Hei,
Jos olet aikoinaan käynyt katsomassa Ella Erosen lausuntailtaa, niin haluaisin kuulla kokemuksia/mielikuvia illasta. Mikä jäi erityisesti mieleen? Miten Ella Eronen oli erityinen? Jäikö jokin runo mieleen?
Tai oletko nähnyt Ellan Kansallisteatterin näyttämöllä? Kertokaa muistojanne näyttelijä Ella Erosesta.
Jos olet aikoinaan käynyt katsomassa Ella Erosen lausuntailtaa, niin haluaisin kuulla kokemuksia/mielikuvia illasta. Mikä jäi erityisesti mieleen? Miten Ella Eronen oli erityinen? Jäikö jokin runo mieleen?
Tai oletko nähnyt Ellan Kansallisteatterin näyttämöllä? Kertokaa muistojanne näyttelijä Ella Erosesta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Niitä haastatteluja joita Ellasta tehtiin ja aina vedettiin hänen esittämänsä Maamme laulu valkoisessa turkissa Tukholman stadionilla. Minusta hänellä oli kalsea ääni ja muutenkin monotoinen puhe. Näyttelijänä muistan elokuvasta - no niin nyt unohdin nimen, olisiko ollut laitakaupungin laulu. Jossa esitti elämää nähnyttä naista, oli hyvä osassaan.
Minun nais lempinäyttelijäni on ja pysyy. Ritva Valkama.
Erottajan ja Stockan kulmalla. Ella Eronen oli vaikuttavan näköinen siinä kävellessään mustassa asussaan ja erikoisesti meikattuna. Kyllä nuorikin samoinkuin muut kohdalla liikkuvat tajusivat suuren Diivan siinä menevän. En ole nähnyt hänen esiintyvän näyttämöllä tai kuullut hänen ääntään muualla kuin elokuvassa. Aika 'kohtalokas' ainakin hänen äänensä ja olemuksensa on estradilla näin jälkeenpäinkin nähtynä filmiltä.
Kiitos vastauksestasi! Ritva Valkama on oikein loistava näyttelijä!
Olisiko Ella Kansallisteatterin harjoituksista ollut kotiutumassa! Kohtalokas on hyvä sana kuvaamaan Ellaa! Ja aikansa suuri diiva vaikka jossain haastattelussa onkin hän sanonut sen olevan jo aikansa elänyt käsite.
Olin noin noin kymmenen vuotias ja Ella tuli vierailulle Paltaniemelle, jossa olimme tyttöleirillä. Kultturiannin jälkeen sain tietopaketin taiteilijasta. Aamulla huusiin mennessä näin jotain joka jäi askarruttamaan mieltäni, verta. Sisareni oli vanhempi ja kysyin mistä veri on peräisin, hän sanoi, että talossa on tapettu porsas.
Asia unohtui kunnes jälkeenpäin sisareni kertoi, että Ellalla oli ollut kuukautiset. Tämä on minun kokemukseni aikamme diivasta.
Hei! Ajatella, että joku on vielä kiinnostunut Ella Erosesta. Tiesin hänet lapsesta asti ja näin nuorena hänen hänen Leino-runoiltansa teatterissa. Se oli aivan jotain poikkeuksellista. Jää mieleen koko elämäksi.Tumma ääni, loistava ammattitaito ja loppuunasti hiottu esitys äänellisesti, että visuaalisesti, pelkistetty. Aina ulkoa! Hän saattoi joskus erehtyä sanasta mutta osasi korjata taitavasti. Hän oli teosofi ja jotain hänen maailmankatsomuksestaan välittyi kaikkiin esityksiin. Liikuin samoissa piireissä ja kuulin hänen esityksiään parinkymmenen vuoden ajan pienemmissä tilaisuuksissa ja oli mahdollista myös keskustella hänen kanssaan joitakin kertoja mutta olin parikymppinen arka tyttö ja hän maskeerauksessaan hieman pelottava kylläkin hyvin ystävällinen ja yritti olla "luonnollinen". Hän oli niinkuin antiikin jumalatar. Hänen persoonassaan toisaalta yhdistyi korkealentoisuus ja täydellisyyteen pyrkiminen merkilliseen kohtalon-omaisuuteen, joka on ominaista myös hänen varhaisille filmirooleilleen. Mutta siis suuri diiva jLa Ella: jumalainen ääni ja hiottu puhetapa. Hänhän harjoitteli koko ajan.
"Alla kasvon kaikkivallan" oli minua kaksikymmenvuotiasta opiskelijatyttöä sieluun asti koskettava esitys, se oli Ella Erosta parhaimmillaan.
"Tuo oli tumma maammon marja
syntymässä säikähtänyt.
Näki vaarat kaikkialla,
haltijat pahat havaitsi,
- ei hyviä ensinkänä."
Kyllä ilta oli täyttä taidetta, pidin tosi paljon.
Kun vertaan toiseen aikalaiseen Erik Tavastjärnaan niin pianokonsertissa hänen ilmehdintänsä häiritsi esitystä, en voinut katsoa kuin käsiä, kasvojen ilmeet haittasivat kuuntelua.
- Mutta Ellan esitys oli hyvä kokonaan, aivan upea! Tummanpunainen kokopitkä asu, kasvot ja ilmeet tukivat kerrontaa. Upea!
Korjaan: "Näki kauhut kaikkialla..."
Eino Leinon runot minua puhuttelivat muutenkin.
"Alla kasvon Kaikkivallan" on Leinon Hekavirsistä kokonaan.
Voi miten selkäpiitä karmivasti hän osasi esittää sen "Räikkö Räähkänkin"!
"Tuo turilas, Räikkö Räähkä
neuvoi tien viholliselle
kahden kallion lomasta
syksy-yönä hiljaisena..."
Ja "Kimmon kosto", osaan sen ulkoa vieläkin,
kuten monet näistä Eino Leinon runoista,
ne mm. olivat isojen siskojeni suosikkeja,
joten kotona pienenä kuulin ne, ja opin siinä.
Muistelen, että kerrottiin hänen pienentäneen ryppyjään kireällä palmikkokampauksella.
Olihan hän, muistaakseni, aikamoinen runonlausuja.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=674&a=5773
.
on unohtumaton. Hän esiintyi järjellisesti ja vaikuttavasti.
Olen pienenä tyttönä nähnyt hänet Kansallisessa. En muista enää kappaletta, pelkäsin häntä. Olin kiljunut niin,että joutuivat kesken poistumaan. Mitäs sinne olivat yleensä vieneet, ei varmaankaan ollut lasten kappale kyseessä.
Nuorena aikuisena olen nähnyt hänet kaupungilla useaan otteeseen. Hän oli kauniisti sanottuna aikansa lapsi eikä osannut sopeutua muuhun aikaan kuin johonkin omaansa, mikä se sitten olikin. Kauniiksi häntä ei voinut sanoa eikä edes viehättäväksi varsinkaan vanhemmiten. Monet kauneusleikkaukset saivat hänen kasvonsa näyttämään oopperan kummitukselta. Kovin hoikka hän oli, suorastaan luisen laiha. Kontrasti hänen matalan äänensä ja pienen olemuksensa välillä oli omituinen. Hänellä oli tapana meikata kuten Kirsti Paakkanen eli paljon jotakin ja sinne jonnekin.
Muistan myös sen ajan, jolloin hänellä oli nouseva kirjallinen tähti Hans Selo (mikä mahtoikaan olla oikea nimi) joko rakastajana tai suojattina tai molempina ja siitä nousseen kohun. Kaipa Ella häntä rahoitti ja majoitti. Selosta ei ensikirjan jälkeen kuultu mitään ja hän painui muistojen yöhön. Ellan avulla hän sai julkisuutta. Hymy- lehti muun muassa kunnostautui ivaamalla Ellaa. Kuulemma Ella tykkäsi nuorista miehistä, kuten moni muukin. Sinä aikana se oli olevinaan niin kamalaa. Olisipa elänyt nykyiset puuma-ajat!
Olen katsellut televisiosta elokuvia ja jonkin näytelmän, joissa Ella esiintyy. Hänen väitettyä lumoaan on vaikea niiden perusteella ymmärtää. Lähinnä hän vaikuttaa koomiselta, valtavasti maneereja ja tuo korostetun dramaattinen ääni. Kaipa me kaikki olemme oman aikamme lapsia myös arvostellessamme ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Arvostan vaikkapa Kyllikki Forsellia ja Seela Sellaa, kun ja jos näyttämötaiteen tähtiä tutkaillaan.
Yhtä vaikeaa on ymmärtää vaikkapa Isadora Duncanin tanssitaidetta. Kun katselin erästä hänestä tehtyä autenttista filmatisointia, hän vaikuttaa pökkelöltä, aika tuhdilta ja koomiselta verrattuna nykypäivän tanssijoihin. Siinä lihavahko täti pyörii liehuissaan ja ei sen ihmeempää.
Ella Eronen yritti säilyä nuorena hinnalla millä hyvänsä.
Hän noudatti ankaraa dieettiä ja retusoi valokuviaan.
Kalmankatkuinen ääni, saa kylmät väreet...
Ellalle "lunta tupaan" niin sanotusti, kovin erilailla olemme kokeneet hänet.
Oma kokemukseni oli todella aivan unohtumaton, tietenkin Eino Leinon Helkavirsienkin ansiosta, mutta kyllä Ella Erosenkin esityksen täydellisenä koin.
Itse olin paljon esiintynyt jo tuohon 18 vuoteeni nähden, mutta voi miten vaatimattomasti ja vain puhuen tai jutellen.
Laulamista olin eniten jännittänyt siihen mennessä, runot olivat tavallista kamaa. Joista kylläkin pidin myöskin. :)
Ella oli minusta jotain!
Hyvää torstain jatkoa! t. Satu*.
Ella Eronen esitti
kaikki runot samalla paatoksella. Ei mitään tulkintaa.
Liian kohtalokas oli lausuntansa minun makuuni.
Ja järkyttävän teatraalista.
Montako eri teatteri-iltaa Ellaa kuuntelit?
Tämä Ella Erosen lausuma Maamme on mieleiseni, ei jätä kylmäksi.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=717&a=8291
2 minuuttia pystyin kuuntelemaan tuota paatosta, kun sinnikkäästi yritin.
vän jälkeen tuntuu menevän suoraan sydämeen.
vietettiin juuri, ja muisteltiin haavoittuneiden (useat henkisesti ja fyysisesti) veteraanien lisäksi
niitä sataa tuhatta nuorta, kaunista komeaa miestä, joiden veri virtasi sinne Karjalaan rajalle eturintamaan, he "kaatuivat", tottakai, eivät he pystyynkään voineet ammuttuina jäädä, mutta tuo ilmaus on kyllä 'understatement', vähättelyä, jos ihminen joutuu kuolemaan isänmaansa ITSENÄISYYTTÄ PUOLUSTAESSAAN.
Onko paatosta silloin tarpeeksikaan tuossa esityksessä?
Paatosta en missään muualla ihaile, mutta tuossa se on paikallaan.
Iloista perjantaita! Satu*. :)
haavoittuneita ja henkiin jääneitä 5 vuoden kamaluuden jälkeen ei edes muisteta! Olen samaa mieltä, että kaikkensa antoivat. Todella.
Kovin on tragikoomista hänen esiintymisensä nykyajan vinkkelistä.
lähiomaista rintamalla sodan aikana?
Eppäilen ettei?
joilla lähiomaisia oli rintamalla, tuo mainitsemasi koomisuus-efekti jää kyllä todellakin kokematta.
Sota oli ja on traagista monella kauhealla tavalla, Sodan todelliuus olisi ymmärrettävä. Sotaa ei saisi ihailla, vaan traagisuus pitäisi muistaa ja kertoa lapsillekin, ettei uutta sotaa enää koskaan tulisi.
http://www.youtube.com/watch?v=Mw054grPg9s