ymmärrä; miksi ihastus toisena päivänä luo katseita ja hymyilee veikeästi ja hakee varta vasten seuraan, mutta sitten taas toisena päivänä saattaa olla aivan toisesta ääripäästä; hyvä, jos katsoo päälle (ja jos katsoo niin voin sanoa, että katse voisi tappaa), lopettaa heti toisen kanssa keskustelun, kun tulen siihen lähettyville. On niin kuin mua ei olisikaan.
Onko mulla menny jotakin ohi vai testaileeko mua vain? Vai tietääköhän hän edes itse mitä haluaa..?
Onko mulla menny jotakin ohi vai testaileeko mua vain? Vai tietääköhän hän edes itse mitä haluaa..?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Homot ne vasta hankalia on, oikeita romanssipsykoja. En tunne yhtään sääliä .. kohtaan, sillä itsehän se aikoo siihen suohon työntyä. Ennen se vain halusi tyhjentyä mahdollisimman moneen reikään, nyt se haluaa jonkun täyttävän sydämessään olevan kolon. Romantikkona se uskoo ihan oikeasti voivansa löytää ihmisen, joka kolahtaisi niin, että tähdet näkyisivät vielä vuosikymmenien jälkeen.
Jätän kyynisen totuuden kertomatta. Jos jollekin niin toki soisin ikuisen rakkauden euforisen olotilan. Sille se voisi sopia. Se on niin hyvä ystävä, että olisi varmaan hyvä kumppanikin. Mikäli molempiin tarvitaan samoja olotiloja. Silti hyväksyn ..sekoilut ja usutan sitä milloin minkinlaisen herkkupalan kimppuun.
Kun ..kuljettaa kieltään polvitaipeessani, valutan järkeni lakanoille. Pitkä yksinolo on saanut sen suorastaan janoamaan toisen ihmisen läheisyyttä, ja se pitää siitä kiinni koko mielensä ja kehonsa voimin. Rakastaa niin, että vaikutus kestää hyvin pitkään. Teeskentelyn nukkuvaa kun ..tunnustaa minulle rakkautensa, sen vampyyrimäisen kiihkon, josta en halua keskustella sen kanssa. Se haluaa uskoa, että minäkin tarraudun siihen samanlaisella kiihkolla ja voimalla. Minun käsissäni se on kuin kuumaa vahaa..
Taidan käyttäytyä itse juuri tuolla lailla..ja se johtuu epävarmuudesta, myös mielentilasta (päivä on saattanut vaan mennä perseelleen) ja siitä riuduttavasta epätoivosta, kun haluaisi tilanteen etenevän ihastuksen kanssa.
Kaikki on vain katseiden, kehonkielen ja meidän välisen "energian" mahd. jopa jännitteen varassa.
Ainakin itse tunnen niin ja jos en ole aivan tulkinnut häntä väärin, niin hänkin tuntee jotain..
Joskus päätän itsekseni, että nyt tämä säälittävä ihastumiseni loppuu,"ei siinä kuitenkaan mitään ole" ja alan käyttäytyä, kuin hän olisi ilmaa minulle. Olen kyllä ainakin kerran katsonut häntä hyvin tappavalla katseella(oli todella huono päivä ja kauhea kiire ja vähän kiukutti, että sen ihanan naisen piti olla siinä vaikeuttamassa elämääni)..:( ja toisaalta taas sulostuttamassa sitä :) Ja lopetan toisen kanssa keskustelun hänen ilmaantuessa paikalle ihan vaan, koska alan välillä jännittää hänen läsnäoloaan ja puheestani tulee joko tarkkaan harkittua muka-fiksua-jutustelua tai sitten möläytän jotain typerää hermostuksissani..Selventikö nämä jutut asiaa yhtään? :)
Heh, moni varmasti voi yhtyä tuohon, minä ainakin. Puit asian hienosti sanoiksi. :)
"..katsonut häntä hyvin tappavalla katseella.."
Nämä ovat aina yhtä mielenkiintoisia juttuja. Mietittekö oikeasti koskaan miltä siitä toisesta sitten mahtaa tuntua teidän tunneilmaisujenne aikana tai jälkeen? jos ne ns.tappavat katseet ei esim. liity mihinkään tilannesidonnaisiin tekijöihin teidän välillä, vaan on täysin teidän sen hetkisen tunnetilan liioiteltuja ilmaisuja? "Tappavan katseen" tarkoitushan on pitää toinen loitolla tai ilmoittaa sen avulla paheksuntansa toista kohtaan jonkin asian johdosta. Soveltuu siis hyvin huonosti suhdepyrkimysten ajamiseen. Kohdistatte siis hirveästi energiaa toista kohti omien tasapainottomien tunnetilojenne takia ja oletatte silti koko ajan, että se on varmaan siitä kiinni kun toinen ei näytä sitä kiinnostustaan suoremmin kaikkien teidän tappo katseiden, onkuin ilmaa käytöksenne jälkeen?
Toisekseen sitten se, että kun tulee parempi päivä ja näyttää täysin avoimesti sen, että tässä olen, niin se myöskin ilmaisee sitä, että on valmis luottamaan toiseen ja silloin toiselta pitäisi löytyä voimavaroja olemaan se luottamuksen arvoinen ihminen. Heittäydyt toisen käsien varaan ja sitä luottamusta ei pitäisi pettää tai leikkiä sillä. Sillä sihenhän kaikki hyvät ihmissuhteet perustuvat, luottamuksen varaan. Ei mihinkään höpö höpö tunne käsittelyihin. Tarkoituksella ole luottamuksia petetty, varsinkaan jos niitä voimavaroja heikennetään esim. noilla omilla pelleilyillä tai sitten muiden tekijöiden takia.
Kolmannekseen, varmasti on ns.energia kenttiä ihmisten välillä ja sehän se on aina perin mielenkiintoista miten tulee ns. tietoiseksi toisesta ihmisestä. Vain aika kertoo mikä on minkin jutun syvin sisältö.
http://www.youtube.com/watch?v=VWia6yzAvB4
"Jennifer25.8.2003 10:39 ....minulla on vähäsen ongelmaa oman pääni sisässä. Toisaalta tiedän, että talossamme on paljonkin juoruilua ja pahansuopaa puuttumista toisten ihmisten elämään yleensä.
Vältän kaikenlaista tunteenosoittamista taloni lähettyvillä ja kotikulmilla yleensä. Keskustassa saatan sitten vaikka suudella keskellä katua, jos siltä tuntuu. Tässäkin on aina vaaransa, että joku tuttu näkee.
Minä olen siis aikamoinen pelkuri tässä asiassa, vaikka en todellakaan haluaisi olla. Tiedän kuitenkin varsin hyvin, miltä tuntuu olla juoruilun ja pahansuopuuden kohteena. Nämä kokemukset tulevat muiden asioiden vuoksi elämästäni, ei lesbouden. Haluan tavallaan hiljentää ja normalisoida arkeani niin paljon kuin mahdollista. Voimavarani tuskin riittäisivät siihen, että olisin lesbojuorujen kohde. Juoruja on muutenkin liikkeellä ja aivan tarpeeksi.
Toisaalta on aika merkillistä, että minusta on useinkin tehty lesbopäätelmiä eri asuintaloissani, vaikka olen suhteellisen naisellinen ja en todellakaan ole avoimesti sitä, mitä olen. Useaankin otteeseen minulta on epäsuorasti tiedusteltu suuntaustani.
Se vissiin riittää, että kuljen naiskavereiden kanssa, vaikka hekään eivät nyt niin erikoisen poikamaisia olekaan.. "