normaaleja "ongelmia"?

kysy kasvattajalta, kasvattaja ihmettelee, jos joku ei kysy mitään, kukaan ei voi tietää kaikkea, kasvattaja aina toivoo kysymyksiä.

Tiedätkö, älä ole huolissasi. Tavarat saat varmaan parhaiten pois suusta toimimalla juuri toisinpäin, eli pyydä koira tuomaan se sinulle, tehostat vaikka lähtemällä päinvastaiseen suuntaan, ja yrität olla mahdollisimman mielenkiintoinen. Veikkaan, ettei paljon tartte yrittää, että voitat sukan, vaikka kuinka haisevankin mielenkiinnon kohteena. Jos koira tulee luoksesi esine suussaan, sanot että irti, ja samalla varovasti vaikka irrotat sen sen suusta. Ja kun se suu aukeaa, niin kovat kehut päälle. Voi tosin olla, että koirasi keksii uuden tavan miellyttää sinua, mutta se on parempi tapa kuin se, että pentu painuu nurkan taakse ja tuhoaa esineen:) Älä vain ala taistelemaan siitä. Äläkä juokse perässä, se on koiran mielestä vain hauska leikki useimmiten, ja voit olla varma, että se tekee sitä jatkossakin.

Noh, mitä noihin temppuihin tulee, niin kyllä pentu oppii lähestulkoon mitä vaan, mutta myöskin unohtaa oppimansa nopeasti. Keskity nyt siihen, millä saat pennun motivoitua, sekä juttuihin, joissa sen on helppo onnistua, yleensä istuminen on sellainen, tulee kuin luonnostaan. Itse olen aloittanut myös seuraa harjoitukset heti pentuna, niilllä on helppo pitää pennun mielenkiinto yllä, ja meillä seurataan lähinnä irrallaan. Samalla pohditaan kuumeisesti, millä saisimme pennun motivoitua, se kun ei pidä ruoasta (ei oikeastaan mikään saa sitä tekemään kaikkensa, paitsi ihan sanallinen kiitos ja taputus. Noh, nyt löytyi sopiva metodi, kun koiran riistavietti heräsi. Mutta tätä ennen, ei mikään lelu tai ruoka saanut sitä pyrkimään parhaimpaan suoritukseensa. Toki sillä ei ollut väliäkään vielä sinä iässä, ihan leikkikouluahan se on.

Mutta meillä edettiin niin, että ensin liike, toivotusta suorituksesta kehuja, ja sitten pikkuhiljaa käsky yhdistetään, eli kun koira on istahtamassa, niin sillä sekunnilla käsky, ja samantien palkkio. Kyllä se koira joskus vieläkin kokeilee monia mahdollisia liikkeitä, mutta kun se ei saa palkkiota kuin oikeasta, niin yleensä kyllä nopeasti muistaa, mitä mikin sitten tarkoittikaan. Luoksetulo on ainoa, jota itse pidän tässä vaiheessa vielä tosi tärkeänä, ja sitä treenaillaan eniten. Ja se on se, joka ei ole vielä koskaan jäänyt tekemättäkään, koirani ihan suosikkitemppu. Meillä siis ikää pian 6 kuukautta. Ja sitten kaikki sille luontaiset jutut, ne on mieluisia (metsästyskoira kyseessä). Eli ui kuin saukko, sukeltelee ihan nautinnolla ja veneilee. Sitten se rakastaa jäljestämistä, ja esineiden tuomista ja kantamista.

Pian alkaa olla aika, että aletaan enemmän treenaamaan, mutta vielä se on niin pieni, että päivittäin on noin 4-5 sellaista pientä ja lyhyttä "koulutustuokiota". Ja aina ennen ruokia. Ja sitten myöskin yksiolojen jälkeen koira on innokas oppimaan ja tekemään. Paljon opetellaan ihan periaatteessa turhia taitoja, pääasia, että tehdään yhdessä jotain kivaa. Pallotellaan, tunnistetaan eri esineitä, koira vie roskia roskikseen jne. Ne perustottikset kyllä ehtii, jokainen koiramme ne on oppinut, vaikka vasta myöhemmin ollaankin aloiteltu niitä. Nyt on vielä aika opetella ihan tavallisia arkisia asioita. Pääasia, että koiralla on kivaa, ja vielä arki rullaa, lenkillä ei vedetä kuin heikkopää, ja mitään kiellettyjä ei tehdä. Leikin varjolla koira sitten kyllä oppii, vaikkakin unohtaa jossain vaiheessa kaikki oppimansa (se ainakin tuntuu välillä siltä).

Suosittelen ostamaan tai lainaamaan kirjastosta Tuire Kaimion kirjan "Pennun kasvatus". Mulla on 6kk ikäinen chihu ja toi kirja on auttanut tosi paljon! Tosin jos olisit fiksu ja vastuuntuntoinen koiranomistaja, olisit ottanut tuollaisista asioista selvää jo ennen pennun tuloa... Ei pahalla! Muttei hyvälläkään..