Laulussa lauletaan itsekkäästi " sä koskaan et muuttua saa " ja " muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan "?
Miten olet muuttunut vanhemmiten ? Noh, itsestäni voin sanoa että olen tullut kriittisemmäksi, enkä
onneksi enää ole " sinisilmäinen ". Ja ikävä kyllä, olen myös aikojen saatossa oppinut kyseenalaistamaan
asioita ja ilmiöitä, ehkä myös hiukan kyynistynyt.
Miten olet muuttunut vanhemmiten ? Noh, itsestäni voin sanoa että olen tullut kriittisemmäksi, enkä
onneksi enää ole " sinisilmäinen ". Ja ikävä kyllä, olen myös aikojen saatossa oppinut kyseenalaistamaan
asioita ja ilmiöitä, ehkä myös hiukan kyynistynyt.
Vastaukset 39
Vanhimmat
sama kehdosta hautaan.
Mistä näitä idiootteja sikiää?
kertaa aloituksen ja nimitellään idiootiksi ? Voin toki olla idiootti ja niin ... tottakai olenkin, koska laitoin
tämän aloituksen. Tämä palsta ei ole minua varten mutta, kiitos kuitenkin ja hyvää jatkoa kaikille !
Tulipa jotenkin paha mieli ... :(
varautua kaikkeen. Lapsiksi muutumme jälleen, etkö huomaa aloituksista, joita täällä on ?
Lapset tutkivat napojaan, varpaitaan, kainaloitaan tms. Tuolla 60 on jo asiallisia aloituksia ja siellä jopa
osataan keskustella, niin kuin aikuisten kuuluu .
joillakin ei ole muuta sanottavaa kuin ilkeillä toisille.
Pysy täällä ja jatka kirjoittelua, kyllä me tyhmemmätkin mukaan mahdutaan ;))
Mielensä saisi pahoittaa harva se päivä, mutta pitempään kun täällä olet, huomaat, että ei se kannata.
Meitä vaan on niin erilaisia ihmisiä.
Kyllähän vuodet ja elämänkokemukset muuttavat aika paljon, oppii jostakin jotakin
ja toisista vähän enemmän.
Olen muuttunut vuosien myötä pikemminkin rennommaksi, ei kaikki ole niin tärkeää ja vakavaa,
elämä pitää elää loppuun asti, iloisin mielin ja positiivisella asenteella.
et älä välitä, mutta tiedän että se olisi turhaa, koska kuitenkin tuollaiset kommentit satuttaa. Meistä kaikki on jossain vaiheessa saanut paskaa niskaan näiltä tai tältä yli-ihmiseltä. Yritetään vaan kestää ja jatketaan kirjoituksia.
Joku häiriköi. Helle tai muu sellainen sekoittanut pään. Ei kannata välittää.
Mielestäni ihminen on ihminen aina vaan. Ei se muutu, aina tulee sekaan mahtumana kaikennäköistä kulkijaa.
Ikää tulessa rauhoittuu ja seestyy, niin käy suurimmalle osalle. Kyynisyyttä pyrin välttämään kaikin keinoin.
Jotkut eivät kasva koskaan koskaan. Erilaisuus ja kypsymättömyys näkyy tämän aamun avauksissa tällä palstalla.
Nauretaan me vaan :))
ette kai te luule että se mun avaus oli jotain hattuilua sen sirkun avaukseen. Ei todellakaan. :(
tommonen mieleen tuli?
Mun mieleen ei ainakaan tullut!
ku ajattelin ku olin samoihin aikoihin tehny sen napa jutun. :)) mää ajattelin et jos se olis loukannut joitain, ku sekin on pyydetty poistoon. *yhyyyy*
tosiaankaan sun aloitusta häiriköinnin joukkoon. Huumorilla otin.
Nyt tyhmä kysymys: mistä sen näkee, että pyydetty poistettavaksi. Tuommoista en ole osannut katsoa....
näkee ku klikkaat tuota, ilmoita asiattomasta viestistä, se kertoo onko käyttäjätuki jo saanut ilmoituksen siitä. :)
En ole kertaakaan vielä ilmoitellut mistään.....
Tuli taas päivän tietoisku ;))))
sitä klikkaa ei ole pakko tehdä ilmoitusta. Siellä on peruutus namikka. :))
Ihminen pystyy ja pitäisi kasvattaa itsensä koko ajan, ottaa virheistä oppia. Tuli sun kirjoituksesta mieleen, että tekeekö ihminen sen, vai meneekö se enemmän itsensä suojelemiseen? Onko liian sokea omille huonoille puolille ettei niitä edes näe?
Itse teen joka vuosi uudenvuoden lupauksen, missä lupaan tulla paremmaksi ihmiseksi. Se olisi mukavaa olla seesteinen, viisas, rauhallinen, kiltti, toisia ymmärtävä jne... kyllä mulla vielä töitä riittää.
Sama juttu, haluaisin tulla paremmaksi´. Nuorena uskoin ihmisten hyvyyteen, olin avulias ja empaattinen
sen verran kuin vajavaisena ihmisenä pystyin. Mutta joo, elämä opetti sen, että ihmisissä on paljon pahaa
ei voi luottaa ja ns. " hyvät teot " ovat kuulemma oman kilpensä kiilloittamista . Lopetin ja muutuin siis
kyynisemmäksi ja olen oppinut sanomaan hyväksikäyttäjille EI !
Viisautta ja seesteisyyttä minäkin toivon ja sitä, että lastenlapset muistaisivat minut herttaisena mummona
jolla oli aina aikaa, syli valmiina jokaiselle ja lihava lompakko, josta jakaa " saalista " tarvitseville ! :D
oppia sanomaan ei. Tietty itsekkyys on hyvästä, on enemmän annettavaa kun auttaa koska se tuntuu hyvältä, eikä siksi että saisi kunniaa. Silloin ei tarvi mitään kiitosta, riittää kun itse tietää. Kaikki ihmiset eivät osaa ottaa vastaan apua (mää kattelen peiliin nyt ;)) ja silloin tulee varmaan nopeasti kommentteja kuten että auttaja vaan kiillottaa kilpeään :)
Uskon edelleen että ihminen on hyvä. Jos joku käyttää sun luottamusta väärin, se on hänen heikkoutta, ei pahuutta. Mutta tuo voi olla vaan tulkinnasta kiinni, että olen keksinyt tuollaiset jutut koska en kestäisi jos maailma olisi paha :)
Jotkut väittää että olen muuttunut pahempaan suuntaan, no just ne ihmiset joista voisin itse sanoa ihan samaa.
Enää en anna käyttää itseäni hyväksi, ehkä syy siinä. Olin ennen liian kiltti, kuuntelin ja kuuntelin kun ihmiset itki samojen juttujen kanssa eikä ottaneet opikseen, enää en kuuntele..
Kuuntelen kyllä ja autan mutta en antaudu enää siihen saman voivoi elämän kuunteluun.
Elo olen oppinut pitämään puoleni ja tämä tarkoittaa monessa suhteessa.
Nyt nautin elämästäni ja elän, joskus suoritin elämää ja se oli tuskaista kun jotkut muut oli aina määräämässä elämäni suunnan.
Mutta tää palsta ei näköjään juurikaan muutu pysyy täältä pois tai ei.
Hyvät päivänjatkot palstalaisille, kohta on taas mentävä kuumaan, onneksi ulkona on vähän viileempää.
Nuorena olin aika pinnallinen, nätti ”hymytyttö”, se takasi paljon etuoikeuksia ja teki elämästä helpon. En välittänyt toisten ”mukavuudesta”, jos loukkasin jotakuta ystävistäni, annoin tuulen vain viedä pois pettyneen ystäväni…
Onneksi olin viisailta vanhemmiltani perinyt myös järkeä (sekä maalaista, että kaupunkilaista) ja se taas takasi, että muutuin iän karttuessa; myös hyvällä avioliitolla oli positiivisia vaikutuksia.
En ole kuitenkaan luopunut ”sinisilmäisyydestäni”, pidän kiinni tarpeellisesta määrästä, koska sen avulla voin vielä löytää yllätyksiä kanssakulkijoistani :)
Jotkut ovat onnistuneet ”pysymään muuttumattomina” :D
ja muuttunut rähjääväksi kaikkien asioiden arvostelijaksi. Suunnittelen juuri vallankumousta.:-D))))))))))))
se Ruotsi. Asiahan on käsittääkseni vaiheessa vielä.
Sulle kuitenkaan riitä hallittavaksi pelkkä pieni Suomi ;)
Ruotsiin olin hyökkäämässä, jos muistat ketjun.? :-D))))))))
Sitä juuri tarkoitin. Ota se Ruotsi ensin. Tulee pohjaa vallankumoukselle kun on isommat läänit taustalla ;;DDDDD
Mä voisin alkaa maaherrattareksi Tukholmaan.
olen valmis sinulle antamaan, mutta muista, että saat suomalaiset Slussenin sissit samassa rytäkässä.
Sissien myötä luovuttanet minulle tarpeellisen henkilökunnan heitä paimentamaan. Ja kaikkea muutakin.
Minulla ei ole aikaa moisesta huolehtia.
Edustustehtävät, ne tulevat viemään aikani.
poliiseja Suomesta. Tiedäthän Svedupellejen poliisin? Sillä aikaa kun poliisi neuvottelee, rosvot pakenevat paikalta. Suomalainen poliisi olisi ottanut rosvot ensin kiinni ja sitten vasta neuvotellut.
olla asiaa! Tulevaisuus näyttää hyvältä ja minulla täysi rauha hoidella suhteita maailmalla;))
Saat siunaukseni poliisien värväämiselle.
Pitäisköhän noita vanhoja linnoja ottaa uusiokäyttöön? Meinaan vaan tuota hiilijalankälkeä ajatellen.
Ei tarvitsisi uusia kuulustelutiloja rakentaa. Rikolliset ei pehmusteita ja lämmistysjärjestelmiä tarvitse!
Silvia ja Victoria miehineen johonkin vaatimattomaan maalaiskartanoon ja pannaan ranttaliksi. Niinhän ne tekivät jo Ranskassakin 1789, ottivat Bastillin linnan vallankumouksellisten käyttöön.
kasvatettu ihminen on tälläinen, vähän kiltti. Piti olla kun oli paljon porukkaa ja se toimi parhaiten.
Jos viiskytlukulaiset muuttuuvat niin saattavat sitten muutua liikaa ja heistä tulee itsekkäitä. Ei enää kuunnella muita vaan ollaan vaan oma itse. Minä. Ihminen kuitenkin tarvitsee toisia niin keskitie olisi hyvä löytää ja kait se löytyisi sanasta toisen kunnioittaminen puolin ja toisin.. Silloin menee hyvin.
Mutta ainahan kriisejä tulee ja toisten tuki on tärkeää ja joutuu kuuntelemaan murheita. Onko se niin paha.
Eikö se ole elämää siinä kuin ainaiset hyvät jututkin.
viiskytluvulla lapset kasvatettiin kilteiksi ja kuuliaisiksi. Kultainen keskitie on paras, jotta emme tule
liian itsekkäiksi, vaikka tällainenhan on nykyään muotia . Ei ole paha, vaikka joskus kuunteleekin toisten murheita ja antaa ajastaan mutta ... kohtuus kaikessa . Vuosia toisten ehdoilla eläneenä ja palvelleena
on hyvä olla joskus terveen itsekäs ja miettiä omaa selviytymistään ja hyvinvointiaan .
opetetaan menemään murheinensa ammattiauttajalle! Onhan sekin hyvä bisnesidea. Asiakkaita riittää ja homma pyörii. Ihmiset opetetaan ajattelamaan näin.
Isot halaukset sinulle! Syytä älä kysy - ota vain vastaan...
Muuttuuhan se tietyissä rajoissa. Ihmisen persoonallisuus muokkautuu koko ajan ympäristöolosuhteiden ja muiden ihmisten vaikutuksesta. Kun opitaan uutta, ihmismielessä tapahtuu aina muutos, pienenpieni tai joskus jopa mullistava. Kääntäen voisi sanoa, että ilman muutosta ei ole opi uutta. Ei kannata yrittää ankkuroitua paikalleen. Esimerkiksi yksilösuorituksiin tottuneella team-workingin opettelu voi vaatia isoja muutoksia asenteissa ja käyttäytymisessä, ja niistähän se persoonallisuuskin muotoutuu.
Tutkimusten mukaan jokaisella ihmisellä on noin 5000 luonteenpiirretä. Taustalla on tietenkin geeniperimästä syntymässä saadut erityispiirteet ja taipumukset. Joidenkin mielestä kaikki piirteet muotoutuvat ympäristön vaikutuksesta, vain tempperamenttityyppi on pysyvää, ja sen ehdoilla omaksutaan uusia asioita. Tempperamenttityypit esiintyvät suurinpiirtein akselilla: varautunut, harkitseva sekä hitaasti uusia asioita vastaanottava ja avoin, vilkkas sekä nopeasti uusia asioita vastaanottava.
Itse olen muuttunut henkisesti kepeämmäksi ja iloisemmaksi. Jo lapsena pohdiskelin vakavia ja raskaita asioita ja luin mieluiten tietokirjoja. Kun arvioin itseäni, kun olin alle 20-vuotias, niin olin kyllä sen verran tiukkapipoinen, että ärsyttäisin itseäni. Tein esimerkiksi aikatauluja itselleni 10 minutin tarkkuudella.
Kielellisessä ilmaisussa olin nuorena kömpelöhkö ja niukkasanainen, mutta nykyisin olen mielestäni paljon notkeampi. Oppimattomien vanhempien kieli oli enimmäkseen käskemistä ja toteamista, ei niinkään selittävää ja pohdiskelevaa. Opin tietenkin heiltä ajatteluni ja kielellisen ilmaisuni perustan, mutta vuosikymmenten varella olen saanut onnekseni vaikutteita monelta muultakin ihmiseltä. Hyvin pitkälti nimenomaan kielellisen kehitykseni ansiosta olen vuorovaikutustilanteissa nykyään joustavampi ja eriäviä mielipiteitä paremmin hyväksyvä kuin 30 vuotta sitten.
Matkanvarrella tapahtuneista isoista ja pienistä persoonallisuuden muutoksista löytyisi varmaan paljon pohtimisen arvoista asiaa, mutta kukapa niitä jaksaisi lukea.
Kirjoitat hyvin, mutta viimeinen kappale onkin sitten täyttä "puppua"...
Siis: tekstiäsi voisi lukea enemmän ja usein :)
ja tyylikäs verho 1950 luvun designiä.
Mulla on kaksi todistettavasti omaa kissaa, yksi naapurin kissa (siis oikeesti mun kissa!!) ja yksi kulkuripoika.
... ja sulla hyvä runomieli...
Verhoja rakastan - hupsu vai?
Olet ihana!, koska pidät huolta kissoista. Minun parvekkeeni alle tulee huutelemaan naapurin norjankissa Nisseja heitän sille raksuja ja hellittelynimittelen...
ovat kovia juttelemaan. Minä lauloin nyt jo edesmenneelle puolinorskille:
"Rohkeat nokkelat timanttikissat
lumimyrskyssä taivaltaa.
Pimeässä ja tuiskussa kotiin löytää
nokkela timanttikissa".
Kissa kehräsi aina kun lauloin sitä. Kissa oli kerran eksynyt kaupunkialueella ja oli kateissa reilun viikon, ei tosin talvisaikaan. Siksi kyseinen laulun pätkä oli nimenomaan hänelle.
Jos ei yhtään 20-30 vuodessa viisastu, on elämä mennyt hukkaan. Viisastumisella tarkoitan varmuutta ja sellaista itseluottamusta, ettei tarvitse kysellä toisilta, kelpaako sellaisena kuin on. Ikä on minulle opettanut muun muassa sen, ettei ehdottomia totuuksia (mielipideasioista, faktat ovat erikseen) ole olemassa, vaan joka asiaa voidaan perustellusti katsoa vähintään kahdesta näkökulmasta. Mielipiteeni ovat muuttuneet iän myötä vähemmän jyrkiksi ja ehdottomiksi. "I'm not young enough to know everything", kuten suosikkiaforistini Oscar Wilde sanoi.
En liioin kuvittele osaavani kaikkea, vaan olen oppinut ymmärtämään, että jokainen on hyvä jossakin, eikä naapurin hyvä ole sen parempi tai huonompi kuin minunkaan hyväni.
Olen aina ollut kärsimätön ja lyhytpinnainen. Ikä on tuonut kärsivällisyyttä lisää ja ehkä hiukan itsehillintääkin.
Uskaltaisin myös väittää, että iän myötä lisääntynyt tieto on tehnyt minusta avarakatseisemman ja suvaitsevamman.
aika paljon samoja elementtejä kuin minussakin...Nykykisin ajattelen aina että, asioilla ainakin vähintään kaksi mieluummin useampi puoli...Tähän olen törmänyt että, kovin vaikea ajatella asioita yksilötasolla...vaan enemminkin ajattelen asiaa kuin asiaa mahdollisimman laaja-alaisesti mielummin...Eilen keskusteltiin meitä nuorempien ihmisten yleisestä alkoholin käytöstä julkisilla paikloilla....(keskustelu lähti kun näimme yhden seurueen aika pätikässä;))) Nooh, meikäläinen tietysti tarkasteli asiaa siltä kantilta miten tämä Eurooppalainen alkoholikulttuuri on erilaista ja niistä syistä miten yhteiskunta on muuttunut tässä viimeisen 30 vuoden aikana:)) ...mies minulla pitkään ensin luuli että, keskustelin ikään kuin tästä nimeomaisesta tuntemattomasta seurueesta.....Hyvä ettei meille muodostunut kunnon riita tästä...toinen puhui eritasolla....Sitten menikin parituntia tässä keskustelussa kuinka erilailla ilmaisemme asiat ja kenties niistä syistä jotka syntyvät johtuen erilaisesta aivojemme rakenteesta...kumpikin kuitenkin aika pitkälle ajattelee samoin tavoin.....monestikin mutta tämän ilmaisu;))...Tämä on tyyppillistä nyt tässä iässä ainakin minulle itselleni;))) Asioiden pohtimen....mies parka...teen tämän kaiken vielä ääneen...:)))
tsau:Friidu
en huomanut kirjautua, enkä viitsi uudelleen tekstiä kirjoittaa...mutta, minä se olen Friidu;))
Ihminen joka pyörii piirissä pienessä tottumuksien kanssa, ei muutu, toki heille tarjotaan silloin ja tällöin muutosta johon he eivät osaa tarttua, mut onnex on niitä jotka tarttuvat tarjoukseen muutokselle.
Periaatteessa ihminen muuttuu joka päivä tilanteiden mukaan, mut ei ehkä pysyvästi mihinkään....
Itseä on vaikea tarkastellä, olen kaljuuntunut joten parturi ei huomaa koska en käy siellä enää, olen mahakas kiitos hyvälle ruualle,..ja niinja edelleen...eli muutun.. parempaan tai huonompaan, samase kuhan tulen itsekanssa toimeen.
Aikoinaan kolukaverit, työkaverit, vapa-aika kaverit ja yleensäkkin ihmiset jotka tuntevat minut eivät kommentoi, olin sitten mitä olin/olen.
Mut olen muuttunut: Koska en ole samanlainen kuin ennen, missään muodossa !