan lapset eivät enää saa lain mukaan heille kuuluvaa tukea mahdollisiin oppimisongelmiinsa. Samoin koulunkäyntiavustajien virkoja vähennetään ja kärsijöinä ovat edelleen lapset. Kouluterveydenhoidossa on jo säästetty äärimmilleen, vaikka ampumistapausten jälkimainingeissa aina muuta erehdytään lupaamaankin.
Esimerkki 3:
Jos lapselle myönnetään erityisavustaja tarhaan vaikka kolmeksi vuodeksi, lapsi saa nauttia lain hänelle lupaamasta oikeudesta korkeintaan yhden vuoden ajan, ei aina sitäkään. Edelleen kuntien säästöt ovat minimoineet päivähoidon virkojen määrän ja huutava pula työntekijöistä pakottaa tarhat ottamaan tietylle lapselle luvatun erityisavustajan muihin tehtäviin. Lapsi menettää hänelle kuuluvaa oikeuttaan, mutta tarha saa lisärahoituksen lisäksi hyötyä myös lisätyöntekijästä.
Tällä palstalla on aivan loistavia ajattelijoita, kuten tässä ketjussa.
Kiinnostavaa lukea ajatuksianne ja väitteitänne!
Tuli mieleen, että meidän pitäisi ryhtyä koostamaan juttua lastensuojelun nykytilasta esimerkiksi Voima-lehteen. Tehdään sinne seikkaperäinen kooste, johon kootaan kaikki lastensuojelun kauheus, tietysti vain pääpiirteittäin. Tavaraa kun riittää.
Oletko kiinnostunut tulemaan yhdeksi vaikuttajaksi ja voimatekijäksi järjestöömme?
Voit toimia ns. tiedottajana/medianomina haastatellen esimerkiksi ihmisiä ja tehden vaikka gallupeja. Materiaali koostetaan ja julkaistaan sivuillamme. Voit tehdä hommaa kotoasi käsin oman ajan ja kiinnostuksen mukaan koska haluat.
Teemme nyt yhteistyötä vaikuttavien yhteistyökumppaneiden kanssa joka on lisääntymään päin. Jos olet kiinnostunut annan mielelläni lisätietoja.
Puhelinhaastatteluistako on kyse? Miten haastateltavat valitaan?
Tämä järjestö on vielä rekisteröimätön ja aivan uusi joka ajaa lasten etuja. Toiminta on aivan erilainen kuin mitä tähänastiset yhdistykset ovat.
Esittelin tämän hankkeen kahdelle tunnetulle yhdistykselle jotka ovat mediassa tienraivaajana ja he ehdottivat tapaamista. Ne jotka ovat kuulleet tästä ovat pitäneet tätä hanketta erittäin potentiaalisena hankkeena.
Mitä tulee itse toimintaan, media, haastattelukuvioita eikä muitakaan ole vielä tarkkaan määritelty joten lähinnä kartoitamme onko halukkaita ihmisiä tulossa mukaan vaikuttamaan uuteen järjestöön ja mitä tehtäviä jaetaan. Järjestössä voit itse vaikuttaa omalla tekemiselläsi mitä ja miten haluat vaikuttaa. Voit toimia myös uutisoijana tai gallup -henkilönä. Gallupeja voi tehdä monella eri tapaan.