Ostin oikein painetun lehden, koska niin kehotettiin Iltalehden verkkojulkaisussa. Eipä siitä nyt isommin viisastunut (talon yläkerrassa pahoja kosteus-/homevaurioita). Kataja osti talon 2008 ja myi tuttavalleen 2010. Talo on 100 v vanha ja ilmeisesti joku on sen saneerannut ennen Katajaa (vai onko Kataja myös sitä rempannut, ei mainittu). Mainitaan kuitenkin, että vastuu voi jäädä Katajalle???. Eikös näissä kiinteistökaupoissa ole hieman pidempi tuo (piilo)virhevastuuaika kuin 2 vuotta?
Katajan "hometalo" taas otsikoissa
-Sepu-
241075
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
En ota kantaa vastuukysymyksiin, mutta rakennusteknisesti oleellinen ja kiinnostava pointti olisi ymmärtää / selvittää mikä on alkuperäinen ongelman aiheuttaja. Onko se jo rakennusaikaista alkuperää vai sen jälkeistä. Oikein rakennetun, remeontoidun ja ylläpidetyn talon ei homeongelmista pitäisi kärsiä.
- http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010072812097265_uu.shtml
Ikävä ja raskas asia kenen kohdalle osuu.
Eiköhän siinä ollu jokin muutostyö tehty katon osalta ja siitä kai päässyt vuotamaan. Pitänee tarkistaa iltalehden keväisistä, siinä oli tarkemmin.
Ikäviä tuommoiset tapaukset, pistää kyllä elämän aika sekaisin.
Se, joka osti talon Katajalta, voi vaatia Katajaa vastuuseen. Tämä heidän välisensä kauppa käsitellään aivan omana tapauksenaan ja voi käydä esimerkiksi niin, että Kataja joutuu maksumieheksi yksi. Mikä tahansa lopputulema on mahdollinen, koska suomalainen oikeusjärjestelmä on tässä kohti vitsi vain. Se, kenelle sattuu ahne ja asiansa osaava lakimies, yleensä pärjää.
Kataja taas joutuu vaatimaan omiaan takaisin siltä, joka talon myi hänelle. Tämä on taas kokonaan oma juttunsa ja mitä tahansa voi tapahtua.
Tässä on siis kaksi aivan erillistä juttua joiden lopputulokset voivat olla erilaisia. Yleinen harhaluulo on että kaksi myöhempää omistajaa voisivat jotenkin liittoutua ensimmäistä vastaan. Näin se (valitettavasti? onneksi?) ei mene.
Voi sattua, että ketjun ensimmäinen on varaton. Joku ketjussa on voinut syyllistyä petokseen - se on voinut olla ensimmäinen myyjä, joka on ehkä tieten tahtoen myynyt huonon talon. Se voi olla myös keskimmäinen, joka on huomannut ostaneensa p***aa ja laittaa v***n homehel**tin kiertoon. Viimeinen ostaja on erittäin harvoin pettänyt ketään. Hän on se kurja pirpuparka jolla p***a on käsissä.
Joskus voi myös sattua, niin kuin minulle, että tuollaisen ketjun keskimmäisenä jää vastuuseen, koska 5 vuotta ei ollut tullut täyteen minun myymässäni kaupassa, mutta 5 vuotta oli jo ehtinyt kulua siitä kun minä ostin. Todisteet alkuperäisen myyjän tietoisuudesta olivat olemassa, mutta eivät niin vahvoja sitten käräjäoikeuden mielestä, että olisi riittänyt tuon 5 vuoden määräajan kumoamiseen.
Kolmen osapuolen käsittelyissä olisi järkevintä kahden viimeisen sopia ja ostajan saada hinnan alennus ilman oikeudenkäyntiä. Sen perusteella olisi sitten mahdollinen hakea ensimmäiseltä, eikä "kakkoselle" tulisi hinnanalennuksen päälle vielä maksettavaksi omia kolmannen asianajopalkkioita. Jos hinnanalennuksen perusteen syy on ensimmäisen omistajan aikaisia eikä tuo vastuuaika ole mennyt umpeen, niin silloin kakkonen säästää paljon mutta joutuu kuitenkin usein pienen osan maksamaan.
Asianajokulut menevät silloin ensimmäiselle, eikä kakkosen ja kolmannen välillä niitä kerry.
Asiantuntijan laatiman korjauskustannusarvion maksu puoliksi ja kustannusarviosta sopimuksella maksuun 2/3. Se kolmasosa useimmiten katsotaan tasonparannukseksi kuitenkin oikeudessa ja kolmonen kyseiseen sovintoon suostuu, koska muutoin on edessä vuosi-/en käsittely.
Tällaisen olen kuullut toimivan parhaiten kun kyseessä on kolmen osapuolen käsittely. Selkeä näyttö mitä on löytynyt, selvitys millä summalla kakkonen on sopinut ja sitten vaan hakemaan ykköseltä.
Kukaanhan ei tunnetusti lähde kuvetta kaivamaan ennenkuin sen joku oikeasti määrää ja siksi ajetaankin sitten itse itsensä ongelmiin.
No et sitten lähtenyt hoviin kokeilemaan ? Sehän tietty tuo vain lisää kuluja jos hakee muutosta eikä se menesty, olikohan se menestyminen että käräjäoikeuden tuomio kumotaan kokonaan tai vähenee yli puolella ???? Saahan sillä tietty pitkitettyä kolmosen kärsimystä, jos sellaista haluaa.
Hovissahan otetaan jo huomioon jos joku (tapauksessasi ykkönen) on todettu olleen tietoinen jostain mutta jättäneen kertomatta, käräjäoikeudessahan siitä vain päätöksessä mainitaan.
onko asunnon välittäjällä minkäänlaista vastuuta?
Välittäjällä ei ole mitään muuta vastuuta asunto ja kiinteistökaupoissa kuin se että paperit on kunnossa ja ajantasalla neliömäärät oikein. Siksipä jokaisen kannattaisi hoitaa itse oman asuntonsa myyminen ja laittaa vaikka ne välittäjälle menevät rahat talon täydellisen kuntoarvion teettämiseen.
Asunnosta kuvat ja ilmoitusta oikotielle, sillä ne menee.
Välittäjä ei kuitenkaan vastaa tai auta asiassa jos talosta jotain piileviä virheitä tai vikoja löytyy, yksin sitä on siinä vaiheessa.
Kaupoissa voi käyttää kaupanvahvistajaa ja tarvittaessa myös teettää kauppakirjat ihan itsekkin.
Välittäjillä pitäisi olla tallella kaupan esisopimukset ym paperit mutta ainakin itse kun olin oikeudessa kiinteistökauppariidassa, niin välittäjä tuli paikalle sanoen vain kaikkeen että ei kyllä muista. Mitään papereita ei ollut mukana, vaikka oletin niiden tulevan automaattisesti todisteeksi jos välittäjää asiassa kuullaan.
Vastapuolen AA kyllä oli se joka välittäjän paikalle kutsui ja on varmaan sanonut että tulette vain paikalle, ei mitään papereista. Todistajien kutsuminen olisi parasta hoitaa ainan käräjäoikeuden kautta.
Pyydettäisiin vain paikalle kertomaan tietonsa asiassa se ja se. Ilman että todistajalle syötetään päämäärän mukainen toive todisteluuun.
Niin, sinäkin olet kuullut kaikenlaista.
Toista on, kun itse on siinä kusessä. Asianajaja laskuttaa 200€ per tunti ja kuntotutkijoilta tulee kymmenien tuhansien laskuja, asua pitäisi jossakin ja perheen elää.
Sosiaaliturva on viritetty narkoomanien tavoin eläviä ihmisiä varten. Keskituloinen maksaa sen veroina, ja lisäksi on täysin yksin maksajana sitten kun tulee joku tällainen tapahtuma kuten homeongelma.
En viitsi alkaa linkittää, mutta tälläkin sivustolla ihan muutaman päivän sisällä yksi ihminen kirjoitti kokemuksiaan oikeudenkäynnistä. Se, että laissa sanotaan jotakin, ei tarkoita sitä. Se tarkoittaa sitä vasta vuosien oikeusprosessien jälkeen, ja silloinkin vain siinä tapauksessa että sinulla on parempi asianajaja kuin vastapuolella. Lue se, ja ajattele.
Tuo on muuten totta, mitä been there done that kirjoitti sosiaaliturvasta.
Juopot ja narkkarit..... ai niin ja kuulemma saa enemmän jos katsotaan olevan uhkana yhteiskuntarauhalle....
Sosiaali ja terveysministeriö suosittelee sosiaalitoimea ottamaan huomioon hometalo-helvettiin joutuneen tilanteen mutta...
Kuitenkin se menee niin että koitat pitää talosi, luottotietosi, kunniasi, maineesi ja sukulaisten mahdollisten takausten kautta riskinä sijoittamansa itse hallussa ja hoidettuna.
Kuukausittaiseen budjettiisi ei ole suunniteltu hometutkimus ym kuluja, joita vastapuoli vaatii sopiakseen asian.
Teetät pyydetyt tutkimukset ja luotat niiden johtavan sopimukseen. Aikaa kuluu eikä vastapuoli todellisuudessa olutkaan halukas osallistumaan mitenkään. Eihän tämä heidän syytään ole.
Ok laskuja on tullut yli maksukyvyn. Pankkiin ei kannata lähteä lainaa hakemaan, kertoen että talo onkin paljastunut hometaloksi. Sehän on lainaan vakuutena ja vakuusarvo ei olekkaan enää se mitä sen piti olla.
Koitat edetä ottamalla kaiken maailman pienlainoja ym jotta pääsee eteenpäin. Sitten tulee raja vastaan, maksukykyä ei ole mihinkään. Aletaan jättämään lasten "vauvavakuutuksia" pois, maksulliset tv-kanavat ja pikkuhiljaa kaikki laskut maksetaankin entisen suoraveloituksen sijaan 1,- 2 huomautuksella tai vasta kun Aktiv-Capital lähestyy muistutuksineen. Opitaan maksamaan ajatuksella, jotta yhden kun maksaa voi sen kohta nostaa uudelleen ja maksaa muita...
Menet aivan viimeisenä vaihtoehtona ehkä sosiaalitoimeen kertoen että et enää pysty ja jaksaminenkin alkaa olemaan lopussa. Sosiaalitoimen täti kertoo että teillä on omaisuutta ja tuloja
joten toimeentulotukea tai muutakaan ei ole mahdollista saada. Asiaan ei vaikuta se että kaikki mitä tulee on mennyt taloon ja sen tilan selvitykseen ja korjaamisiin.
Teillähän on autokin, se pitäisi myydä pois (matkaa kauppaan 7km, samoin päivähoitoon ja kouluun)
No sosiaalista luottoa voi saada 5000€m, siitä tulee merkintä luottotietorekisteriin ym ym
mutta se voisi auttaa. Joo auttaa pääsemään siihen henkilökohtaisen konkurssiin, kun merkinnän jälkeen kaikki kortti ym tarjoavat lähestyvät ilmoituksella etä luottotiedot ovat menneet ja saamiset menevät perintään. Menisihän se homeinen talokin siinä samalla pankille ja viimeinkin jäisi rahaa elämiseen. Ulosotto turvaa kuitenkin elämiseen tarvittavat rahat (toisin kuin sosiaalitoimi, joka voisi auttaa vaikka siten että maksetaan takaisin)
Mielessä on pyörinyt mitä niiden perhetrakedioiden taustalla on ollut, joista iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet, kun naapurit ihmettelevät "Niin mukava perhe ja kaikki näytti olevan kunnossa" Talo poliisin nauhojen ympäröimänä....
No sillä kuopalla ei ole nimeä, mihin hometalon kanssa joutuu....se on vaan päivä kerrallaan mentävä
Meillä kokeiltiin sekin keino, että myytiin autot pois ja ostettiin hieman halvemmat GE Moneyn rahoituksella. Sieltäkin irtosi jokunen tonni noihin juokseviin kuluihin ja sinäkin jouluna lapset saivat jotkut vaatimattomat lahjat, vitosen verran oli sijoittaa yhteensä jouluruokiin. Tietenkin auto oli sitten huono ja GE Moneyn omistuksessa 30% vuosikoron juostessa.
Silloin vitutti ajatella, että ainoa vihreemme oli se, että luotimme väärään ihmiseen. Uskovainen mies, joka myi meille itserakentamansa talon. Paljastuikin, että hän oli sellainen uskovainen, jonka todellinen jumala on raha.
Lisäksi vielä on niin, että vastapuoli (myyjä) on juuri saanut paikkakunnasta ja talosta riippuen 100-300 tuhatta euroa rahaa. Kyllä siinä kelpaa matkustella, aina välillä saada tietoja lakimieheltä kuinka vastapuoli vielä pyristelee. Ostaja taas on juuri antanut rahansa pois, ja puskureita tällaiseen elämän ja kuoleman taisteluihin ei ole. Ollaan taas siinä, että "it is a rich man's world".
Se, mitä lakitekstissä lukee, kelpaa väittelyiden aiheeksi tänne. Todellisessa maailmassa sillä voidaan pyyhkiä takapuolta. Se ei siis ole totta, eikä toimi, niin kuin S24-asiantuntijat luulevat.
Ehkä jossakin, joskus, kun osapuolten uskontona ei ole Pyhä Raha, joitakin asioita on saatu ratkaistua lakiin perustuen.
No meillä toinen auto seisoo tallissa, pomppasi katsastuksessa toukokuussa ja eipä sitä ole varaa korjata. Kaikki vähänkään rahaksi muutettava on muutoin viimeisen vuoden kuluessa myyty ja harmittavimpana asiassa se että kun joskus kuvittelen ostavani samat tavarat takaisin niin joudun maksamaan 5-kertaisesti sen millä saatiin myytyä.
Et siis (been there done that) lähtenyt hoviin asiasi kanssa ?
Ei pystynyt menemään hoviin, alkoi olla asiantuntijatodistajien laskuja ja asianajajan laskua sen verran piikissä (yhteensä 50 tonnia), että olisi pitänyt niitä maksaa pois ennen kuin niiltä olisi saanut enää apua. Kun ei pystytty maksamaan niin se oli siinä. Meidät imettiin tyhjiksi, vastapuoli sen kuin porskuttaa.
No meitin tapauksessa myyjä pystyy edelleen porskuttamaan, me ei. Tosiaalta kaivavat itseään syvemmälle suohon, koska perusteita jatkoon heillä ei ole, meillä on.
Joka tapauksessa on pakko hoitaa nyt asiat niin että ulosottoon toimitetaan vakuus, jotta joutuvat ainakin tähän astiset oikeudenkäyntiulumme maksamaan. Siitä selviää onko valituksen syy vain ajantappaminen. Onneksi järjestyi vielä tuo ulkopuolisen vakuuden saaminen ja rahoitus uusiin tutkimuksiin. Se on sitten taas velkaa mutta näyttö riittää, joten eiköhän tuo vakuus vapaudu, myöntäjälleen takaisin.
Eilen laitoin kuvat "kotioloista" teetätettäväksi ja heti kun paketti saapuu laitan sen sisällön myyjälle postin kautta tarkasteltavaksi.... Saatteena, näihin kuviin ja tunnelmiin, hovissa tavataan, oikeasti naamakkain ja pariskunnittain ;) . Tähän saakkahan me ei olla tavattu
kaupantekojen yms. jälkeen.
Harmi että lähtivät peesaamaan "väärää profeettaa" eli alkuperäistä omistajaa, tai siis heidän asianajajan vastinetta, pelotteluun perustuvin perustein. Syyllinenhän oli juuri siellä ja keskinäisen kauppansa yhteydessä laaditut ylimääräiset erittelyt kaatoivat heidän perusteensa saada alkuperäiseltä enemmän korvausvastuuta. Olisivat heti kertoneet mihin erittely perustui ja mikä oli oikea kauppasopimus. Näin olisivat saaneet "ykkösen" vastuuseen
enemmän. Nyt tapetaan vain aikaa, kohti lopullista tuomiota.
Thank god theres friends who help, without asking ;) kiitti
Harmi että olet taloudellisen tilanteen vuoksi jäänyt tavallaan nuolemaan näppejäsi ja sitä kautta vastuun kantajaksi. Toivottavasti kelkka kääntyy ja saat vielä sitä ilon aihetta muutoin.
Ajasta iäisyyteen kun mennään niin siellä se tuomio on totuuden mukainen, jos näin asiaan liittyvät seikat haluaa huomioida.
Toivottavasti tuo Kataja tajuaa sopia ja maksella, niin ei kerry turhia kuluja ja voi keskittyä itse asiaan. Hänellä siihen on ainakin mahdollisuus
Ei käräjäoikeus tietoisuuteen puutu, se pitää itse hakea tutkintaan ja sitä kautta vahingonkorvaukset siitä aiheutuneista kuluista (= hinnanalennus ja asianajopalkkiot) tai sitten oikeudenkäynnin kautta hovioikeudessa... maksat tapauksessasi ostajan ulos ja haastat sinulle myyneen. Haet ostajan ulosmaksamiseen menneet käräjäoikeuden tuomitsemat maksut ja haet sitten olemassa olevien tositteiden mukaisena sinulle myyneeltä. Hovioikeus kun toteaa tietoisuuden niin silloin olet oikeutettu vahingonkorvaukseen ja silloin on tiedossa mitä asia on tullut sinulle maksamaan ja korvaus tulee olemaan sama jos sinulle myynyt todetaan olleen tietoinen asioista ja jättäneen kertomatta.
Miten vahvat todisteet sinulle myyneen tietoisuudesta oli ? Voit kai vieläkin hakea vahingonkorvaukset jos saat poliisin vakuutettua petoksesta ja sitä kautta tutkinnan ja syytteen aikaiseksi.
Riippuu tietty siitä onko rikos vanhentunut, eli koskeeko se sitä 5 vuotta, vai otetaanko huomioon päivämäärä, jolloin asia on ollut käräjillä...
Muista että tutkintapyynnön tekeminen ei maksa sinulle mitään.
Se on niin että kaikki vaatimukset on osattava esittää jo käräjäoikeudessa, muutoin niitä on turha jälkeenpäin hovissa alkaa hakemaan. Hovioikeuteen valitetaan tyytymättömyydestä käräjäoikeuden päätökseen, sen käsittelyssä esitettyihin seikkoihin, todisteisiin ja niiden perustella muodostettuun käsitykseen asiasta, joka sitten on tuomio. Menestyminen eli voitto tulee vasta sitten kun suurin osa käräjäoikeuden tuomiosta saadaan muutettua.
Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ovat yksi summa ja hovin jälkeen se helposti kertaantuu kahdella. Siinä on se riski sitten että saako käräjäoikeuden tuomion niin paljon muuttumaan että "voittaa" vai muuttuuko se vain pieneltä osin ja sitten edelleen maksettavaksi jää vanhat ja myös hovin asianajopalkkiot. Silloin pieni muutos tuomiossa ei auta mitään, maksettava loppusumma on suurempi kuin käräjäoikeuden jälkeen.
Asianajaja ilmoittaa siis tuossa tapauksessa jo käräkäoikeuden valmistelussa, että vaatimus on sama ensimmäiseltä omistajalta, mitä toinen omistaja tuomitaan maksamaan kolmannelle. Siltä varalta sitten että toinen omistaja joutuukin maksamaan enemmän, juuri omansa ja viimeisen omistajan asianajokulut jotain omasta pussistaan, täytyy esittää vaatimus näiden kulujen maksamiseen ensimmäiseltä omistajalta vahingonkorvauksena.
Silloin jos ensimmäisen katsotaan salanneen, tai että hänen olisi pitänyt tietää jostain talon vaurioon johtaneesta asiasta, jota ei ole kuitenkaan ilmoittanut ostajalle niin silloin asiaa voi lähteä hovissa hakemaan. Peruste vahingonkorvauksen vaatimiseen on silloin olemassa
Jos taas toinen omistaja on salannut jotain havaitsemaansa, epäilemäänsä tai kuulemaansa, jättämällä
asian kertomatta laittaessaan talon myyntiin, saattaa ensimmäinen säästyä maksamiselta ja asia jäädä toisen myyjän maksettavaksi edelleen asianajopalkkioiden ja omasta pussistaan maksettavien osalta.
Lisäksi tulevat sitten päälle taas uudet asianajopalkkiot hovioikeuteen valmistelusta (osapuolten valituksiin tutustuminen, oman valituksen laatiminen ym. Sitten vielä se pienin kulu joka on asian käsittelymaksu hovioikeudessa
Kannattaa tuo ylläoleva kirjoitus lukea tarkasti. Siinä on oikeata tietoa. Aivan liian usein saa lukea näitä "myyjän vastuu on 5 vuotta" -kirjoituksia, joissa ei ole mitään tietoa siitä miten sitä vastuuta todellisuudessa aletaan siltä myyjälyä perätä.
Kuten yo:sta käy ilmi, on prosessi pitkä, kallis ja mutkikas ja perinteinen käsitys rehellisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ei mahdu samaan saliin noiden kanssa. Asiat pyörivät oikeudessa niin, että maalaisjärjen mukaan vahinkoa kärsinyt ja huijauksen kohteeksi joutunut ei suinkaan aina (tai edes usein) saa kohtaloaan korjattua.
Pyhä raha, aamen.
Amen. Yksityistä asianajajaa kiinnostaa vain se että tulee uusi asiakas ja se että asian kanssa mennään oikeuteen saakka = €€€€€€€,€€
Se tietää tuloa, oikeuden päätöksestä riippumatta. Sitten kun AA:n oman taitamattomuuden tai oikeasti asian hoitamatta jättämisen jälkeen huomataan että hävittiin, niin koitetaan vielä mennä oikeudessa eteenpäin, uskotellen päämiehelle ihmettä tai uusien perusteettomien väitteiden läpimenoa. Tosiasiallinen tarkoitus on viedä asiaa eteenpäin ja toivoa että jokin ihmeellinen asia tapahtuisi kuin sadussa ja käräjäoikeuden päätös muuttuisi. Asianajaja saisi pelastettua oman kuvansa taitavana AA:na päämiehensä silmissä. AA:han se kehoitti tietyin perustein lähteä ratkaisua oikeudenkäynnin kautta hakemaan.... kuka antoi ne perusteet = SINÄ ITSE
Lopputulos = taas menee €€€€€€;€€ mutta periksi ei anneta, koska tuntuu että asia ei ole oikein,
se ei mennyt kuten asianajaja alunperin sanoi sen menevän jos toimitaan hänen neuvojensa mukaisesti. Pakko toimia, koska asianajokuluja on tuomittu maksettavaksi jo omat ja vieraan mutta niitä ei voida maksaa. Maksua saadaan siirrettyä kun vain olevinaan taas uotetaan asianajajaan ja valitetaan. Sitten kun on kaikki hävitty niin silloin kyllä haukutaan AA mutta siihen saakka mennään eteenpäin, uskoen itsekkin valheellisiin seikkoihin joita koitetaan näyttää toteen.
Tosin AA toimii juri niiden tietojen perusteella mitä sinulta sai. Kerroit ne niin vakuuttavasti että hän ei enää asiaa sen kummemmin lähtenyt pohtimaan. Antamasi selvitys ja näyttö riittää. Helppo keissi siis AA:lle, tunteja voi merkata vaikka kuinka ja asiaan on olevinaan paneuduttu.
Mene silloin viimeistään vastapuolesi asemaan ja mieti onko asia hänen puolestaan oiken ?
Vai veikö aisanajaja vain oman rahastuksensa turvatakseen asiaa pidemmälle ja pidemmälle, ilman että edes haki oikeudenmukaista ratkaisua ja päämiehellensä keinoa säästää rahaa turhiin menoihin = asianajopalkkiot, eli käyttikö oma asianajajasi vain ensimmäisen omistajan asianajajan lausumia,
kun rakensi vastaustasi sinulta ostanutta vastaan ? Sehän kuulosti hyvältä, mutta ajattelitko että jokainen kauppa on erilainen...
Jos asia ei mennyt oikein, mieti kerroitko itse asiaan liittyvät seikat totuudenmukaisesti. Mieti itseksesi ja huomioi jos olit kuitenkin jotain seikkoja jättänyt kertomatta. Sen jälkeen on helpompi myöntää itselleen että no okei. koitin loppuun saakka välttyä vitosen maksulta ja menikin tonni. Omaa tyhmyyttä ja vitunko sille enää voi.
Voi olla että esitit asiat niiden seikkojen osalta jotka olisivat itsellesi hyödyllisiä mutta jätit kertomatta ne jotka olisivat osoittaneet itsesi ehkä olleen osittain väärässä, mutta kuitenkin oikeudenmukaisuuden kannalta sinun nyt olevan väliinputoaja. Silloin AA etenee juuri niiden tietojen pohjalta mitä saa ja perustaa asianajamisen vain niihin seikkoihin, edes miettimättä mitään muuta. Luottaa vain päämiehen kertomiin seikkoihin tai muihin oletuksiin ja siitä sokaistuneena ja voiton varmuudessa unohtaa tietyt varmistukset, kuten juuri sen että homma saattaakin kaatua niskaan ja sen varalta pitää muistaa mainita että halutaan oikeus vahingonkorvauksena maksettavaan osuuteen päämiehen ylimääräisten tappioiden kattamiseksi.....
Miten vakuutus piilevien vaurioiden varalle, olisiko sellainen korvannut katajan ja vastaavien
tapauksissa ?
"Home teki helvetin". En tiedä mikä on asian todellinen laita, mutta otsikko on ainakin raflaava. Tosin hometalokaupoista voi kyllä varsinainen projekti-helvetti kehittyäkin.
- http://www.iltalehti.fi/viihde/2010073012113508_vi.shtml
Linkissä koko artikkeli.
---------------------------------------------------------------
Pirisen mukaan harvoin homevaurioista taloa kaupataan huijausmielessä, vaan yleensä kummatkin osapuolet ovat tietämättömiä rakenteiden saamista vaurioista.
- Se tulee sitten selville ostajan terveysoireista. Myyjän, joka ei homeesta tiennyt, on vaikea tätä uskoa. Niinpä helposti päädytään oikeusistuimeen asti asiaa ratkomaan, Pirinen kertoo.
Pirisen mukaan oikeudessa päädytään usein tasapeliin:
- Päätöksenteko on oikeusistuimissa satunnaisgeneraattorihommaa, Pirinen valittelee.
- Hometalotapauksissa harvoin on onnellisia loppuja. Taloudellisia tappioita aiheutuu molemmille osapuolille joka kerta.
- http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1168041
- Päätöksenteko on oikeusistuimissa satunnaisgeneraattorihommaa, Pirinen valittelee.
Näinhän se juuri on, saattaa tulla täysin järjenvastainen päätös koska asiat eivät todellakaan ole mitään yksinkertaisia, ja asianajajien osaamattomuus ja rahanhimo sekä oikeuksien osaamattomuus, voi tuottaa ihan minkälaisen päätöksen tahansa,mikään ei ole varmaa kun lähtee riitelemään vaikka kuinka olisi omasta mielestä selvästi joutunut "kosteus ja homevauriouhriksi" todistustaakka on usein raskasta,asiat voi mennä miten tahansa.
Niin oikeudenkäynnissä tuomarin apuna pitäisi ehdottomasti olla rakennusalan asiantuntija, joka tuntee kosteusvauriot ja homekorjaamisen määräykset ym.
Lisäksi ihmetyttää oikeudenkäynneissä se että saman tuomarin toisessa jutussa on ilmoitettu todisteeksi esim homevaurioituneen rakennuksen korjaamis määräykset ja ohjeet ja se siellä huomioidaan. Toisessa tapauksessa jos sitä ei esitetä niin sitä ei ole tavallaan olemassakaan. Tuomio tulee aina vain sen perusteella mitä juuri käsittelyn alla olevassa jutussa on esitetty.
Sama jos käräjäoikeuden istunnossa on esitetty todisteeksi rakenteiden tekniset käyttöiät, jonka mukaan tuomari saa käsityksen esim että puurakenteiden, palkkien ym käyttöikä on vain 50 vuotta, kuten todisteen esittänyt puoli esittää. Tuomari hyväksyy esityksen jos ei muuta todisteta. Asiasta on olemassa korkeimman oikeuden ennakkopäätös mutta se tulee oikeuden kautta huomioitua vain jos siihen hovissa osaa vedota.
Miksei näitä ennakkopäätöksiä oteta huomioon automaattisesti jo käräjäoikeudessa ?
Jos tuomarilla olisi päätöstä tehdessään asiantuntija apunaan, hän saisi asianmukaiset tiedot käyttöönsä ja se pitäisi oikeudenkäyntimenettelyyn sallia. Tuomarin tulisi saada ja hänen tulisi voida tarkistaa esitettyjen teknisten asioiden faktat eikä vain luottaa asianajajan mielipiteeseen, joka voi olla aivan toinen eri tapauksissa, riippuen siitä ajaako myyjän vai ostajan asiaa.
Silloin oikeus olisi kaikille sama, riippumatta siitä mistä narusta ja kuinka vakuuttavasti kukakin AA osaa vetää.
Homeloukkuun joutuneiden ostajien ja myös myyjien asiat saatetaan päätökseen sen perusteella mitä asiaa tuntemattomat asianajajat asiaa tuntemattomille tuomareille esittävät.
Voisi verrata asiaa siihen että luontaistuotekauppias olisi myynyt itse kehittelemänsä pillerin asiakkaalle, joka on sitten halvaantunut loppuiäkseen.
Asiaan haetaan oikeuden päätöstä, asianajajina kantajalla putkimies ja vastaajalla toinen putkimies, tuomarina Lidlin vuoropäällikkö. Putkimies ja putkimies esittävät omat mielipiteensä asiasta ja Lidlin vuoropäällikkö tekee sen pohjalta asiasta päätöksen......
Voihan sinne käräjäoikeuteenkin molemmat osapuolet hankkia rakennusalan asiantuntijoita todistajiksi. Tai lähinnä siitähän on kyse, että sinne hankitaan todistelemaan alan asiantuntijoita. Vaikea kuvitella, että joku yksi asiantuntija olisi niin guru, että hän voisi istua tuomarin vierellä kertomassa oikeat korjaus-tai rakentamistavat. Niistäkin kun on eriäviä mielipiteitä.
Ja jos asianajaja ei kehoita etsimäään asiantuntijaa todistamaan omaa kantaa oikeaksi, olit sitten kantaja tai vastaaja, niin sitten pitää laittaa AA vaihtoon.
No jos lähdettäisiin siitä että home-ja kosteusvaurioituneen rakennuksen korjaamisesta on olemassa RT-kortti, jossa on ohjeet kuinka tutkitaan ja kuinka korjataan (RT 80-10712, KH 92-00278.
Ohjekortista selviää täysin selkeästi kuinka pitkälle terveeseen rakenteeseen päin korjataan ja myös se että korjaukset pyritään rajaamaan materiaalien saumakohtiin tai nurkkiin. Jos vaurio jatkuu nurkasta toiselle pinnalle niin sitten jatketaan niin pitkälle että tervettä löytyy.
" Rakennus korjataan siten, että rakennusta voidaan käyttää turvallisesti, eikä vaurio uusiudu. Korjauksen laajuus selvitetään tapauskohtaisesti silmämääräisin havainnoin, kosteusmittauksin, tutkimalla näytteitä, rakennusosia avaamalla ja tekemällä mateiraaleista mikrobianalyysejä.
Nythän oikeudessa kiistana onkin juuri se että myyjän asianajaja koittaa mitätöidä korjaustarpeet perustellen että juuri tietystä kohdasta ei ole tutkimusta siitä onko, esim valokuvassa näkyvä vaurio hometta vai ei. Saivartelua. Jos esim jonkin huoneen seinät ovat homeessa nurkkaan saakka, ei nurkasta jatkuvaa seinää tarvitse avata tai näytettä ottaa. Korjaus on ulotuttava 0,2-0,5 m päähän terveeseen rakenteeseen saakka.
Sitten vedotaan siihen että remontti olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä, löytyneet vauriot eivät vaikuttaneet kuin aloitusajankohtaan....niin meilläkin vaikka pinnat oli remontoitu juuri ennen kauppoja. Kaikki rakenteet ovat teknisen käyttöikänsä päässä, vaikka avattaessa voidaan todeta että ne kohdat joihin kosteus ei ole päässyt vaurioita aiheuttamaan, ovat aivan kuin eilen kaupasta haettu. Oikeudessä pitäisi lisäksi aina olla käytössä ajantasainen tieto teknisistä käyttöikä ja kunnossapitojaksoista. RT-10922. Kyseisestäö kortista löytyy esim puurakenteisen talon Rungon käyttöiät.
"Kantavat seinät (seinien kantava rakenne, kantavan osan yhteydessä tehtävä äänen- tai lämmöneristyskerros), kantavat väliseinät, kattorakenne, alapohja tai lattia, pilarit, palkit, välipohjat, yläpohjat, runkoportaat. Kaikkien edellämainittujen rakenneosien käyttöikä on R eli
rakennuksen ikä." Kuivana pysynyt puutavarahan kestää ainakin sen 100 vuotta ja kuten kaikki tietää on olemassa parikin sataa vuotta vanhoja taloja, joita on hoidettu ja huollettu oikein, ennakoivasti. Rakenne on edelleen uuden veroista.
Ulkopuolinen lautaverhous on luokiteltu rasitusluokittain, vaikea 30v, normaali 50v ja kevyt 70v.
Huoltokäsittelyväli on 5-20 vuotta
Korjaustavoista on tosiaankin eriäviä mielipiteitä, mutta jos on asiantuntija ihan oikeasti ja perustää tietonsa olemassa oleviin ohjekortteihin niin erimielisyyttä ei enää ole.
AA:sta on sitten kiinni nykyisenlaisessa oikeudenkäynnissä se, että osaako hän esittää todisteeksi juuri ne tarpeelliset dokumentit, kuten em ohjekortit. Meillä vatspuoli vetosi korttiin joka ei kohdistunut oikeisiin asioihin, eikä toimittanut sitä edes muille osapuolille, tiedä toimittiko edes oikeudelle. Koko ajan vain puhui että kaikkien rakenteiden käytöikä on korkeintaan 50 vuotta ja sen tuomari uskoi. Oma asianajajani ei nimennyt mukanani olleita RT kortteja todisteeksi vaikka niin pyysin. Hän vain mainitsi että on olemassa kortti se ja se ja se korvaa tai kumoaa sen tai sen.
Paras tapa ratkaista asuntojen löytyneiden vaurioiden korjaukset olisi se että siellä tehtäisiin täysi tarkastus ja sen pohjalta korjaus-suunnitelma. Sitten olisi myyjällä mahdollisuusu suoraan perua kauppa tai hyväksyä se että talon hinta ei olisi ollut se minkä myydessä sai, jos vauriot olisivat olleet silloin tiedossa. Palauttaisi sitten suoraan tuon erotuksen, jos ostajalle se sopii.
Monesti ikävä kyllä käy niin että talon kuntoon saattaminen tulisi kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen ja silloinhan laskettavaksi arvoksi ei jäisi kuin tontti- rakennuksen purkukustannukset ja jätemaksut. Jos kuntotarkastuksissa asia huomattaisiin niin silloin vahinko kaatuisi heti myyjän päälle. Silloin kun kauppa on saatu tehtyä ja vauriot löytyvät, ei myyjä halua luopua sentistäkään, hänhän on jo rahat saanut.
Paras olisi lakisääteinen koko talon kuntotarkastus ennen kuin saa myydä. Kyllä sen tarkastuksen hinnan saa siihen kauppaan sisällytettyä jos tuollainen saataisiin pakolliseksi toimintatavaksi.