Radion Markus-setä

Kiva muisto! - Ja hyödyllinen tulos :)
Olen syntynyt 50-luvulla ja tiedän Markus-sedän - ja tiedän, että kaikki tietävät ja ovat kuulleet Markus-sedästä! - mutta omakohtaisia "kuulokokemuksia"minulla ei ole.
- ehkä meillä ei ollut radioo vielä siihen aikaan!!?
Muistan kyllä kuunnelleeni KalleKustaaKorkkia ja PekkaLipposta ja muita "kamaluuksia" :D...

mä kuuntelin Mustaa Veljeskuntaa, se oli tosi jännä.
Hyvin harvoin syön kaurapuuroakaan.

Joka välitti ikävistä lapsista. voilä vähemmän.
Totta on myös toteamus, nyt Markus setä lähtee paskalle.
Ikäisemme kun jo oli...

En ole koskaan kuunnellut. Minähän vuonna tämä Markus-setä ääntään radiossa käytti?
Saattaa olla, että oon ollut tuolloin liian pieni tyttönen radiota kuuntelemaan.
Radio, semmonen iso ja pitkä pötkö, oli olohuoneessa, mutta harvemmin se oli päällä. Televisio sitä vastoin oli usein auki.
Sitten joskus kymmenen vanhana tai vähä yli, sain radio-kasetti-soittimen joululahjaksi. Ai jee, että oli ihanaa.
Kasetteja kuuntelin ja sitten nauhoittelin omaa soittoani.

Markus-setää, mut noita-nokinenän muista, aina kun se tuli, olin radion ääressä kuuntelemassa, muitakaan radio-ohjelmia en oikein muista, leikin jatkuvasti ulkona kesät talvet.:))
Nykyisinki on niin kiva sunnuntai-aamusta, jos töihin lähtee, kuunnella vanhaa tanssimusiikkia, lapsena tykkäsin, kun viihdemusiikki soi, muistaakseni meillä oli aina radio auki, kun kotona oltiin:)))

Kaurapuuro ei ole koskaan ollut mieliruokaani, eikä meillä aamuisin sitä syötykkää:)))

Täällä yksi kaurapuurolla kasvatettu ilmoittautuu. Söin puuroa varmaan joka aamu elämäni 18 ensimmäistä vuotta. Vanhemmat kertovat, että jos joskus pienenä en oikein olisi halunnut sitä syödä, minua muistutettiin, kuinka Markus-setäkin käskee syödä puuroa, ja heti ruokahalu parani.

Muistan hyvin hämärästi lastentunnit, olisinko joskus ollut sellaisen nauhoituksessa mukanakin (yleisönä, en ohjelmassa), ainakin tällainen mielikuva minulla on.

Meillä oli hieno radio, siinä oli kannen alla levysoitinkin, vaikka levyjä meillä ei tainnut kovin monta olla, kun ne olivat aika kalliita. Radiosta kuunneltiin kuunnelmia ("Hyvää iltaa, nimeni on Cox!"), muun muassa Muumeja. Elina Salo oli Pikku-Myy jo 50-luvulla!

"nyt Markus-setä lähtee paskalle"