Ymmärrän että vanhukset, naiset ja vammaiset asuvat kerrostalossa, mutta että aikuinen mies!
Pyydettiin ikänsä kerrostalossa asunut 40v "mies" kylään järvenrannalla sijaitsevaan ok-taloomme, ihan sitä varten, että saadaan taas nauraa pitkään tämän avuttomuudelle. Kovasti on olevinaan mies, vaikka ei tiedä mitä se tarkoittaa, ainoa sähkötyökalu mikä pysyy käsissä on joku hiusten muotoilurauta.
Keksittiin kaikenlaista kivaa, annettiin kaverille tehtäväksi käydä kokemassa katiska 20 metrin päässä rannasta, nauroin vedet silmissä, kun katselin sitä räpiköimistä, ei tahtonut venettä saada kulkeman suorassa. Mikään käytännön asia ei onnistu niillä kalpeilla kananpojan pikku sormilla, naurettavaa minkälaiseksi ihminen kasvaa kerrostalossa.
Pyydettiin ikänsä kerrostalossa asunut 40v "mies" kylään järvenrannalla sijaitsevaan ok-taloomme, ihan sitä varten, että saadaan taas nauraa pitkään tämän avuttomuudelle. Kovasti on olevinaan mies, vaikka ei tiedä mitä se tarkoittaa, ainoa sähkötyökalu mikä pysyy käsissä on joku hiusten muotoilurauta.
Keksittiin kaikenlaista kivaa, annettiin kaverille tehtäväksi käydä kokemassa katiska 20 metrin päässä rannasta, nauroin vedet silmissä, kun katselin sitä räpiköimistä, ei tahtonut venettä saada kulkeman suorassa. Mikään käytännön asia ei onnistu niillä kalpeilla kananpojan pikku sormilla, naurettavaa minkälaiseksi ihminen kasvaa kerrostalossa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
miten jos jokainen asuisi siellä sinun järvenrannalla niin sinun möksäsi olisi se alimmainen ,,niin luulisin mistä luulisit suurimman osan kaupunkilaisista tulleen aivan niistä mökeistä sieltä sun naapureista. olivatko he silloin jo tumpeloita mitään osaamattomia.asia on varmaan niin että sinulle naapurit nauravat kun et osaa edes tikkataulua seinään laitta,,,,herää pahvi
Itsekin jouduin betonikasarmiin myrskyisän avioliiton hajoamisen jälkeen. Ne oli kalliit oppirahat ne. Kiduin ja kärvistelin kokonaista KAKSI VUOTTA neukkuläävässä ennen kuin pääsin jälleen kunnolliseen omaan taloon kiinni! Onneksi kämpän sai helposti myytyä eteenpäin hyvällä voitolla tietysti.
Mutta oli se piinaa. Parvekkeen ovea ei voinut helteillä avata kun paksu tupakansavu leijaili heti sisään. Yläkerran yh meuhkasi kakaroidensa kanssa iltamyöhään ja rumba alkoi taas aamuvarhain. Mitään askaretta tai muuta mitä tosi mies haluaa ei voinut tehdä. Auto oli tienposkessa huligaanien armoilla. Ruokavalio kutistui kalapuikkoihin ja mehmedin kebabbeihin. En tuntenut itseäni ihmiseksi lainkaan, ainoastaan jonkinlaiseksi eläväksi ruumiiksi, jota säilöttiin sardiinipurkissa hamaan tulevaisuuteen asti. Olin aivan kuutamolla minuudestani. Tunsin sieluni irtoavan ruumiistani ja katselin itseni ahtaan lääväni katonrajasta.
Sitten kaksi vuotta tuli täyteen ja pääsin piinasta irti. Nyt tietty kunnon omakotitalo alla, pari autoa, upea vaimo, lapsiakin jo siunaantunut, elämä hymyilee.
Tarinan opetus: joskus voi käydä niin huono tuuri, että tosi mieskin joutuu hetkeksi nöyrtymään. Mutta vain hetkeksi.
Kaikista ei ole asumaan omakotitaloon, siksi on hyvä että näille kerrostalorotille löytyy tasoaan vastaava läävä.
Mielenkiintoisia kertomuksia, kiitos.
Minunkin ensiasunto oli kerrotaloyksiö, olihan ne aikamoisia extreme aikoja ne, lähes viidakon lait käytössä neukkuslummeissa. Mutta nyt on ne ajat takana ja asumme perheen kanssa omakotitalossa järven rannalla.
Mutta asiaan, tuli mieleen kaikki kerrostaloasunnon karmeudet mutta miettikääpä tätä, millainen ihminen suostuu koko elämänsä asumaan neukkoslummissa paskan, oksennuksen ja melun keskellä JA MAKSAA siitä hyvästä vielä TOISEN ASUNTOLAINAA hymyssäsuin pois.. HUH HUH kyllä Suomessa on kaikenlaisia ihmiskohtaloita ja ei tuosta alemmas voi kai vajota? Onko ne näitä "tuhnuja"? Osuva nimi.