Käsittääkseni buddhalaisuuteen liittyy nimenomaan LUOPUMINEN. Luopuminen haluamisesta, tahtomisesta, toivomisesta, kiinnittymisestä mieltymyksiin ja inhoihin jne.
Mitenkä on, voiko buddhalainen suorittaa täydellisen luopumuksen ja luopua lopulta tarpeesta olla buddhalainen? Voiko b. luopua uskonnostaan ja uskomisesta, kun se viimeinkin on käynyt tarpeettomaksi valaistumisen portilla?
Minusta tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys.
Mitenkä on, voiko buddhalainen suorittaa täydellisen luopumuksen ja luopua lopulta tarpeesta olla buddhalainen? Voiko b. luopua uskonnostaan ja uskomisesta, kun se viimeinkin on käynyt tarpeettomaksi valaistumisen portilla?
Minusta tämä on hyvin mielenkiintoinen kysymys.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..buddhalaisuuskin tulee häviämään. Oikeastaan koko 'buddhalaisuus'-sanakin on käytössä vain meillä lännessä. Missä Dharmalla on pidemmät perinteet, siellä puhutaan Dharmasta tai Buddhdharmasta, ei buddhalaisuudesta. On tietysti selvempää että minäkin esittäydyn 'buddhalaiseksi' kun uskonnosta tulee puhetta. Vaikka ei buddhalaisuus ole ihan uskontokaan ;)
Luopuminen minä-keskeisestä elämästä,siirtymällä
tajunta-keskeiseen elämään,vaatii psyykkistä kestävyyttä,ja ylitetään kuolema.
luopuminen on jotain mitä ennen pitää omistaa. Ja ymmärtääkseni tällainen jakaminen, omistaa ja ei omistaa, ei kuulu budhalaisuuteen?
luopuminen itsekkäästä minäkeskeisestä elämästä ja siirtyminen tajuntakeskeiseen elämään eli vapautua