Olet ollut sä minulle enkeli,
minä sinulle paholainen.
Untesi musta ritari,
öittesi painajainen.
En olla mä tahdo ja kuitenkin,
vilsinkö miekallain sydämeesi?
En satuttaa tahdo, vaan tiedä mä en,
kuinka kuivata kyyneleesi.
Olet ollut sä minulle enkeli,
mulle arvossa mittaamaton.
Jos mun sanani aina sua satuttaa,
kai mun mentävä luotasi on.
Minä suljen sun muistona sydämeeni,
se mua matkallain lohduttaa.
Luulet, et leikin sun tunteillas vaan,
mutta muita en aatellutkaan.
Olet ollut sä minulle enkeli
ja ihminen ihmiselle.
olet ollut sä minulle tärkeä niin,
teit ihmeitä sydämelle.
Nyt suljen mä kannet kirjan tään,
ne hellästi kiinni laitan.
ja lopuksi lauseen viimeisen,
mä kärjen kynästäin taitan.
minä sinulle paholainen.
Untesi musta ritari,
öittesi painajainen.
En olla mä tahdo ja kuitenkin,
vilsinkö miekallain sydämeesi?
En satuttaa tahdo, vaan tiedä mä en,
kuinka kuivata kyyneleesi.
Olet ollut sä minulle enkeli,
mulle arvossa mittaamaton.
Jos mun sanani aina sua satuttaa,
kai mun mentävä luotasi on.
Minä suljen sun muistona sydämeeni,
se mua matkallain lohduttaa.
Luulet, et leikin sun tunteillas vaan,
mutta muita en aatellutkaan.
Olet ollut sä minulle enkeli
ja ihminen ihmiselle.
olet ollut sä minulle tärkeä niin,
teit ihmeitä sydämelle.
Nyt suljen mä kannet kirjan tään,
ne hellästi kiinni laitan.
ja lopuksi lauseen viimeisen,
mä kärjen kynästäin taitan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hieno runo; kuin kansanlaulu.